28.2.17

Maalausammatti päiväntasaajan maissa.

Maalarilehti 5, 1929 (Englantilaisen ammattilehden mukaan.) Ottamalla Intian luonteenomaiseksi päiväntasaajan maaksi, teemme hiukan selk...

27.2.17

Tämän kevään uudet seinäpaperimallit.

Maalarilehti 5, 1929 Kevään uusia tapettimallikirjoja leimaa eräs uusi piirre joka vielä melkoisen varovaisena esiintyi viime seinäpaperei...

26.2.17

(Mainos) Sigmarine

Maalarilehti 5, 1929

25.2.17

24.2.17

23.2.17

(Mainos) Chinol

Maalarilehti 5, 1929

22.2.17

(Mainos) Kyanize

Maalarilehti 5, 1929

21.2.17

(Mainos) Uusi maalausruisku

Maalarilehti 5, 1929

20.2.17

(Mainos) Kolorator

Maalarilehti 5, 1929

19.2.17

(Mainos) Degea Titanvalkoinen

Maalarilehti 5, 1929

18.2.17

(Mainos) Ha-Te-Ke

Maalarilehti 5, 1929

17.2.17

(Mainos) Tikkurilan öljytehdas

Maalarilehti 5, 1929

16.2.17

(Mainos) D. Winter & C:o

Maalarilehti 5, 1929

15.2.17

14.2.17

Uusi värikeksintö Norjassa.

Maalarien viesti 1, 1919 Fredrikstadissa Norjassa on perustettu väritehdas, joka valmistaa uutta valkoista värilajia nimeltä "Titaniv...

13.2.17

Onnettomuuden timantti.

Länsi-Savo 98, 1.9.1920 Kaikkina aikoina ja kaikkien livistyskansojen keskuudessa on kansa luullut vissien kallisarvoisten kivien tuottava...

12.2.17

Suuremmatta huomiotta jätetty reklaami-ase. III.

Liikeapulainen 21, 15.11.1926 Edellisessä kirjoituksessamme pääsimme jotenkuten selville siitä, mitä liikekilven tulee sisältää ja koetim...

11.2.17

(Kirjaesittely) Lommebog for farvere

Käsityö- ja teollisuuslehti 2, 28.2.1914 (Värjärien oppikirja, taskukokoa.) Tämä Kööpenhaminan Teknoloogisen laitoksen julkaisema erino...

10.2.17

Vaalentamisaineista.

Kutoma- ja paperiteollisuus 11, 1915 (Lehdelle lähetetystä ruotsalaisesta käsikirjoituksesta suomennettu.) Tummien eriväristen keinovill...

9.2.17

Kysymyksiä ja vastauksia värjärin tietopiiristä. Elimelliset hapot.

Kutoma- ja paperiteollisuus 11, 1915 (Jatk. n:o 6-7). Elimelliset hapot. Kysymys . Nämä ovat nähtävästi elävästä luonnosta saatavia tu...

8.2.17

Keinosilkin valkaiseminen.

Kutoma- ja paperiteollisuus 1, 1914 Keinosilkki on jo saavuttamassa meidänkin kutomateollisuudessa sellaisen merkityksen, että sietää sill...

7.2.17

Puolivillaisten lankojen värjääminen ja valkaiseminen.

Kutoma- ja paperiteollisuus 1, 1914 (Jatk. N:o 4 v. 1913.) Jos puolivillaiset langat tulevat tuotteisiin, jotka vanutetaan, vaaditaan t...

6.2.17

Värjäys kojeet.

Kutoma- ja paperiteollisuus 1, 1914 Kuituaineiden värjääminen löysänä, puolina ja lumppuina koneellisesti on viime aikoina saanut varsin s...

5.2.17

Neuvoja. Mitenkä saadaan värjätty puu uudelleen värittömäksi.

Kotitaide 10, 1912 Tavallisimmissa tapauksissa saa väritetyn täysikiillossa olevan (puleeratun) puunpinnan värittömäksi siten, että hankaa...

4.2.17

Kotivärjäys kasviaineilla.

Kotiliesi 15, 1926 Ympäristömme ja ennen kaikkea kotiemme sisustuksessa on väreillä hyvin suuri merkitys. Tiedämme jokainen, miten eri ...

3.2.17

Miksi sinisestä ja valkoisesta tuli Suomen kansallisvärit?

Karjalan Aamulehti 65, 23.6.1918: Hieman laajempisisältöisenä julkaistu samalla otsikolla. Kokkola 71, 4.7.1918 Näitä värejä puoltawia lau...

2.2.17

Vähän messupuvuista.

Kirkko ja kansa 6, 1925 Käsikirjamme ei sisällä säännöksiä messupuvuista enempää kuin yleensäkään pappispuvusta. Tässä kohden elää kirkoss...

1.2.17

Painoväreistä.

Kirjapainotaito 8, 1925 Aikaisemmin lehdessämme lausutun toivomuksen mukaan saada Suomen toisessa yleisessä graafillisessa kongressissa Im...