Kertomuksia Helsingin maanwiljelys- ja kauppakemiallisen laboratorion toimista wuosina 1881 ja 1882 on laitoksen johtaja, maist. U. W. Forsberg, julkaissut painosta. Kertomuksesta nähdään muun muassa, että laboratorio on ollut yleisölle awoinna joka arkipäiwä klo 10-1 e. pp. ja e-6 j.pp. ja työt siellä toimitettu maanwiljelystoimikunnan 2 p:nä heinäkuuta 1881 wahwistaman kasan mukaan sekä että sittenkun laitos keskipaikoilla kesäkuuta 1881 alkoi toimensa, siellä on tehty 1,410 tutkimusta, joista 212 vuonna 1881 ja 1,198 wuonna 1882.
Tutkituista 454 seinäpaperinäytteestä y. m. hawaittiin 55 kapp. (12,1%) kowin arsenikinsekaisiksi, 65 kapp. (=14,3%) arsenikinsekaisiksi, 94 kapp. (20,7%) sisälsiwät waan hiukan arsenikkia ja 240 kpp:ssa (=52,9%) ei ollut ensinkään arsenikkia. Huomattawa on, että arsenikkia on suuremmissa määrin tawattu wanhemmissa seinäpapereissa sekä olletikin seinämaalauksissa, kun sitä wastoin wiime aikoina kaupassa kulkeneista tapetti-tehtaitten tawaroista sitä tawallisesti on hywin wähän tawattu.
Tutkitusta 632 kangasnäytteestä y. m. on 119 (=18,8%) hawaittu kowin arsenikin sekaisiksi, 64 (=10,1%) arsenikinsekaiseksi, 63 (=10%) sisältäwän arsenikin jätteitä ja 386 (=61,1%) arsenikittomiksi.
Arsenikinsekaiset kangasnäytteet owat pääasiallisesti olleet pumpulikankaita, ja erittäinkin painetuita huonekaluin päällyskankaita (n. k. kretonnia) sekä Wenäjän karttuunia, joista melkein kaikki näytteet owat olleet kowin arsenikinsekaisia.
4 muuta tutkittua näytettä (gummipallo, pala liimaa, sawupaperia ja wiheriäksi maalattua puuta) oli arsenikittomia.
Arsenikkitutkimuksia on siis ollut yhteensä 1,090 eli 84,4% kaikista laboratoriumin kemiallisista tutkimuksista. Niistä on 303 eli 27,8% huomattu mainittawasti arsenikinsekaisiksi.
Wuositutkimuksia on tehty 35, joista 32 on ollut juomawettä, 3 teknillistä tarwewettä. Neljästä juomawesinäytteestä hawaittiin selwästi mätänewiä elollisia wetyaineita, jotenka sellainen wesi on kelwotonta.
Ei yhdestäkään silawa-näytteestä ole ollut trikiiniä, ei mitään muistutettawaa myös ole hawaittu tutkituista maitonäytteistä, joista yksi oli n. s. lapsenmaitoa.
Shuklaa- ja kakao-näytteistä oman maan shuklaatehtaissa ei ole huomattu wieraita ainesekoituksia eikä myöskään tutkituissa wiini- ja portterinäytteissä, joita tutkittiinkin oikeastaan mallaswäkewyyden ilmisaamista warten.
Tutkimuksen konjakkinäytteistä sitä wastoin ansaitsewat huomiota. Yksi näyte hawaittiin karamellillä wärjätyksi ja kaikellaisilla hajuwesillä sekoitetuksi, seasta sikuna-öljyllä[?] kowin saastutettua wiinanwäkeä; tästä tapauksesta onkin nostettu oikeuden-kanne myyjää wastaan. Neljästä näytteestä on ollut luonnottoman paljon liotuksia, jotka lähemmin tutkittaissa on hawaittu olewan poltettua sokeria. Kahdesta muussa näytteessä on liotusta ollut sangen wähän tarpeellisen liotuksen suhteen, waikka niissä ei muutoin ole muistutettawaa huomattu. Wiininäytteistä ei ole erityistä mainittawaa.
Tutkimukset nisu- ja ruisjauhonäytteistä owat antaneet tyydyttäwiä seurauksia. 3 ruisjauhonäytteestä on tutkittu waan torajywiä, koska jauhoissa oli epäilty waikka suotta, niitä olleen.
Huomattawa seikka ilmestyi kahta walo-öljyä tutkittaissa, joista toinen oli wenäläistä petroleumia, toinen kaupassa wielä harwinaista n. s. Helios-öljyä, joka näyttää tulewan waaralliseksi kilpailijaksi petroleumille. Kun petroleumi wielä - 27° C. huomattiin yhtäjuoksewaksi kuin tawallisessa huoneen lämpimässä, hyytyi Heliosöljy jo - 20°-22° C. Tulenwaarallisuuteen nähden, syttyi petroleumi + 32°-34° C., Heliosöljy wasta +98° C. Sitä paitsi taitaa Heliosöljyn walaisewaisuus olla suurempi kuin petroleumin.
Tutkituista keitto-astioista oli kahwipannun tinaus kowin lyijynkeltainen; emaljeeratusta kuin myös kalwaniseeratusta rautapellistä tehty keitto-astia wahingoittamaton.
Neljässä walkean maalin näytteessä on ollut enemmän tai wähemmän lyijyä.
W. 1881 on tutkittu 10 siemennäytettä, w. 1882 56, paitsi senatin Maanwiljelys-toimikunnasta Berlinin Landwirtschaftliche Museumille lähetetyt 60 suomalaista siemennäytettä, - etenkin ruista - koottu eri haaroilta maata.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti