20.4.07

Hilja mummin sinikantinen vihko















Värjäyksestä

Saadakseen kirkkaita ja tasaisija värejä on tärkeätä ottaa huomioon seuraava. Villojen ja lankojen tulee ennen värjäystä olla hyvin puhdistetut, sekä kaikki värjäykseen tarvittavat aineet, kuten saippua, sooda, puretus aineet y.m. parasta lajia. Keittoastiat, joita käytetään villa värjäykseen, olkoon mieluummin kuparista sekä tinaamattomat, koska niin hyvin tinaus kuin emaleeraus helposti irtaantuu.
Rautapataa voi hätätilassa käyttää useihin väreihin s.o. sellaisiin, joihin ei käytetä sievettä tai rikkihappoa, mutta värit eivät kuitenkaan tule niin puhtaita ja kirkkaita kuin kuparikattilassa. Mustaa ja ruskeaa (ja myöskin kanervasta tai suomyrteistä valmistettua vihreetä) voi haitatta värjätä padassa.

Tinaamattoman kuparikattilan tulee olla huolellisesti puhdistettu ennen värjäystä. Se on uudestaan kuurattava kutakin värjäystä varten. Saa parhaiten puhdistetuksi veteen sekoitetulla rikkihapolla ja hienolla hiekalla tai myös piimällä ja hiekalla. Sen jälkeen pestään se lämpimällä saippua vedellä ja huuhdotaan hyvästi.


Villat ja villalangat

Villat on ennen kehräystä lajiteltavat hyvästi, niin että pitkät ja karkeat villat, jotka peittävät lampaan vatsan ja reidet kehrätään erikseen. Jos villat kehrätään lajittelematta, tulevat langat värjättäessä täplikkäitä, koska väri aine vaikuttaa erilailla pehmeisiin ja karkeisiin villoihin. Langat, jotka ovat kovasti kehrätyt ja kierretyt, tulevat myöskin helposti värjättäessä täplikkäitä, varsinkin yhdistettyjä värejä käytettäissä siksi on parempi - jos nimittäin tahtoo käyttää hyvin kovasti kierrettyjä lankoja - värjätä villat ennen kehräystä.

Yksi lankaiset ja useampi lankaiset ja useampi lankaiset kierretyt ja kiertämättömät langat tulevat useimmassa värivedessä erilaisia kirkkauteen ja väriin nähden.


Villojen ja villalankojen peseminen

Lampaat tulee noin viikkoa ennen keritsemistä ja sen jälkeen pitää sellaisessa paikassa, etteivät uudestaan likaannu.

Villoja ei pitä pestä ennen kehräämistä, koska niitä on helpompi käsitellä kun ne sisältävät rasvaa. Lankoja jotka aijotaan säilyttää pitemmän aikaa on paras pitää pesemättöminä kunnes ne käytetään.

Ennen värjäysta ovat villat sekä langat pestävät hyvästi kolmessa tai neljässä 40 asteen lämpimässä vedessä, joka 10 kg lankoja tai villoja varten valmistetaan siten että ensimmäiseen veteen pannaan 150 gr sodaa toiseen 250 gr soodaa ja 1 kg saippua, kolmanteen veteen ainoastaan 1 kg saippuaa.

Villoja ja lankoja ei saa hangata.

Villat pestään siten että niitä painetaan ja puserretaan vedessä. Jottei mitään villoista menisi hukkaan, voi pitää ne korissa tai tilavassa verkossa, joka pannaan vedeen ammeeseen.

On huomattava, että ammeen tai saavin, jossa langat pestään, tulee olla tilava, ja että vettä on siinä niin paljon, että se hyvin peittää langat, noin 250 - 300 litraan vettä 10 kg lankoja kohti.

Peseminen tapahtuu seuraavasti. Jokaisen vyyhden ympärille sidotaan hellästi rihma, vyyhdet pujotetaan sileille kepeille noin 10 kpl kullekin. Nämä lasketaan sooda veteen 1/4 tunnin ajaksi. Toisella kädellä puserretaan tai pyyhkäistään kutakin vyyhtiä ja toisella käännetään vyyhtiä kepin ympäri. Näin jatketaan kunnes kaikki liuvonnut lika on vyyhdistä puserrettu. Kuin kaikkien vyyhtien suhteen on samalla tavalla menetelty, nostetaan kepit muutaman kerran lankoineen ylös ja alas lipeässä ja on tällöin huomattava, ettei lankoja saa lipeässä paljon puhdistella, koska ne helposti vanuttuvat.

Jos langat ovat hyvin likaisia, etteivät ne yllä mainitussa kolmannessa vedessä vielä ole tulleet täydelliseen puhtaiksi, pestäköön ne uudestaan samalla tavalla useammassa sooda ja saippua vedessä. Ei pidä kuitenkaan käyttää väkeämpätä, koska langat helposti tulevat keltaisiksi. On myöskin hyvin paha pestä lankoja kiehuvassa vedessä, sillä lika ja rasva palaa kiinni helposti kun ne jolloin on hyvin vaikeat saada puhtaiksi.

Langat huuhdotaan sitten kahdessa haaleassa vedessä, jonka jälkeen ne saa olla kaksi vuorokautta kylmässä vedessä, joka kerran vaihdetaan, jotta kaikki lipeä puhdistuisi langoista.

Jos langat ovat hyvin lieväksi kehrätyt, on niillä taipumus vanua ja jos sellaisia lankoja värjätään tumman värisiksi, tulee ne pestä ainoastaan sooda vedessä eikä saippua.


Värjäys tapa

Alussa on jo mainittu että villasen värjääminen tapahtuu parhaiten kupari kattilassa, sillä padassa ei väri tule puhdasta ja kirkasta.

Jos värjäys tapahtuu suurissa määrin ja suurissa kattiloissa, pujotetaan lanka vyyhdet kepeile, kuten pestäessä ja puretettaessa, ja kaikki langat lasketaan väri veteen yhdellä kertaa. Keppien päät asetaan kattilan syrjille ja vyyhdet käännetään nopeasti ja lakkaamatta keppien ympäri keittäessä. Jos lankoja tulee tulee kiehua useampia tunteja eikä ole niin tarkkaa väliä tuleeko langat vaaleampaa tai tummenpaa, voitaan kepit lankoineen laskea väri kattilan. Jos värjätään vähempi määrä lankoja, pujotetaan vahva rihma kaikkien vyyhtien läpi ja solmitaan yhteen. Tähän solmukseen solmitaan pitempi rihma ja saa riippua yli kattilan syrjän. Tästä rihmasta pitetään kiini, kun langat nostetaan ja käännetään tämän kautta estetään langat sekaantumasta. Kun langat ovat väri vedessä, levitetään ne kepillä, nostetaan, käännetään ja levitetään taas, niin että ne ovat höllänä vedessä. Näin menetellen voi väri helpoimmin tunkeentua kaikkiin lankoihin. Langat eivät saa kiehua kovalla tulella, sillä silloin nousevat ne pinnalle ja tulevat täplikkäiksi. Jotta värit tulisivat niin tasaisia kuin mahdollista tulee olla hyvin tarkka mittoihin, painoihin, aikaan ja lämpö määrään nähden. Jos tahtoo saada värin ihan samanlaista kuin malli, tulee ennen kuin langat ovat kiehuneet määrätyn ajan, ottaa niistä pätkä nopeasti huuhtoa ja kuivata se sekä verrata malliin. Näin saa tietää tuleeko lankojen kiehua pitemmän aikaa.

Kuin kasvi aineitten väri on hyvin erilainen riippuen siitä on kasvi tuore tai kuivattu varemmin tai myöhemmin kerätty, tapahtuuko värjäys. Sillä heti kun se on kuivattu sen jälkeen tai siiten kuin se on pitemmän aikaa on säilytetty riippuu väri paljon pitemmästä tai lyhemmästä keittämis ajasta.

Kauvan säilytetyistä lehvistä tulee vähemmän ja himmeämpää väriä, ja tulee niitten kiehua pitemmän aikaa, mutta lisäämällä aluna tai kesällä mieluummin käyttämällä tuoreita lehviä, voi saada värin kirkkaammaksi ja elävämmäksi.

Kaikki villa lajit eivät ole yhtä alttiit värjäykselle. Siksi on tarpeellista että mikäli mahdollista , värjätään kaikki langat, jotka tulevat yhteen työhön samalla kertaa, koska ehkä toisessa värjäyksessä kävisi hyvin vaikeaksi saada ihan samaa väriä kuin ensimmäisessä. Kun langat ovat värjätyt, otetaan ne heti kattilasta ja huuhdotaan. Muutamissa väreissä voivat ne myöskin väri veteen jäähtymään. Langat voi saada tummemmiksi jos ne heti ensimäisen värjäyksen jälkeen ripustetaan kuivumaan, sekä sen jälkeen keitetään uudestaan samassa tai uudessa väri vedessä yhden tai useamman kerran.

Jos keitetty ja siivilöity väri vesi on kattilassa kolme päivää, tulee väri myöskin tummemmaksi ja muuttuu hiukan punertavaksi.

Kaikki kotimaiset kasvi, lehvät, puun kuoret, kävyt ynnä muut, joilla aijotaan värjätä, pannaan likoon kylmään veteen päivää ennen kuin ne ovat käytettävät sekä keitetään seuraavana päivänä tässä vedessä 3 - 4 tuntia. Mehuttomaksi keitetyt kasvit ammennetaan kattilasta koriin huuhdellan kylmällä vedellä. Tämä vesi kaadetaan myös väri kattilaan. Krapp. Koshenilli liuotetaan päivää enne kylmään veteen. Koshenilli survotaan hyvin hienoksi ja seulotaan jauho seulalla.

Sini lastu (prisillia) kelta puu ja veernpukki ovat suljettuina haravaan liina tai säkki kangas pussiin päivää ennen värjäystä pantava liukenemaan kylmään veteen ja tulee olla kullekin värille oma pussi. Värjäys päivänä keitetään väri aineet 2 tuntia samassa värivedessä, jossa ne ovat olleet liukenemassa ja lisätään niin paljon vettä kuin värjäykseen tarvitaan (50 ltr) nostetaan pussi valumaan ja vesi on valmis värjäykseen.

Useimmista meidän kotimaisista kasveista saa keltaisia värejä. Näistä eri keltaisen värin vaihduksista saa eri laisia sini vihreitä värejä. Keittämällä vieläkin langat indiko liuoksessa (sini öljyssä). Voi myöskin saada eri laisia ruskeita värejä lisäämällä keltaiseen väri veteen santelia, krapia, gurkmeijaa tai rauta vihtrilliä. Tällaisista erilaisista yhdistyksistä saa hyvin kauniita epämääräisiä värejä jälki vedessä, jos alunassa puretetut langat keitetään siinä. Mutta sellaiset jälki värit jotka sisältävät niin monia eri aineksia eivät ole yhtä kestävät voi myöskin saada vaaleampia tai tummenpia väriä, jos käyttää pienemmän tai suuremman määrän mainitusta puretus väri ainesta.

Jos tahtoo langat tummemmiksi kuin miksi ne ensimmäisellä keittämisellä tulevat voivat ne olla pari päivää vedessään väri kattilassa mutta pitää ne joka päivä kääntää ja kiehauttaa. Langat joihin on käytetty paljo rauta vihtrilliä, tulevat helposti harmaiksi aikaa myöten.

Kun on värjätty langat keltaiseksi koivun lehvillä tuomen kuorilla tai muilla kotimaisilla kasvi aineksilla voi sitten saada ihan toisia värejä panemalla langat kelta värjäykseen jälkeen 1/2 tunniksi lipeään. Koivun lehdillä värjätyt langat saavat kun ne ovat olleet lipeässä kauniin kullan keltaisen väriin. Paatsamalla tulevat langat punasiksi tuomen kuorilla supsaa väriseksi happa marjalla kauniin vihreen keltaiseksi. Lipeä valmistetaan samalla tavalla 5 kiloa hyvää koivun tuhkaa pannaan saaviin ja siihen kaadetaan 40 ltr kiehuvaa vettä sekoitetaan kaikki hyvästi ja kun se on jäähtynyt ja seljennyt, kaadetaan kirkas vesi toiseen astiaan ja langat pannaan siihen.

[Tämä ohje on alunperin julkaistu sivulla kotiweb.kotiportti.fi/immoset/hilja.htm, josta löytyy myös vihkoon kirjoitettuja ruokaohjeita.]

1 kommentti :

Anonyymi kirjoitti...

Ihana mummun vihko! Miten helppoa värien läyttö ja löytäminen meille nykyisin onkaan...