G. J. Billberg: Försök Till Färgornas bestämmande i Natural-Historien

Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne October, November, December ,
1813.
Stockholm, Tryckte hos Joh. Pehr Lindh, 1813.

s. 97-128

Yritys määrittää värit luonnonhistoriassaFörsök Till Färgornas bestämmande i Natural-Historien
af G. J. Billberg.
Kammar-Rätts-Råd.
d. 31. Mars 1813.

Tekstissä on mainittu esimerkkinä eläin-, sieni- ja kasvilajeja. Olen säilyttänyt alkuperäisen tekstin sellaisenaan, mutta pyrkinyt suomennokseen etsimään suomenkielisen nykynimen sekä nykyisen tieteellisen nimen. Kaikilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä, eikä osaa lajeista löytynyt lajitietokannoista niin, että olisin löytänyt niille nykyään käytössä olevan latinankielisen nimen. Suomennos punaisella tekstillä ja omat huomautukseni olen merkinnyt sinisellä.

Sen ihailtavan rakenteen lisäksi, jonka tarkkaavainen luonnontutkija kohtaa kaikkialla luonnossa, myös värien ääretön moninaisuus luonnon tuotteissa edistää huomattavasti niiden kauneutta, tehdäkseen ne kauniimmiksi hänen herkälle aistimiskyvylleen. Juuri nämä lukuisat värivaihtelut ovat kuitenkin myöhempinä aikoina vaikeuttaneet luonnontiedettä suuresti, koska eri kirjoittajilla on ollut niistä erilaisia käsityksiä. Epäilemättä tämä johtaa sitä mukaa kuin tämä jalo tiede edistyy rajattomaan sekasortoon tiettyjen lajien määrittämisessä eri kirjoittajien teoksissa ja saattaa siten synonyymian läpitunkemattomaan pimeyteen, ellei kerran omaksuta ja vahvisteta luonnontuotteiden kuvauksissa sitä, mitä värilajia kullakin värinimityksellä tarkoitetaan. Onhan kokemukseen perustuva totuus, että kasvikunnan värejä tulee pitää vähemmän olennaisina erottavina tuntomerkkeinä, kun otetaan huomioon näissä luonnontuotteissa tapahtuvat muutokset, jotka luonnolla on oikeus saada aikaan maaperän, ilmaston ja muiden satunnaisten tekijöiden vaikutuksesta, vaikka tiede onkin tässä suhteessa jo melko pitkälle edennyt luonnon toimintaa ohjaavien lakien tutkimisessa;* sitä vastoin värien varma määrittäminen tulee sitä välttämättömämmäksi sille luonnonhistorian osa-alueelle, joka käsittelee eläinten tuntemusta ja tunnistamista. Myöskään tämän hyödyn merkitys mineralogeille ei ole vähäinen. Eläintieteilijä ei voi välttyä liittämästä jokaiseen värinimitykseen tietynlaista käsitystä värin ulkonäöstä. Ja millainen vaikeus syntyykään silloin, kun toinen yhdistää samaan värinimitykseen aivan toisenlaisen käsityksen kuin toinen? Tästä johtuu, että esimerkiksi yksi ja sama hyönteinen kuvataan kolmen tai neljän, joskus useammankin kirjoittajan teoksissa eri nimityksillä. Esimerkiksi Linné nimeää teoksessaan Fauna erään Elater-kuoriaisen nimellä castaneus, jonka pitäisi viitata sen peitinsiipien väriin. Kastanjanruskean (castanea) sijasta hän kuitenkin kuvailee sen keltaiseksi (flava). De Geer, Paykull ja monet muut kirjoittajat ovat säilyttäneet tämän kuvauksen, vaikka väri on pikemminkin okra (ochracea). Linné nimittää erästä Leptura-kuoriaista punaiseksi (rubra), mutta kuvailee sen tuntomerkkimääritelmässään peitinsiipiä purppuranpunaisiksi ja varsinaisessa kuvauksessa helakanpunaisiksi. Paykull puolestaan kutsuu niitä rubra-nimellä, kun taas De Geer nimittää sitä kellanpunaiseksi. Linné ilmoittaa Dasymutilla occidentalis -lajin tuntomerkkimääritelmässä väriltään helakanpunaiseksi, mutta varsinaisessa kuvauksessa kellertävän vaaleanruskeaksi, kaksi aivan erilaista väriä. Linnén mukaan isohelysieniäinen (Triplax russica) on tuntomerkkimääritelmässä punertava, mutta varsinaisessa kuvauksessa punainen. De Geer puolestaan pitää samaa hyönteistä punaisena, kun taas Paykull kuvaa sen punertavan ruosteenruskeaksi. Linné kuvailee Opilo mollis -kuoriaisen tuntomerkkimääritelmässään ruusunpunaiseksi, mutta varsinaisessa kuvauksessa tätä värinimitystä ei esiinny, vaan peitinsiipien ilmoitetaan olevan mustat. Paykull ja Gyllenhal kutsuvat niitä ruskeiksi, De Geer kellanharmaiksi ja Geoffroy keltaisiksi. Linné ilmoittaa sinijäärän (Gaurotes virginea) takaruumiin tuntomerkkimääritelmässään punaiseksi, mutta varsinaisessa kuvauksessa kellanruskeaksi. Paykull puolestaan kuvaa sen keltaiseksi ja De Geer vaaleankeltaiseksi. Jätän mainitsematta lukuisat muut esimerkit.
On esimerkiksi havaittu, että kukan teriön punainen väri muuttuu valkoiseksi esimerkiksi kellokanervien, apiloiden ja pallerokämmeköiden suvuissa ja muissa vastaavissa, keltaiseksi ihmekukkien ja tulppaanien suvuissa ynnä muissa sekä siniseksi alpien (Lysimachia) suvussa ja muissa. Sen sininen väri muuttuu puolestaan valkoiseksi esimerkiksi sinikellojen, imikköjen ja linnunruohojen suvuissa; punaiseksi akileijojen ja kaunokkien suvuissa sekä myös eräissä edellä mainituissa suvuissa, kuten imikköjen ja linnunruohojen suvuissa; ja keltaiseksi soljojen ja sahramien suvuissa sekä monissa muissa. Sen keltainen väri muuttuu valkoiseksi esimerkiksi tulikukkien, tulppaanien ja sarviapiloiden (Trigonella) suvuissa ynnä muissa. Lopuksi sen valkoinen väri muuttuu punaiseksi esimerkiksi hulluruohojen, nätkelmien ja kaunokaisten suvuissa ynnä muissa.
Kasvien hedelmissäkin havaitaan värimuutoksia: esimerkiksi mustasta valkoiseksi vatukkojen suvussa sekä mustikalla; keltaiseksi eräillä seljojen suvun lajeilla; punaisesta valkoiseksi herukkojen, vadelmien ja mansikoiden suvuissa sekä monissa muissa, ja keltaiseksi kanukkojen suvussa. Lopuksi vihreä väri muuttuu punaiseksi karviaisella, ja niin edelleen.Jemte den beundransvärda byggnad som öfver allt möter den upmärksamma Naturforskaren, bidrager i betydlig mån färgornas oändeliga blandning hos Naturens producter, att försköna dem för hans lifliga känslor; men just dessa många förändringar hafva i sednare tider, genom Auctorers dervid fästade olika begrepp, till den grad försvårat Natur-vetenskapen och skall utan tvifvel, i samma förhållande, som denna ädla vetenskap tillväxer, leda till en gränslös oreda i vissa arters bestämmande hos särskildta Auctorer, och dymedelst invecka Synonymien i ett ogenomträngligt mörker, om ej en gång antages och fastställes, i en öfver Natur-alstren gifvande beskrifning, hvilken färgart, som med hvarje färgterm åsyftas. Det är väl en på erfarenhet bygd sanning, att färgorna i växtriket böra för mindre väsendtliga skiljetecken anses, i anseende till den förändring hos dessa alster, som naturen har sig förbehållet, att genom jordmån, climat och andra tillfälligheter verka, ehuru äfven häri vetenskapen tämmeligen nära hunnit utforska naturens fordringslagar*); men deremot blir färgornas säkra bestämmande desto nödvändigare för den del af Natural-Historien, som afhandlar Djurkänningen, äfvensom nyttan häraf icke är obetydelig för Mineralogerne. Zoologen kan icke undgå, att vid hvarje färgterm fästa ett visst begrepp om färgutseendet och hvilken svårighet upkommer ej då, när den ena förenar med färgtermen ett helt annat begrepp, än den andre? deraf händer, att t. ex. en och samma Insect beskrifves af 3-4 ja stundom flere Auctorer under olika benämning, såsom: v. Linné utmärker i sin Fauna en viss Elater med namnet castaneus, som skulle afse färgen på dess elytra, men i stället för castanea beskrifver han den flava, hvilket De Geer, Paykull m. fl. Auctorer bibehållit, ehuru de närmast äro ochracea. En Leptura nämner Linné rubra; men beskrifver den i diagnosen elytris purpureis och i descriptionen elytris coccineis, Paykull deremot kallar dem rubra och De Geer Flavorubra. Mutilla coccinea anser Linné i diagnosen vara coccinea; men i descriptionen helvola, 2:ne vida skiljda färgor. Silpha russica säges af Linné i diagnosen vara rufa; men i descriptionen rubra och samma insect anser De Geer vara rubra; men Paykull rufoferruginea. Attelabus mollis beskrifver Linné i diagnosen såsom roseus; men i descriptionen förekommer icke denna färgterm, utan säges elytra vara nigra som Paykull och Gyllenhal kalla fusca, De Geer flavogrisea och Geoffroy flava. Abdomen Lepturæ virgineæ utmärker Linné i diagnosen såsom rufum; men i descriptionen fulvum, Paykull deremot luteum och De Geer flavoluteum; mångfaldiga flera exempel att förtiga.
*) Man har t. ex. utrönt att blomkronans röda färg övergår till hvit, såsom: hos slägterna Erica, Trifolium, Orchis m. fl. till gul hos Mirabilis, Tulipa &c. och till blå hos Anagallis, m. m. Dess blåa färg åter till hvit såsom: hos Campanula, Pulmonaria, Polygala &c. till röd hos Aqvilegia, Centaurea och äfven en del af förenämnda slägter, såsom Pulmonaria, Polygala, och til gul hos Commelina, Crocus, m. fl. Dess gula färg till hvit, såsom hos verbascum, Tulipa, melilotus &c. och slutligen dess hvita färg till röd såsom hos Datura, Pisum, Bellis, &c. Man finner också färgförändringar hos växternas fruckter, såsom från svart färg till hvit bland slägterna Rubus, Vacc. Myrtillus; till gul hos vissa arter af Sambucus; från röd till hvit bland Ribes, Rubus Idæus, Fragaria, m. fl. och till gul hos Cornus; slutligen från grön till röd hos Ribes grossularia; o. s. v.

Näin ollen tuskin on voinut jäädä luonnontieteen tuntijoilta huomaamatta, kuinka tarpeellinen ja tärkeä täsmällinen väriterminologia on. Toivon, että kuninkaallinen akatemia suhtautuu suopeasti tähän tarkoitukseen tehtyyn yritykseen. Se perustuu värinimitysten johtamiseen niiden alkuperästä tai siihen, että kullekin nimitykselle omaksutaan yksi ja sama yleisesti hyväksytty merkitys. Työhön liittyy värinäytteitä sekä ohjeita yksinkertaistetusta menetelmästä, jolla luonnonesineiden kuvissa voidaan saada aikaan kirkkailla väreillä ja määrätyillä väriaineilla juuri se väri, jota kyseisellä termillä tarkoitetaan. Tässä yhteydessä minun on kuitenkin mainittava, että olen saanut jälkimmäisessä asiassa ystävällistä apua sittemmin edesmenneeltä ratsumestarilta ja ritarilta Palmstruchilta. Hän on saavuttanut kiistattomia ansioita piirtämällä luonnonesineitä luonnonmukaisesti teoksiinsa Svensk Zoologi ja Svensk Botanik. Ensin mainitussa asiassa minulla puolestaan on ollut tilaisuus neuvotella professori ja ritari O. Swartzin kanssa. Hänen yleisesti tunnustettu arvostelukykynsä olkoon takeena antamieni tietojen oikeellisuudesta.Det kan följackteligen lika litet undgå kännares upmärksamhet att inse behofvet och vigten af en bestämd färg-terminologi, som jag hoppas, att Kongl. Academien med välbehag anser ett försök härtill, grundadt på termens derivation eller en och den samma antagen allmän ideé, åtföljdt af färgprofver och underrättelser om ett förenkladt sätt, att i naturaliers afbildande åstadkomma med klara färgor af gifna färgstofter den färg, som med termen åsyftas. Härvid är jag likväl skyldig nämna, att jag i säkerheten för detta sednare njutit ett vänskapsfullt biträde af nu mera framlidne Ryttmästaren och Riddaren Palmstruch, som i naturaliers ritande efter naturen genom Svensk Zoologi och Botanik förvärfvat sig en odelad förtjenst, och i förra hänseendet ägt tillfälle att rådfråga Professoren och Riddaren O. Swartz, hvars allmänt godkända omdöme må vara en borgen för mina upgifters riktighet.

En pidä tämän tutkielman aiheeseen kuuluvana esittää fysikaalisia ja kemiallisia lakeja, jotka koskevat värien omaa luonnetta ja niiden syntyä auringonsäteiden taittumisen kautta, Newtonin emanaatioteorian mukaisesti tai Eulerin eetteriaineen avulla, jonka liikkeiden oletettiin aiheuttavan näköaistimuksen. En pidä aiheeseen kuuluvana myöskään Voigtin ja muiden esittämää käsitystä, jonka mukaan värit johtuvat valon ja lämmön erilaisista suhteista valossa. Tällaiset selitykset vain laajentaisivat tutkielmaa tarpeettomasti, varsinkin kun useat kirjoittajat ovat erikseen pyrkineet selvittämään tätä aihetta, mutta tutkimusten oikeita tuloksia ei liene vieläkään saavutettu. Tästä syystä en myöskään ole halunnut sitoutua mihinkään tiettyyn väriteoriaan, vaan olen katsonut parhaaksi pitäytyä tässä yleisessä arkikielessä omaksuttuihin värinimityksiin. Olen tämän vuoksi jakanut kaikki värit tavallisiin pääväriryhmiin: valkoinen, harmaa, musta, sininen, vihreä, keltainen, punainen ja ruskea, lisäten niihin oranssin ja violetin. Varsinaisina pääväreinä olisi kuitenkin pidettävä sinistä, keltaista ja punaista, sillä valkoisen, joka edustaa suurinta kirkkautta, eikä mustan, joka edustaa syvintä varjoa, pitäisi kuulua tähän värien luokkaan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että molempia voidaan sävyttää muilla väreillä ja sekoittaa niihin. Myöskään harmaan, joka syntyy mustan ja valkoisen sekoituksesta, vihreän, joka syntyy sinisen ja keltaisen sekoituksesta, oranssin, joka syntyy keltaisen ja punaisen sekoituksesta, eikä violetin, joka syntyy sinisen ja punaisen sekoituksesta, pitäisi kuulua varsinaisiin pääväreihin. Kuten jo totesin, katson kuitenkin, että tämä aihe vaatisi oman erillisen tutkielmansa. Vaikka oranssia ja violettia ei yleisesti pidetäkään pääväreinä, en voi jättää niitä pois sen enempää kuin harmaata, vihreää ja ruskeaa.Att här anföra de physiska och chemiska lagarne för naturen af sjelfva färgorna och deras tillkomst, genom solstrålarnes brytning eller efter Newtons emanations systeme, eller medelst antagande af Eulers ætheriska materia, hvars rörelser skulle vara uphof till synkänslan, eller med Voigt och andra statuera: att färgorna härröra från lysets och värmets olika förhållande i ljuset, anser jag utom föremålet för denna afhandling, såsom endast bidragande till en vidlöstiget, desto öfverflödigare, som flere Auctorer särskildt sökt utreda detta ämne, utan att man ännu torde hafva träffat rätta resultatet af dessa forskningar. Hvadan jag äfven, såsom icke anhängig något  vist färgsystem, ansett mig här böra bibehålla det i allmänna lefvernet antagna. Af denna anledning har jag indelt alla färgarter under de vanliga hufvudfärgorna: Hvit, Grå, Svart, Blå, Grön, gul, Röd och Brun, med tillägg of Orange och Violett; ehuru egentligen såsom hufvudfärgor borde anses Blått, Gult och Rödt, emedan hvarken Hvitt såsom högsta dager eller Svart, såsom högsta skugga borde tillhöra denna färgornas klass, häldst båda dessa färgör kunna af andra färgor nuanceras och tillblandas, ej eller Grått som upkommer af svart och hvitt, eller grönt som upkommer af blått och gult, Orange af gult och rödt, och Violett af blått och rödt. Men som redan är sagt, anser jag detta fordra ett eget afhandlande och ehuru Orange och Violett allmännast icke anses för hufvudfärgor kan jag likväl icke mera utesluja dem än grått, grönt och brunt.

Näiden päävärien eri muunnosten osalta on huomattava, että jokainen väri voi väriaineen erilaisen voimakkuuden perusteella kuulua tummaan, voimakkaaseen, vaaleaan tai kalpeaan luokkaan, jolloin sen ulkonäkö muuttuu. En ole yhtäältä katsonut aiheelliseksi erottaa tällaisia sävyvivahteita omiksi lajeikseen. Toisaalta en ole myöskään pitänyt oikeana sulkea kokonaan pois sellaisia muunnoksia, jotka ovat vakiintuneen tieteellisen nimistön vuoksi välttämättömiä. Siksi ne esiintyvät tässä värimuunnoksina. Olen nimittäin pelännyt, että jos jokaisen värin kohdalla lueteltaisiin kaikki nämä sävyt ja luotaisiin niille uusia, tieteen kannalta uusia nimityksiä, se johtaisi pikemminkin sekaannukseen kuin hyötyyn. Harjaantunut luonnontutkija voi helpoimmin ilmaista nämä erot lisäämällä värinimityksen eteen sanat Obscure, Eminente, Clare ja Pallide, esimerkiksi Obscure-castaneus (tumma kastanjanruskea), Eminente-coccineus (voimakkaan tulipunainen), Clare-azureus (kirkas taivaansininen) ja Pallide-coeruleus (haalea sininen) ja niin edelleen. Palaan tähän tarkemmin jäljempänä.I anseende till arterna af dessa hufvudfärgor så, när hvarje färgart kan genom olika intensitet af färgämne hänföras till Dunkel, Hög, Ljus och Blek, hvarigenom färgen får ett förändradt utseende, har jag å ena sidan icke trott mig böra skilja så beskaffade nuancer i särskilta arter, men å den andra sidan icke trott mig böra aldeles utesluta sådane, som genom en stadgad nomenclatur för vetenskapen blifvit nödvändiga; hvarföre de förekomma såsom artförändringar; ty att vid hvarje färgart uptaga alla dessa nuancer och såsom nya för vetenskapen, tillskapa nya termer, har jag frucktadt leda mera till förvillelse än nytta, då de af en öfvad Naturforskare lättast utmärkas med tillsats af orden Obscure, Eminente-, Clare- och Pallide-, såsom: Obscure-castaneus, Eminente-coccineus, Clare-azureus, Pallide-coeruleus, o. s. v. hvarom mera nedanföre.

Lisäksi on otettava huomioon vielä yksi väriryhmä, metallivärit. Niitä esiintyy luonnonhistoriallisissa kohteissa usein, mutta niiden kaltaista vaikutelmaa ei voida tuottaa pelkillä tavallisilla pigmenteillä.Ytterligare må tilläggas ännu ett slag eller Metalliska färgor, som väl ofta förekomma i Naturalhistorien; men kunna icke med klara färgor af blotta färgstoften åstadkommas.

Tähän varsinaisesti kuuluvat väriryhmät ovat seuraavat, nimittäin:De nu egentligen hithörande färgarter äro af följande färgor: nemligen:

A. Valkoisesta.A. Af Hvitt.

1. Puhdas valkoinen, albus* — läpinäkymätön väri, jolla on puhtain valoisuus, riippumatta kiillosta tai värivivahteesta.
Sellainen on väri lajilla laulujoutsenella (Cygnus cygnus) ja kasveilla Ixora alba, Agave amica ynnä muilla.
a) Kiiltävänvalkoinen, candidus**, kun puhdas valkoinen väri on hohtava.
Esimerkiksi valkovillakas (Leucoma salicis), madonnanlilja, Cypripedium candidum, tähkähietalilja ynnä muut.
* Jotta kirkkailla väreillä väritettäessä saataisiin aikaan puhdas valkoinen, käytetään puhtainta liuskevalkoista / liitua.
**) Puhtain liuskekivivalkoinen / liitu sivellään hyvin ohuesti arabikumiveteen tai veteen liuotettuun puhtaaseen arabikumiin; tätä käytetään muutenkin aina kiillon esittämiseen.1. Rent hvit, albus*) en ogenomskinlig färg, som innehar den renaste dager, utan afseende på glans eller skiftning.
Sådan är färgen hos Anas Cygnus; Ixora alba, Polyanthes ruberosa, m. m.
a) Blankhvit, candidus **) då den rena hvita färgen är skinande.
T. ex. Bombyx Salicis; Lilium candidum, Cypripedium candidum, Anthericum Lilliago, m. fl.
* För att i colorering med klara färgor åstadkomma rent hvitt, användes det renaste Skifferhvitt.
** Det renaste Skifferhvitt öfverdrages med Gummivatten eller i vatten uplöst rent Gummi Arabicum, helt tunt; som i öfrigt alltid nyttjas att utmärka glans.

Useimmat auktorit ovat yhdistäneet puhtaan valkoisen (albus) ja hohtavanvalkoisen (candidus), mihin näyttää olevan myös kaikki perusteet, koska ainoastaan kiilto erottaa ne toisistaan.De fläste Auctorer hafva förenat Albus och Candidus, hvartill äfven synes allt skäl, enär endast glansen åtskiljer dem.

2. Liidunvalkoinen, cretaceus*, valkoisuus, joka vivahtaa hieman harmaaseen.
Esimerkiksi Phalæna cretaria, Papilio Cratægi, Curculio cretaceus ynnä muut.
Tämä värilaji ansainnee tulla erotetuksi edellisestä, koska siltä puuttuu edellisen puhtaus.
* Tähän käytetään liuskevalkoista / liitua, johon on sekoitettu hyvin laimeaa tussia, tai pelkästään lyijyvalkoista.2. Krithvitt, cretaceus,* en hvithet som stöter något på grått.
T. ex. Phalæna cretaria, Papilio Cratægi, Curculio cretaceus m. fl.
Denna färgardt torde väl förtjäna skiljas från den föregående, såsom saknande dess renhet.
* Härtil använder Skifferhvitt med väl utspädt Tusch eller Blyhvitt ensamt.

3. Lumivalkoinen, niveus* – kun valkoinen väri vivahtaa hieman siniseen.
Esimerkiksi pulmunen (Plectrophenax nivalis) alapuolelta tarkasteltuna, valkolehtimittari (Scopula ornata), tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymella) jne.
Useat kirjoittajat pitävät sanoja niveus ja albus synonyymeina. Mutta koska niiden erottamiseksi voidaan löytää tunnusomaisia piirteitä, näyttää tällainen erottelu tieteen kannalta hyödylliseltä. Se, että tämä väriaste vivahtaa siniseen, havaitaan tarkasteltaessa lunta varjossa. Ehkäpä syy tähän on johdettava ilmakehästä? Näin syntyy kuitenkin huomattava peruste kyseessä olevan eron tekemiselle.
* Liuskevalkoista / liitua, johon on sekoitettu hyvin laimeaa berliininsinistä.3. Snöhvit, niveus* då den hvita färgen faller något i blått.
T. ex. Emberiza nivalis undertill, Phalæna paludata, Tinea Evonymella; m. m.
Åtskilliga författare anse niveus och albus, såsom synonyma; men då till deras åtskiljande caracterer kunna hämtas, synes sådant för vetenskapen nyttigt; och att denna färgart bör falla i blått uptäckes, då snöen betracktas i skuggan; må ske att orsaken dertill bör härledas från atmospheren? derigenom upkommer likväl märkbar anledning till i fråga varande skilnad.
* Skifferhvitt med väl utspädt Berlinerblått.

Maidonvalkoinen, lacteus*, valkoisuus, joka vivahtaa keltaiseen.
Esimerkiksi kaaliperhonen (Pieris brassicae), koivulehtomittari (Jodis lactearia) ym.
Tähän samaan värisävyyn yhdistetään myös Willdenowin ja Haynen käyttämä candidus**; mutta tämä on vastoin useimpien käsitystä. Illiger*** sitä vastoin, samoin kuin useat muut saksalaiset kirjoittajat, erityisesti mineralogian alalla, katsoo lacteus-värin tarkoittavan siniseen vivahtavaa valkoisuutta, kuten vaahtoava maito. Sen lisäksi, että tällöin se ei eroa niveus-väristä, on aivan ilmeistä, että tämän väri-ilmauksen käyttöönoton perustana on täytynyt olla vaahtoamattoman maidon väri, joka varjossa selvästi vivahtaa keltaiseen.
* Liituvalkoista, johon on sekoitettu hyvin laimeaa gummiguttaa (kumigutta, guttia).
** Willdenowin Grundriss der Kräuterkunde ja Haynen Termini-botanici, oder botanische Kunst-Sprache.
*** Illigerin Versuch einer Terminologie für das Thier- und Pflanzenreich. - Estnerin Versuch einer Mineralogie für Anfänger und Liebhaber. - Ludwigin Handbuch der Mineralogie nach A. G. Werner sekä Haussmannin Versuch eines Entwurfs zu einer Einleitung in die Oryktognosie.4. Mjölkhvit, lacteus,* en hvithet, som syftar åt gult.
T. ex. Papilio Brassicæ, Phalæna lactearia, m. fl.
Med denna färgart åter förenas candidus af Willdenow och Hayne**; men det strider mot de flästas tanka. Illiger*** däremot, med flere andra Tyska Författare särdeles i Mineralogien, anser lacteus vara en i blått stötande hvitet, såsom den skummande mjölken, med utom det at den då icke skiljer sig från niveus, måste ofelbart första förenliga begreppet med denna färgbenämnings antagande hafva varit hämtad från den oskummade mjölkens färg, som i skuggan tydeligen faller i gult.
* Skifferhvitt med väl utspädd Gummigutta.
** Willdenows grundriss der kräyterkunde och Haynes Termini-botanici, oder botanische kunst-Sprache.
*** Illigers, Versuch einer Terminologie für das Thier- und Pflanzenreich. - Estners Versuch einer Mineralogie für Anfænger und Liebhaber. - Ludwigs Handbuch der Mineralogie nach A. G. Werner och Haussmans Versuch eines Entwurfs zu einer einleitung in die Oryktognosie.

5. Hopeanvalkoinen, argenteus*, hopeaa muistuttava metallinen väri.
Esimerkiksi luonnonhopea, kiille, arseenikiisu ym.
* Tähän käytetään aitoa hopeapronssia ja arabikumivettä. Kaikkien metallivärien kohdalla on huomattava, että kun ne ovat hyvin kuivuneet, niitä hangataan sileällä, hiotulla lasilla tai luulla, jotta niihin saadaan tarvittava kiilto.5. Silverhvitt, argenteus,* en silfverlik metallfärg.
T. Ex. gediget Silfver, glimmer, Arsenikkis, m. m.
*Ägta Silfverbronz med Gummivatten tages härtill och i akttages vid alla Metalliska färgor, att sedan de väl torkat, gnidas de med ett dundadt slätt glas eller ben, för att ergålla sin erforderliga glans.

Illiger lisää vielä useita valkoisen sävyjä, kuten joutsenenvalkoinen (Olorinus), norsunluunvalkoinen (Eborinus), kärpänvalkoinen (Ermerineus), kalpeanvalkoinen (Exangvis) ja (piippu)savenvalkoinen (Argillaceus). Samoin Ludvig mainitsee punertavanvalkoisen (rubescenti-albus), kellertävänvalkoisen (flavascenti-albus), harmahtavanvalkoisen (canescenti-albus) ja vihertävänvalkoisen (viridescenti-albus). Jälkimmäisiä ei kuitenkaan voida pitää muina kuin muiden värilajien pelkkinä vivahteina, kuten käy ilmi myös tekijän omista värinäytteistä. Lisäksi niiden käyttöä vastaan puhuvat hänen jäljempänä esiteltävät sopimattomat terminsä. Edellä mainitut sävyt puolestaan eivät joko poikkea lainkaan aiemmin esitetyistä tai niiden erot ovat niin vähäisiä, ettei niitä pitäisi koskaan käyttää luonnontuotteiden kuvauksissa. Illigerin termejä voidaan sen sijaan käyttää nimityksinä järjestelmällisessä luokittelussa, kun saman suvun useita valkoisia lajeja halutaan erottaa toisistaan.Af Illiger tillägges väl flera hvitheter, såsom: Svanhvit Olorinus; Elfenbenshvit Eborinus; Hermelinshvit Ermerineus; Blekhvit Exangvis och Piplerhvit Argillaceus, äfvensom af Ludvig Rödaktigt-hvit rubescenti-albus; gulacktigt-hvit flavascenti-albus; gråaktigt-hvit canescenti-albus och grönaktigt-hvit viridescenti-albus; men dessa sednare kunna icke såsom äfven efter Auctors egna färgprofver blotta nuancer af andra färgarter, dels ock för hans, efter hvad nedanföre skall visas, gifna otjenliga termer, och de förre utgöra inga eller så fina afvikningar från de redan anförda, att de aldrig böra användas i beskrifningar öfver natur-alster, utan kunna endast Illigers termer begagnas vid benämningar i den systematiska upställningen af flere hvita arter af ett och samma slägte.

harmaastaB. Af Grått.

1. Kellertävänharmaa (ruumiinvärinen), lividus*, kellanvaaleanharmaa.
Esimerkiksi nummisylkikuoriainen, Oxalis livida ym.
Tämä on yksi kaikkein sekavimmin käytetyistä väritermeistä. Willdenowin ja Haynen määritelmät tästä väristä, vaikka ne eroavatkin toisistaan, vivahtavat kuitenkin molemmat liiaksi violettiin vastatakseen tässä tarkoitettua ruumiinväriä ja sitä käsitystä, johon tiede alun perin on pyrkinyt. Korjaus näyttää siis tarpeelliselta.
* Tämän värin saa aikaan muste, indigo, johon on lisätty hieman kokenillia ja gummiguttaa ja jota on laimennettu. Tässä yhteydessä ja myöhemmissä viittauksissa värisekoituksiin on huomattava, että kun mainitaan useita väriaineita, ensimmäiseksi mainittua käytetään aina eniten.
[Latinan lividus voi tarkoittaa sinertävänharmaata, lyijynväristä tai kalpean kellertävää sävyä asiayhteydestä riippuen. ]1. Gulgrå (Likfärgad) lividus,* en gulblekgråhet.
T. ex. Cantharis livida; Oxalis livida, m. fl.
Denna är en af de mäst förblandade färgtermer. Willdenow och Haynes prof härå, ehuru sins emellan skiljacktige, ingå likväl begge för mycket i violett, för att svara emot den härmed menade likfärgen och det begrepp vetenskapen ifrån början åsyftat. Rättelse torde således vara nödig.
* Tusch, Indigo med litet Konsjonell och Gummigutta utspädde gifva denna färg. Här och för de kommande hänvisningar till färgblandningarne må anmärkas, att de flere färgstofter anföres, användes alltid mäst af det förstnämnda.

2. Valkoisenharmaa, canus*, harmaa sävy, joka lähestyy valkoista.
Esimerkiksi kalalokki selkäpuolelta tarkasteltuna, samoin kivitasku ym.
Illiger on eräiden muiden kirjoittajien kanssa pitänyt tätä väritermiä synonyyminä sanalle griseus. Koska tämä kuitenkin on vastoin sekä Linnén että useimpien muiden käsitystä ja heidän esittämiensä tunnusmerkkien perusteella on täysin perusteltua erottaa nämä värit toisistaan, olen katsonut aiheelliseksi ottaa molemmat termit käyttöön.
* Asianmukaisesti laimennettua mustetta.2. Hvitgrå, canus,* en gråhet som närmar sig åt hvitt.
T. ex. Larus canus på ryggen, Sylvia oenanthe likaledes m. fl.
Illiger har med några andra Auctorer ansett denna färgterm för synonym med griseus; men då det motstrider så väl Linnés, som de flästes tanke och af deras caracterer är fullkomlig anledning att skilja dem, så har jag ock trott mig böra uptaga dem båda.
*) Tusch behörigen utspädd.

3. Sinertävänharmaa (tuhkanvärinen), cinereus*, harmaa sävy, joka vivahtaa siniseen.
Esimerkiksi pähkinänakkeli pään alueelta.
Koska tuhkan väri esiintyy useina erilaisina sävyinä, ei ole ihme, että tätä väritermiä on tulkittu eri tavoin. Illiger pitää sitä synonyyminä sanalle Leucophæus ja katsoo, että sen tulisi vivahtaa keltaiseen. Tämä ei kuitenkaan vastaa sen värin yleisesti hyväksyttyä merkitystä eikä puhtaan tuhkan väriä, joka tässä kuitenkin on lähtökohtana.
* Laimennettua mustetta ja indigoa.3. Blågrå (Askfärgad) cinereus,* en gråhet som syftar åt blått.
T. ex. Sitta Europæa på hufvudet.
Då askans färg framter flere olika utseenden, blir ej underligt, att denne färgterm varit underkastad olika begrepp. Illiger anser den synonym med Leucophæus och böra falla i gult, hvilket hvarken öfverensstämmer med det om denna färg antagna allmänna begrepp eller med den rena askans färg, som likväl här ligger till grund.
*) Tusch och Indigo, utspädde.

4. Puhdas harmaa, griseus*, harmaa sävy, jossa on yhtä paljon valkoista kuin mustaa.
Esimerkiksi räkättirastaan pää ja yläperä, kuikan pää ja kaula, Morimus asper ym.
Canus-termin yhteydessä esitetyssä huomautuksessa on jo kerrottu, kuinka käsitykset tästä värisävystä ovat jakautuneet. Kun lisäksi itse Linné on antanut tälle nimitykselle canus-väristä poikkeavan merkityksen, kuten käy ilmi hänen isolepinkäistä ja pikkulepinkäistä koskevista kuvauksistaan, vaikka hän ei olekaan aina pysynyt uskollisena tälle periaatteelleen, on asian täsmällinen määrittely tarpeen.
Griseus on epäilemättä oikea nimitys sellaiselle harmaalle sävylle, jota on pidetty harmaan pääasiallisena värinä. Siksi sekä tässä esitetty määritelmä että värin ulkonäkö lienevät hyväksyttäviä.
* Mustetta ja liuskevalkoista / liitua lähes yhtä paljon kumpaakin.4. Rentgrå, griseus,* en gråghet, som stöter lika mycket på hvitt, som svart.
T. ex. Hufvud och gump på Turdus pilaris, hufvud och hals på Columbus arcticus, Lamia tristis, m. fl.
Uti anmärkningen vid canus är redan sagt, huru tänkesätten om denna färgart varit delade och när dertill kommer, att sjelfva Linné gifvit denna benämning ett olika utseende med canus, som ses af hans beskrifning å Lanius Excubitor och Collurio, ehuru han icke altid varit denna sin princip trogen, så blir bestämmandet nödigt. Griseus är tvifvelsutan rätta namnet på den gråhet, som man ansett för hufvudfärg, hvadan ock den här gifna caracter, så väl som utseendet torde gillas.
*) Tusch och Skifferhvitt nästan lika af hvarje.

5. Punertavanharmaa (hiirenharmaa), murinus*, harmaa sävy, joka vivahtaa punaiseen.
Esimerkiksi useat hiirilajit.
Rotan väri määrittää epäilemättä tämän värisävyn ulkonäön.
* Mustetta, johon on lisätty hieman kokenillia ja gummiguttaa.5. Rödgrå (Musblack) murinus,* en gråhet, som syftar åt rödt.
T. ex. Flere arter af Mures.
Råttfärgen bestämmer onekeligen utseendet af denna färgart.
*) Tusch med litet Konsjonell och Gummigutta.

6. Ruskeanharmaa, luridus*, ruskeaan vivahtava harmaa sävy.
Esimerkiksi useimmiten Pidonia lurida, Phytoecia affinis ym.
Kirjoittajat ovat usein käyttäneet tätä nimitystä ainoastaan ilmaisemaan likaista tai sameaa ulkonäköä, mutta jokainen huomaa, kuinka epämääräinen se on, vaikka se kuitenkin näyttää ansaitsevan täsmällisen määritelmän.
* Mustetta, kokenillia ja varsin vähän gummiguttaa.6. Brungrå, luridus,* en i brunt ingående gråhet.
T. ex. Leptura lurida merendels, Leptura nigripes, m. fl.
Denna benämning har ofta varit nyttjad af Författare endast för att utmärka ett smutsigt utseende, men hvar och en finner det obestämda deri, då den likväl synes förtjena att vara bestämd.
*) Tusch, Konsjonell och ganska litet Gummigutta.

7. Vihertävänharmaa, incanus*, harmaa sävy, joka vivahtaa vihreään.
Esimerkiksi Curculio pulverulentus, Curculio incanus yleisimmin ym.
Tätä värisävyä esiintyy tosin harvoin, mutta sen ulkonäön perusteella se tulisi erottaa omaksi sävykseen, ja termiä voidaan käyttää.
* Mustetta ja gummiguttaa.
[Incanus tarkoittaa harmaantunutta, harmaakarvaista; ei välttämättä aina vihertävänharmaata.]7. Gröngrå, incanus,* en gråhet, som stöter på grönt.
T. ex. Curculio pulverulentus, Curculio incanus allmennast, m. fl.
Färgarten förekommer väl sällan; men bör i anseende till utseendet vara distinct och termen brukbar.
*) Tusch och Gummigutta.

8. Tinaharmaa, stanneus*, vaalea, metallinhohtoinen harmaa.
Esimerkiksi luonnonelohopea.
Mineralogit luokittelevat tämän värisävyn tosin valkoisen värin muunnelmiin, mutta koska siihen sisältyy sinistä, näyttää perustellummalta sijoittaa se tähän, lähisukulaisensa, seuraavan värisävyn yhteyteen.
* Hopeapronssijäljitelmää, indigoa ja hieman aitoa hopeaa arabikumiveden kanssa.8. Tenngrå, stanneus,* en ljus grå metallfärg.
T. ex. Gediget qvicksilfver.
Denna färgart hänföra väl Mineralogerne till hvita afvikningar; men då i färgen ingår blått, synes den med mera skäl hafva sitt rum här vid sin närslägting, den följande.
*) Oägta Silfverbronz, Indigo och litet ägta Silfver med Gummivatten.

9. Lyijynharmaa, plumbeus*, voimakkaammin harmaaseen vivahtava metalliväri.
Esimerkiksi lyijyhohde.
* Indigoa ja hopeapronssijäljitelmää arabikumiveden kanssa.9.  Blygrå, plumbeus,* en mera grå metallfärg.
T. ex. Blyglants.
*) Indigo och oägta Silfverbronz med Gummivatten.

10. Teräksenharmaa, chalybæus*, metalliväri, joka vivahtaa sinertävänharmaaseen.
Esimerkiksi rautakiilto [hematiitti].
* Indigoa, hopeapronssijäljitelmää ja arabikumivettä sekä hieman mustetta.10. Stålgrå, chalybæus,* en i blågrått stötande metallfärg.
T. ex. Jernglans.
*) Indigo, oägta Silfverbronz och Gummivatten med litet tusch.

Tämän lisäksi eräät uudemmat mineralogit ottavat käyttöön nimitykset helmenharmaa, margaritino-griseus, ja savunharmaa, fumosogriseus. Mutta minun käsitykseni mukaan nämä kuuluvat sinisen värin muunnelmiin. Lisäksi ensin mainittu tuskin muodostaa omaa, selvästi erottuvaa värilajiaan, vaan on ainoastaan muunnos, joka eroaa muista erityisesti kiiltonsa puolesta.Härförutan antaga en del nyare Mineraloger: Perlgrå, margaritino-griseus; Rökgrå, fumosogriseus; men dessa böra efter min tanka tillhöra de blå färgafvikningarne, utom det att den förra icke lärer blifva någon distinct färgart, utan blott en varietet, som i synnerhet skiljer sig med sin glans.

Mustasta>C. Af Svart.

1. Ruskeanmusta (tervanvärinen), piceus*, ruskeaan vivahtava musta.
Esimerkiksi Trochalus gibbus, karvari ym.
Tämän värisävyn ulkonäkö tulisi määritellä tervan värin perusteella sen ollessa juoksevassa tilassa, eikä jähmettyneenä, jolloin se on niin sanotusti pikimustaa eikä juuri eroa puhtaasta mustasta. Tähän ryhmään tulisi ehkä lukea myös mineralogien käyttämä nimitys brunescenti-niger (rusehtavanmusta).
* Mustetta ja sinooperia.1. Brunsvart (Tjärfärgad) piceus,* en brun svarthet.
T. ex. Melolontha gibba, Prionus coriarius, m. fl.
Utseendet af denna färgart bör bestämmas af tjärans färg i sitt flytande tillstånd och icke såsom stadgad, då den är hvad man kallar becksvart och skiljer sig knappast från rent svart. Hit bör förmodeligen föras Mineralogernas brunescenti-niger.
*) Tusch och Sinober.

2. Harmaanmusta, niger*, hieman harmaaseen vivahtava musta sävy.
Esimerkiksi iso-orava (mustaorava), mustalintu (Melanitta nigra), syyspimikkä, lahoseppä (Ectinus aterrimus) ym.
Tähän lienee synonyyminä luettava Ludwigin käyttämä canescenti-niger (harmahtavanmusta). Niger-väriä ei tule pitää varsinaisena mustan perusvärinä, syystä, joka esitetään seuraavan värilajin yhteydessä.
* Tavallista hyvää mustetta.2. Gråsvart, niger,* en något ringa i grått syftande Svarthet.
T. ex. Sciurus niger, Anas-nigra; Upis ceramboides, E[]ater atrerrimus; m. m.
Härmed lärer Ludvigs canescenti niger vara synonym. Niger bör icke anses som svarta hufvudfärgen, af skäl som vid nästföljande art skall anföras.
*) Vanligt godt Tusch.

3. Puhdas musta (hiilenmusta), ater*, yksinkertainen väri, jossa varjoa on mahdollisimman paljon.
Esimerkiksi korppi, useat ukkotylppölajit ym.
Tämä värisävy on kaikista mustin ja sisältää siten eniten varjoa. Koska se on valkoisen vastakohta, sitä tulee pitää mustan päävärinä ja termiä käyttää myös tässä merkityksessä.
* Hyvää luumustaa tai mustetta ja indigoa.3. Rent svart (Kolsvart), ater,* en enkel färg, som innehafver högsta grad af skugga.
T. ex. Corvus Corax; flere Histeres; m. m.
Denna färgart är svartast af alla och innehåller således mästa skugga, hvarföre den, såsom motsatt hvitt, bör som hufvudfärg anses och termen jemväl i sådan egenskap begagnas.
*) God Bensvärta eller Tusch och Indigo.

4. Raudanmusta, ferreus*, mustaan vivahtava metalliväri.
Esimerkiksi magneettikivi (magnetiitti?).
Kiilto on erityisesti tälle värisävylle tunnusomainen.
* Mustetta, indigoa ja hopeapronssijäljitelmää arabikumiveden kanssa.4. Jernsvart, ferreus,* en i svart gående Metallfärg.
T. ex. Magnetsten.
Glansen caracteriserar i synnerhet denna färgart.
*) Tusch, Indigo, och oägta Silfverbronz med Gummivatten.

Tämän lisäksi Illiger ottaa mukaan liuskemustan, schifficolor, ja Ludwig vihertävänmustan, viridescenti niger, sekä sinertävänmustan, coerulescenti niger. Ensin mainittu värisävy ei kuitenkaan juuri eroa ater-väristä (puhtaasta mustasta), ja jälkimmäiset eivät oikeastaan kuulu tähän ryhmään.Härförutan uptager Illiger skiffersvart; schifficolor, och Ludwig: grönsvart viridescenti niger och blåsvart coerulescenti niger, men den förstnämnde färgarten skiljer sig näppeligen från ater och de sednare höra rätteligen icke hit.

Sinisestä.D. Af Blått.

1. Mustansininen (tummansininen), atrocoeruleus*, mustaan vivahtava sininen sävy.
Esimerkiksi Melyris abdominalis, jalavajäärä (Rhamnusium bicolor) ja monet muut.
Tätä värinimitystä käytetään kuvauksissa harvoin. Se ansaitsee kuitenkin paikan väriluettelossa, koska se esiintyy usein yleisessä kielenkäytössä ja on tarpeellinen useiden luonnoneliöiden värisävyn ilmaisemiseen.
* Indigo ja muste.1. Svartblå (Mörkblå), atrocoeruleus,* en blåhet, som närmar sig åt svart.
T. ex. Melyris abdominalis, Callidium Salicis, m. fl.
Denna färgterm, ehuru sällan nyttjad i beskrifningar, bör likväl såsom ofta förekommande i allmänna sammanlefnaden och behöflig för att utmärka färgarten hos åtskilliga natur-alster förtjena ett rum i färglistan.
*) Indigo och Tusch.

2. Lasuurisininen, azureus*, voimakkaan sininen sävy, jossa on tuskin lainkaan vivahdetta violettiin.
Esimerkiksi matkijamarjukka (Euphonia violacea), mesitangara (Cyanerpes caeruleus), Neoclytus longipes, lasuurikivi ja monet muut.
Vaikka tätä värisävyä tavataan varsin usein, erityisesti ulkomaisilla linnuilla, käytetään kyseistä termiä kuitenkin harvoin, ja se sekoitetaan useimmiten väriin violaceus. Illiger kutsuu sitä nimellä ultramarinus.
* Puhdas ultramariini. Koska se on kuitenkin kallista ja sitä on vaikea saada käyttöä varten juoksevaan muotoon, voidaan päästä melko lähelle samaa sävyä käyttämällä hyvää preussinsinistä ja aivan vähän kokenillia.2. Lazurblå, azureus,* en högblåhet med högst ringa syftning åt violett.
T. ex. Tanagra violacea, Certhia coerulea; Cerambyx longipes, Lazursten, m. fl.
Ehuru färgarten nog ofta träffas, besynnerligen på utländska foglar, finnes termen likväl sällsamt nyttjad och merendels förväxlad med Violaceus: Den kallas af Illiger ultramarinus.
*) Ren Ultramarin; men som är dyrbar och svår att i användande få flytande, så kan man komma tämmeligen nära, med godt Berlinerblått och ganska litet Konsjonell.

3. Puhdas sininen, coeruleus*, sininen sävy, joka ei ole tumma eikä vaalea eikä myöskään vivahtaa punaiseen, keltaiseen tai mustaan.
Esimerkiksi sininärhi (Coracias garrulus), vihviläkuoriainen (Plateumaris sericea), Morpho menelaus, lehtosinilatva (Polemonium caeruleum) ym.
a) Tumma puhdas sininen (Berliininsininen), obscure coeruleus (cyaneus)**, jolloin puhdas sininen sävy on tummimmillaan.
Esimerkiksi Emberitza cyanella, Oreina cacaliae tristis, Himatolabus pubescens ym.
b) Vaalea puhdas sininen, clarecoeruleus, jolloin sama sininen sävy on vaalea olematta kuitenkaan kalpea.
Näitä muunnelmia ei voida ottaa mukaan itsenäisinä, selvästi erottuvina värilajeina. Koska tumma sininen kuitenkin esiintyy kirjoittajilla yleisesti itsenäisenä värinä nimellä cyaneus, olen antanut sille oman värinäytteen.
* Berliininsinistä, asianmukaisesti laimennettuna.
** Berliininsinistä, melko voimakkaana.3. Rentblå, coeruleus,* en blåhet, som hvarken är mörk eller blek, ej eller ingår i rödt, gult eller svart.
T. ex. Coracias garrula, Donacia sericea, Papilio Menelaus; Polemonium coeruleum m. m.
a) Mörk rent blå (Berlinerblå) obscure coeruleus (cyaneus),** då den rena blåheten är mörkast.
Såsom: Emberitza cyanella, Chrysomela tristis, Attelabus pubescens, m. fl. och
b) Ljus rent blå, clarecoeruleus, då samma blåhet är ljus, utan att vara blek.
Dessa variationer kunna icke såsom distincta uptagas; men som den mörkblå allmänt träffas hos Auctorerne, såsom distinct under namn af cyaneus, så har jag å den samma gifvit färgprof.
*) Berlinerblått, behörigen utspädt.
** Berlinerblått väl starkt.

5. Taivaansininen, coelestinus*, vaaleampaan eli valkoiseen vivahtava sininen sävy.
Esimerkiksi Rosalia alpina, vaskisysikiitäjäinen (Poecilus cupreus) ja monet muut, tavallisimpina esimerkkeinä.
Tämä mineralogien hyvin tuntema värinimitys on eläintieteilijöiden ja kasvitieteilijöiden keskuudessa harvoin käytetty. Koska kyseinen värisävy kuitenkin eroaa selvästi väristä coeruleus, eikä sitä siksi tule jättää pois väriluettelosta, tämä latinankielinen termi ansaitsee säilyttämisen ennen termiä coerulescens, joka jää aina epämääräiseksi.
* Atsuriitti / vuorisininen.5. Himmelsblå, coelestinus,* en mera på hvitt stötande blåhet.
T. ex. Cerambyx alpinus, Carabus coerulescens allmennast m. fl.
Denna, af Mineralogerne väl kända färgterm, nyttjas sällsynt af Zoologer och Botanister; men då färgarten är väl skiljd från coeruleus och således från färglistan icke bör uteslutas; så förtjenar denna latinska term att bibehållas framför coerulescens, som altid blir obestämdt.
*) Bergblått.

6. Savunsininen, fumatus*, harmaaseen vivahtava sininen sävy.
Esimerkiksi piispatangara (Tangara episcopus), uuttukyyhky alapuolelta tarkasteltuna sekä monet muut.
Savun väri vaihtelee eri olosuhteissa ja eri aineista syntyessään. Tämä on johtanut kirjoittajien erilaisiin käsityksiin kyseisestä värinimityksestä. Siksi olen yrittänyt löytää perustan värin täsmälliselle määrittelylle tarkastelemalla puhtaan savun väriä kirkasta taivasta vasten.
*) Laimennettua indigoa ja mustetta.6. Rökblå, fumatus,* en blåhet som faller i grått.
T. ex. Tanagra Episcopus, Columba OEnas under till, m. m.
Rökens föränderliga färg i olika tillstånd och från olika ämnen har föranledt till Auctorernas skiljacktiga begrepp om denna färgterm; hvarföre, till dess rätta bestämmande, jag trott mig finna anledning i den rena rökens färg, sedd mot en klar himmel.
*) Indigo och Tusch utspädde.

7. Harmaansininen, coesius*, harmahtavan sininen sävy, joka on edellistä vaaleampi ja vivahtaa hieman punaiseen.
Esimerkiksi Hesperia Corydon (koiras), Dianthus coesius ja monet muut.
Sen lisäksi, että tätä värisävyä esiintyy usein luonnoneliöissä, sitä tavataan melko usein myös ihmisen silmän värillisissä renkaissa.
*) Laimennettua indigoa ja aivan vähän kokenillia.
[Latinan caesius = harmaansininen, siniharmaa; klassisessa latinassa myös tietyn vaalean silmänvärin kuvaus]7. Gråblå, coesius,* en grå blåhet, ljusare än föregående och med en ringa syftning åt rödt.
T. ex. Hesperia Corydon ♂ Dianthus coesius, m. fl.
Utom det, att denna färgart ofta förekommer hos natur-alstren, träffas den också icke sällan i menniskors ögonringar.
*) Indigo och ganska litet Consjonell utspädde.

Illiger mainitsee väripoikkeamina myös seuraavat: indigonsininen, indiginus; lakmussininen, parellinus; luumunsininen, prunisus; ruiskaunokinvärinen, cyanicolor; turkoosinsininen, turcinus ja vuorisinimem, armenius; samoin Ludwig mainitsee seuraavat: indigonsininen, indigino-coeruleus; emaljisininen, smaltino-coeruleus; mutta nämä värisävyt joko sisältyvät jo edellä mainittuihin värilajeihin tai poikkeavat niistä niin merkityksettömän vähän, ettei niitä voida pitää itsenäisinä väreinä. Abbé Estnerin esittämistä värimalleista käy selvästi ilmi, että viimeksi mainittu väri on ainoastaan azureus-värin muunnos.Såsom Färgafvikningar anförer Illiger jemväl: Indigoblå, indiginus; Lackmusblå Parellinus; Plommonblå, Prunisus; Blåklintsfärgad, cyanicolor; Turkosblå, Turcinus och Bergblå, Armenius; äfvensom Ludwig: Indigoblå, indigino-coeruleus, och Emaljblå, Smaltino-coeruleus; men dels innefattas de under redan anförda arter, dels äro de för mycket obetydeligen afvikande från dem, att kunna såsom distincta antagas. Bland de af Abbé Estner gifna färgprofver syne stydeligen, att den sistnämnde endast är en artförändring af azureus.

Vihreästä.E. Af Grönt.

1. Sinivihreä, glaucus*, vihreä sävy, jossa on harmaata ja sinistä vivahdetta.
Esimerkiksi Saperda octopunctata, harmaaröyhelö (jäkälä) ja monet muut.
Tämäkin on yksi niistä värisävyistä, joista kirjoittajilla on ollut erilaisia käsityksiä. Siksi olen nyt pitänyt sen täsmällistä määrittelyä erittäin tarpeellisena, koska tätä väriä esiintyy erityisen usein kasvikunnassa.
*) Laimennettua indigoa ja gummiguttaa.1. Blågrön, glaucus,* en grönhet som skiftar på grått och blått.
T. ex. Saperda tremula; Lichen glaucus, m. m.
Detta är äfven en af de färgarter, hvarom Auctorerna haft olika begrepp, hvadan jag nu ansett dess bestämmande högst nödigt, emedan den särdeles i växtriket ofta förekommer.
*) Indigo och Gummigutta, utspädde.

2. Kuparinvihreä, æruginosus*, voimakas, mineraalinen sinivihreä sävy.
Esimerkiksi Sternotomis pulchra -lajin täplät, malakiitti ja monet muut.
a) Vaalea kuparinvihreä (seladoninvihreä), clare æruginosus tai Malachitucus, vaalea, mineraalinen sinivihreä sävy.
Esimerkiksi Zographus regalis, Curculio sedecimpunctatus ja monet muut.
Niin sanotun espanjanvihreän pigmentin tai patinan väri on ollut perusteena tämän värisävyn tarkalle määrittelylle. Myöskään vaaleaa kuparinvihreää ei tule tässä sivuuttaa, sillä sitä esiintyy usein luonnossa.
*) Vahvaa espanjanvihreää liuotettuna etikkaan.
**) Samaa espanjanvihreää asianmukaisesti laimennettuna.2. Koppargrön, æruginosus,* en stark mineralisk blågrönhet.
T. ex. Fläckarne på Lamia imperialis; koppargrönt, m. m.
a) Ljus koppargrön (Seladongrön) clare æruginosus eller Malachiticus,** en ljus mineralisk blågrönhet.
T. ex. Lamia regalis, Curculio 16-punctatus, m. fl.
Färgen af den så kallade spanskgrönan eller kopparergen bör vara anledningen för denna färgarts bestämda utseende. Och den ljusa koppargrönheten bör ej eller här förbigås, såsom ofta i naturen förekommande.
*) Stark Spanskgröna, uplöst i ätticka.
** Sådan spanskgröna behörigen utspädd.

3. Merivihreä, thalassinus*, puhdas vihreä sävy, joka vivahtaa enemmän siniseen.
Esimerkiksi vihertöyhtöturaco (Tauraco persa), useimmiten isokultakeiju (Chrysanthia viridissima), Phytoecia caerulea (Panz.) ja monet muut.
Nimitys juontaa alkuperänsä kreikan sanasta θάλασσα (thalassa, meri). Siksi tämän värisävyn esikuvana tulee olla meren väri sen myrskyisässä, vihreässä tilassa. Kirjoittajat kutsuvat sitä myös nimellä thalassicus.
*) Indigoa, gummiguttaa ja hieman liuotettua espanjanvihreää.3. Sjögrön, thalassinus,* en mera i blått gående ren grönhet.
T. ex. Cuculus Persa; Necydalis thalassina merendels, Saperda flavimana Panz, m. fl.
Benämningen leder sin uprinnelse från grekiska ordet θάλασσα (Hav), hvarföre hafvets färg i dess uprörda gröna tillstånd bör ligga till grund för denna färgarts utseende. Den kallas ock af Auctorer thalassicus.
*) Indigo, Gummigutta och litet uplöst Spanskgrön.

4. Mustanvihreä (pullonvihreä), atroviridis*, vihreä sävy, joka lähestyy mustaa.
Esimerkiksi Saperda latipes, useimmiten viherpaksureisi (Oedemera virescens), Rhizocarpon geographicum -jäkälä, serpentiini (mineraali) ja monet muut.
Tämä väri tunnetaan yleisesti, ja vaikka värinimitystä käytetään harvoin, se tulisi silti säilyttää. Nimityksenä tulisi kuitenkin käyttää tässä esitettyä muotoa eikä termiä atrovirens, jäljempänä esitetyistä syistä.
*) Indigoa, gummiguttaa, hieman kokenillia ja mustetta.4. Svartgrön (Buteljgrön) atroviridis,* en grönhet, som närmar sig åt svart.
T. ex. Saperda latipes, Necydalis virescens oftast; Lichen atrovirens; Serpentin, m. m.
Färgen är allmänt känd och ehuru sällan färgtermen är använd bör den dock bibehållas, likväl med den här uptagna benämning, i stället för atrovirens af nedan anförda skäl.
*) Indigo, Gummigutta och litet Konsjonell och Tusch.

5. Oliivinvihreä, olivaceus*, tumma vihreä sävy, joka vivahtaa ruskeaan.
Esimerkiksi oliivirastas, koivuruskokarve ja monet muut.
Tämä värisävy erottuu selvästi muista, joten nimitys on käyttökelpoinen.
*) Indigoa, gummiguttaa ja hieman kokenillia.5. Olifgrön, Olivaceus,* en mörk i brunt stötande grönhet.
T. ex. Turdus olivaceus; Lichen olivaceus, m. m.
Färgarten är distinct; och termen således användbar.
*) Indigo, Gummigutta och litet Konsjonell.

6. Pistaasinvihreä, pistacinus*, hieman kiiltävä, tumma vihreä sävy.
Esimerkiksi krysoliitti.
Tämä värisävy on luonteeltaan niin selvästi muista erottuva, ettei sitä tule jättää pois väriluettelosta.
* Mehuvihreä.6. Pistaciegrön, pistacinus,* en något glänsande mörk grönhet.
T. ex. Krysolith.
Denna färgart är i sin natur, så distinct, att den icke bör från färglistan uteslutas.
*) Saftgrönt.

7. Puhdas vihreä, viridis*, vihreä sävy, jonka voidaan sanoa vivahtavan yhtä paljon keltaiseen kuin siniseen.
Esimerkiksi vihertikka, raidanjalosoukko (Agrilus viridis) ja monet muut. Se on kasvikunnan yleisin väri.
Useimmat luonnonhistorian kirjoittajat näyttävät yhdistävän tämän värinimityksen termiin virens. Sen lisäksi, että kahden latinankielisen termin käyttäminen samasta pääväristä aiheuttaa enemmän sekaannusta, näyttää myös siltä, että Linné ymmärsi termin virens tarkoittavan vaaleampaa vihreää sävyä.
a) Tumma puhdas vihreä (ruohonvihreä), obscure viridis tai prasinus, tumma, puhdas vihreä sävy.
Esimerkiksi Protaetia ungarica, viherlude (Palomena prasina) ja monet muut.
b) Vaalea puhdas vihreä, pallide viridis tai virens, vaalea, puhdas vihreä sävy.
Esimerkiksi viherkukkajäärä (Lepturobosca virens).
Illiger luokittelee muunnoksen a alle myös termin pomaceus ja ilmoittaa sen vivahtavan enemmän siniseen. Pidän tätä kuitenkin Willdenowin ja Ludwigin tavoin virheellisenä. Willdenow sijoittaa tähän ryhmään synonyymeina myös nimitykset sature virens ja smaragdinus. Edellinen nimitys vaikuttaa tarpeettomalta, kun taas jälkimmäinen edellyttää kiiltoa.
*) Indigoa ja gummiguttaa, hieman laimennettuna.
**) Sama väriseos vahvempana.7. Rent grön, viridis,* en grönhet, som kan sägas syfta lika åt gult och blått.
T. ex. Picus viridis; Buprestis viridis; m. fl. allmännaste färgen i växtriket.
De fläste författare i Natural-historien tyckas förena denna färgterm med virens; men utom det att 2:ne latinska termer härå, såsom hufvudfärg betracktad, mera förvilla, så synes Linné hafva med virens förstått en ljusare grönhet.
a) Mörk rent grön (Gräsgrön) obscure viridis eller prasinus,** en mörk ren grönhet.
Såsom: Cetonia viridis, Cimex prasinus, m. fl.
b) Blek rent grön, pallide viridis eller virens, en blek ren grönhet.
Såsom Leptura virens.
Till varieteten a hänförer Illiger pomaceus med upgift, att den bör falla mera i blått; men sådant anser jag med Willdenow och Ludvig oriktigt. Willdenow hitförer jemväl, såsom synonyma sature virens och smaragdinus men den förra benämningen synes öfverflödig och den sednare förutsätter glans.
*) Indigo och Gummigutta, något utspädd.
**) Samma färgblandning starkare.

8. Keltavihreä, luteoviridis*, vihreä sävy, joka vivahtaa voimakkaammin keltaiseen.
Esimerkiksi savanniaratti (Eupsittula pertinax) vatsapuolella ja vihertikan pyrstön tyven alueella sekä monissa muissa tapauksissa.
Tässä värisävyssä hallitseva keltaisuus tekee siitä melko selväpiirteisen.
*) Gummiguttaa ja indigoa.8. Gulgrön, luteoviridis,* en åt gult än mera syftande grönhet.
T. ex. Psittacus pertinax på buken och Picus viridis på gumpen, m. fl.
Det rädande gula i denna färgart gör den ganska bestämd.
*) Gummigutta och indigo

9. Kullanvihreä, chrysopraseus*, kiiltävä, metallinhohtoinen vihreä väri.
Esimerkiksi kultakuoriainen ja Protaetia affinis, Carabus auratus, krysopraasi ja monet muut.
Jos jotakin värinimitystä on käytetty väärin, niin se on epäilemättä auratus. Tätä nimitystä on annettu hyönteisille, joiden väritys on varsin yleinen. Nimitys on kuitenkin sitäkin sopimattomampi, koska auratus ei sisällä mitään viittausta siihen, että värin pitäisi olla vihreä. Koska sana vastaa lähinnä kullattua tai kullalla päällystettyä, se edellyttää pikemminkin kellertävää ulkonäköä.
Koska tälle värille tarvitaan oma nimitys, olen siksi katsonut aiheelliseksi ehdottaa termin chrysopraseus käyttöönottoa. Se muodostuu kreikan sanoista χρυσός, aureus (kultainen), ja πράσιος, viridis (vihreä [vaikkakin kreikkalaisin kirjaimin lukee prasios, "purjonvärinen"]), ja viittaa Pliniuksen mainitsemaan vihreiden jalokivien ryhmään.
*) Aitoa hopeapronssia, johon on sekoitettu gummiguttaa ja arabikumiliuosta, kiillotetaan ensin voimakkaasti. Sen jälkeen pinta sivellään kopaalilakalla. Kun lakka on kuivunut hyvin, pinta käsitellään etikassa liuotetulla espanjanvihreällä.9. Guldgrön, Chrysopraseus,* en blänkande grön metallfärg.
T. ex. Cetonia aurata & ænea, Carabus auratus; Chrysopras m. fl.
Om någon färgterm blifvit illa använd, må det väl vara auratus; ett färg-utseende, som ofta förekommer bland Insecterne, har blifvit tilldelad denne benämning; men så mycket mer otjenlig, som auratus innefattar intet begrep derom, att denna färgart skall vara grön, utan, såsom närmast svarande mot förgyld, förutsätter gulacktigt utseende. Derföre, då detta ger behof af viss term, har jag trott mig böra i stället till l. gemma e viridantium genere. Plin.
*) Ägta Silfverbronz med Gummigutta och Gummivatten öfverstrykes, efter förut gjord stark polering, med Copalfernissa och, sedan den väl torkat, med i ättika uplöst Spanskgrönt.

Illiger mainitsee lisäksi väripoikkeamina seuraavat: kasvinvihreä, herbeus eli gramineus; papukaijanvihreä, psittacinus; aipulinvihreä, alliaceus; poppelinvihreä, populeus; vihervarpusen värinen, flavovirens; mutta edellä esitetyistä syistä näitä ei kuitenkaan voida pitää itsenäisinä värilajeina. Sama koskee Ludwigin mainitsemia värejä: vuorivihreä, montanoviridis; parsanvihreä, asparagino-viridis; sekä sirkunvihreä[?], acanthino-viridis, joita ei voida hyväksyä itsenäisiksi väriluokiksi, vaan Illigerin nimityksiä voidaan käyttää vain saman suvun lajien erotteluniminä.Illuger anförer dessutom, såsom färgafvikningar: Växtgrön Herbeus s. gramineus; Pappepojgrön Psittacinus; Lökgrön Alliaceus; Poppelgrön populeus; Grönsiskefärgad flavovirens; men af redan anförda skäl kunna dessa lika litet som Ludwigs Berggrön montanoviridis; Sparrisgrön Asparagino-viridis; och Siskegrön Acanthino-viridis, såsom specifika färgarter antagas, utan kunna blott Illigers benämningar begagnas vid arters åtskilljande till namn i ett gemensamt slägte.

Keltaisesta.F. Af Gult.

1.Rikkikeltainen, Sulphureus*, keltaisuus, joka vivahtaa vihreään.
Esimerkiksi: surutukaani (Selenidera piperivora) alapuolelta; rikkipimikkä (Cteniopus sulphureus); Omophoita octoguttata -lajin siipilaikut; kangasvuokko (Pulsatilla vernalis); rikki ym.
Koska nimitys perustuu värin kellertävyyteen, tämän värin tulisi vivahtaa vihreään, mitä joidenkin auktorien värinäytteet eivät kuitenkaan osoita.
*) Gummigutta, johon on sekoitettu hieman laimennettua berliininsinistä.1. Svafvelgul, Sulphureus,* en gulhet som stöter i grönt.
T. ex. Rhamphastos Piperivorus under till; Cistela sulphurea, vingfläckarne på Altica 8 guttata; Anemone sulphurea; Svafvel, m. m.
Då svalets färg ligger till grund för benämningen bör denna färg falla i grönt, hvilket likväl en del Auctorers färgprofver icke utmärka.
*) Gummigutta med något utspädt Berlinerblått.

2. Valkeankeltainen, alboluteus*, keltaisuus, joka vivahtaa enemmän valkoiseen kuin keltaiseen.
Esimerkiksi: kanarianhemppo, yleisimmin; sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix); Micraspis lineola; ruutuperhonen (Melanargia galathea) ym.
Tähän ryhmään kuuluvat yleensä kirjoittajien käyttämä pallidus (kalpea). Määrättyä väriä tarkoittavana terminä se on kuitenkin sopimaton, vaan sitä tulisi pikemminkin käyttää ilmaisemaan minkä tahansa värin kalpeutta. Tähän ryhmään on myös luettava Retziuksen** käyttämä flavicans eli pallideflavus (vaaleankeltainen).
*) Laimennettua gummiguttaa, johon on lisätty hieman liuotettua sahramia.
**) Retziuksen, Inledning till Djurriket (Johdatus eläinkuntaan).2. Hvitgul, alboluteus,* en gulhet som mera faller i hvitt än gult.
T. ex.  Fringilla canaria allmännast, Sylvia Sibillatrix; Coccinella lineola, Papilio Galathea, m. fl.
Hit hörer i allmänhet Författares pallidus; men hvilken, såsom bestämd färgterm synes olämpelig, utan bör snarare användas för att utmärka blekheten, af hvilken färgterm, som hälst. Äfven bör hitföras Retzii** flavicans eller pallideflavus.
*) Gummigutta utspädd, med litet uplöst Saffran.
**) Retzii Inledning till Djurriket.

3. Oljenkeltainen (stramineus)*, keltaisuus, joka lähes huomaamattomasti vivahtaa punaiseen.
Esimerkiksi: Licyllus albicollis -lajin keskiruumis ja siipilaikut; Parnassius sacerdos; useat sammalet, niiden joukossa kalvaskuirisammal (Straminergon stramineum) ym.
Tämä värisävy, joka tunnistetaan täysin kypsyneen viljan oljesta, ansaitsee hyvin muista sävyistä erottuvana oman paikkansa tässä luokittelussa. Sen ei kuitenkaan pidä lainkaan vivahtaa ruskeaan, kuten Illiger on esittänyt, sillä silloin se poikkeaisi nimityksensä merkityksestä.
Jotkut kutsuvat sitä nimellä paleaceus, mutta Illiger pitää tätä nimitystä kuitenkin synonyymina sanoille flavus ja flavidus. Willdenowin ja Haynen käyttämä pallide flavus kuuluu tähän ryhmään.
*) Gummigutta, johon on sekoitettu hieman kokenillia.3. Strågul, (stramineus),* en gulhet, som nästan omärkligt syftar åt rödt.
T. ex. Thorax och vingfläckarne på Altica albicollis, Papilio Delius Esp.; flere Musci och deribland Hypnum stramineum, m. fl.
Denna färgart, som igenkännes på den fullmogna sädeshalmen, förtjenar, såsom väl skiljd att här få ett rum; men bör aldeles icke stöta i brunt som Illiger anfört, då den skulle afvika från sin denomination. Den kallas af somliga paleaceus, hvilken term Illiger likväl anser synonymon till flavus och flavidus. Willdenows och Haynes pallide flavus hörer hit.
*) Gummigutta utspadt med litet Konsjonell.

4. Harmaankeltainen, Flavus, keltaisempi väri kuin valkeankeltainen, ja siinä on hieman harmaaseen vivahtavaa sävyä.
Esimerkiksi: keltavästäräkki; suokeltaperhonen (Colias palaeno) (koiras); keltapäivänlilja ym.
Illiger pitää tätä värinimitystä synonyymina sanalle luteus. Yleisesti ottaen luonnontieteelliset auktoriteetit ovat kuitenkin pitäneet näitä värejä erillisinä. Siksi olen itsekin katsonut, että molemmat nimitykset tulisi säilyttää, koska flavus erottuu siitä, että se vivahtaa harmaaseen.
*) Gummigutta, johon on sekoitettu hieman kokenillia ja aivan vähän mustetta.4. Grågul, Flavus,* en gulare färg än den hvitgula, med någon ringa syftning åt grått.
T. ex. Motacilla flava; Papilio Palæno ♂; Hemerocallis flava, m. fl.
Illiger anser denna färgterm vara synonym med luteus; men Auctorerna i allmänhet hafva ansett dem skiljda, hvadan jag äfven trott dem begge böra bibehållas, enär flavus skiljer sig med stötandet i grått.
*) Gummigutta med något Konsjonell och helt litet Tusch.

5. Puhdas keltainen, luteus, sellainen puhdas keltaisuus, jonka ei voida sanoa vivahtavan mihinkään toiseen väriin.
Esimerkiksi: Oriolus galbula; Delias pasithoe alapuolelta; isoulpukka (Nuphar lutea) ym.
a) Tumma puhdas keltainen (sitruunankeltainen), obscure luteus eli citrinus**, voimakkain puhtaan keltaisen sävy.
Esimerkiksi: useat Psittacus-suvun lajit sekä Phasianus pictus -lajin harja ym.
Tämän värimuunnoksen värivaikutelma tunnistetaan täysin kypsästä sitruunasta, ja Illiger kutsuu sitä myös nimellä limoniatus.
*) Puhdasta ja hyvää gummiguttaa, asianmukaisesti laimennettuna.
**) Gummiguttaa, jota on levitetty melko voimakkaasti.5. Rent gul, luteus,* en sådan ren gulhet, som icke kan sägas syfta åt någon blandning af annan färg.
T. ex. Oriolus Galbula; Papilio Passithoe undertill; Nymphæa lutea, m. fl.
a) Mörk rent gul (citrongul), obscure luteus eller citrinus**, en den starkaste rena gulhet.
Såsom: Flera arter af Psittacus, kammen på Phasianus pictus, m. m.
Varietetens färgutseende igenkännes på den fullmogna Citronen och kallas äfven af Illiger, limoniatus.
*) Ren och god Gummigutta, behörigen utspädd.
** Gummigutta, ganska starkt pålagd.

6. Munankeltainen, vitellinus*, keltaisuus, jossa on hieman punaiseen vivahtavaa sävyä.
Esimerkiksi: kultaperäkasikki (Cacicus cela) ja sitruunahupputurpiaali (Chrysomus icterocephalus); Pygodasis quadrimaculata ja "mammuttipistiäisen" (Regiscolia maculata) täplät ym.
Tämä värisävy on ulkonäöltään luultavasti esitetty eri tavoin siksi, että munankeltuaisen väri vaihtelee melko paljon vuodenajan mukaan sekä sen mukaan, kuinka paljon rasvaa muna sisältää kanan ravinnosta saamana. Uskon kuitenkin, että tässä nyt esitetty sävy on yleisimmin hyväksytty. Se vastaa myös melko läheisesti Haynen siitä antamaa värinäytettä.
*) Gummiguttaa ja sahramia.6. Äggul, vitellinus,* en gulhet med någon syftning åt rödt.
T. ex. Oriolus persicus och icterocephalus; fläckarna på Scolia 4 macul. och flavifrons, m. fl.
Denna färgart har till sitt utseende förmodeligen deraf varit olika framställd, att äggulans färg varierar ganska mycket efter årstiden och äggets från Hönans föda hämtade mer eller mindre fetma; emedlertid tror jag det nu uppgifva vara det allmännast antagna, också öfverensstämmer det tämmeligen nära med Haynes derå gifna prof.
*) Gummigutta med Saffran.

7. Sahraminkeltainen, croceus*, keltaisuus, joka vivahtaa hieman oranssiin.
Esimerkiksi: Dorcasomus ebulinus, Hoplia aulica ym.
Tätä väriä, jota toisinaan kutsutaan myös nimellä crocatus, pitäisi mielestäni määrittää sahramikasvin luottien värin perusteella, sillä Haynen ja Willdenowin antamat värinäytteet näyttävät virheellisiltä, koska ne vivahtavat liiaksi oranssiin.
*) Sahramia, johon on lisätty aivan vähän kokenillia.7. Saffransgul, croceus,* en gulhet, som faller något i orange.
T. ex. Cerambyx Ebulinus, Melolontha regia, m. fl.
Denna färg, som äfven stundom kallas crocatus, anser jag böra bestämmas af färgen på stigmata Croci sativi, då de af Hayne och Willdenow uppgifna prof synas oriktiga, såsom för mycket närmande Orange.
*) Saffran med helt litet Konsjonel.

8. Okrankeltainen, ochraceus*, keltaisuus, joka muistuttaa läheisesti saviruukun väriä mutta on keltaisempi.
Esimerkiksi: okraseppä (Anostirus castaneus), useita Mylabris-ryhmään kuuluvia kovakuoriaisia jne.
Koska okraa on monenlaista, on helppo ymmärtää, miksi auktorien käsitykset tästä värisävystä ovat olleet niin erilaisia. Koska nimitys ei kuitenkaan juonnu niin sanotusta vaaleasta okrasta eikä ruskeasta okrasta, vaan keltaisesta okrasta, tässä esitetyn värin täytyy olla oikeampi.
*) Gummiguttaa ja kokenillia.8. Ockragul, ochraceus,* en gulhet som går nära krukfärgen, men är mera gul.
T. ex. Elater castaneus, flere Mylabrides, o. s. v.
Då flera slags Ockra gifvas, finner man lätt anledningen, hvarföre Auctorernas begrepp om denna färgart varit så olika; men som termen leder sitt ursprung hvarken från så kallad Ljus- eller Brunockra, utan från Gulockra; så måste den nu uppgifna vara rättast.
*) Gummigutta med Konsjonell.

9. Messinginkeltainen, orichalceus*, vaaleankeltainen metalliväri.
Esimerkiksi: kuparikiisu.
*) Vaaleaa metallipronssia, johon on sekoitettu arabikumivettä.9. Messingsgul, orichalceus,* en ljusgul Metallfärg.
T. ex. Såsom Kopparkies.
*) Blek Metallbronz med Gummivatten.

10. Kullankeltainen, aureus*, kullan kaltainen metalliväri.
Esimerkiksi: puhdas kulta.
*) Keltaista metallipronssia, johon on sekoitettu arabikumivettä.10. Guldgul, Aureus,* en guldlik Metallfärg.
T. ex. Gediget Guld.
*) Gul Metalbronz med Gummivatten.

11. Malminkeltainen, metallicus*, harmaankeltainen metalliväri.
Viimeksi mainittu eli metallicus näyttää olevan sama värisävy, jota Ludvig tarkoittaa nimityksillä bronzeo-flavus tai oeneus. Yleinen käsitys oeneus-väristä ei kuitenkaan salli tämän värinimityksen sisällyttämistä tähän ryhmään, ja toinen nimitys on aivan liian epämääräinen.
*) Antiikkipronssia, johon on sekoitettu arabikumivettä.11. Malmgul, Metallicus,* en grågul Metallfärg.
Det sistnämnde eller metallicus lärer vara samma färgart som Ludvig åsyftar med bronzeo-flavus eller oeneus; men allmänna begreppet om oeneus tillåter icke denna färgterms hitförande, och den andra benämningen är nog obestämd.
*) Antik Bronz med Gummivatten.

Näiden keltaisen värin vivahteiden lisäksi Illiger hyväksyy seuraavat nimitykset: vaaleankeltainen, melinus tai gilvus; hunajankeltainen, melleus; vahankeltainen, cerinus; puksipuunkeltainen, buxeus; vaalea okrankeltainen, silaceus; kurkunkeltainen, cucumerinus; kuivuneen lehden keltainen, xerampelinus; herneenkeltainen, pisicolor; viininkeltainen, vinaceus. Myös Ludvig hyväksyy osan näistä nimityksistä. Ne ovat kuitenkin kaikki tarpeettomia ja varsin hienovaraisia poikkeamia edellä mainituista värisävyistä, ja joitakin niistä on lisäksi vaikea määritellä.Utom dessa nuancer af Gult, antager Illiger: Blekgul melinus eller gilvus; Honingsgul melleus; Vaxgul Cerinus; Buxbomsgul Buxeus; Ljusockragul Silaceus; Gurkgul Cucumerinus; Löfgul Xerampelinus; Ärtgul Pisicolor; vingul vinaceus, af hvilka Ludvig äfven erkänner en del; men dessa äro alla umbärliga och ganska fina afvikningar från de redan anförda, en del äfven svåra att bestämma.

Oranssista.G. Af Orange.

1. Leijonanoranssi, helvolus* — oranssin sävy, joka lähestyy keltaista.
Esimerkiksi: leijona (Panthera leo); Dorylus helvolus (muurahaislaji); Lampyris maculata; ynnä muut.
Väri tunnistetaan leijonasta, ja sitä esiintyy luonnossa useammin kuin mitä tekijät ovat käyttäneet tätä nimitystä.
*) Gummigutta, kokenillia ja vielä vähemmän tussimustetta.1. Lejon-orange, helvolus,* en orangehet som närmar sig åt gult.
T. ex. Felis Leo; Mutilla helvola L. Lampyris maculata; m. fl.
Färgen igenkännes på Lejonet och förekommer oftare i naturen än termen af auctorerna blifvit begagnad.
*) Gummigutta, litet Konsjonell och än mindre Tusch.

2. Isabellanoranssi, Isabellinus* — hieman likainen ja haalea oranssin sävy.
Esimerkiksi: Streptopelia risoria (tunturikyyhkylaji); kaunojalka (Calopus serraticornis); laikkumalluaisen peitinsiivet; ynnä muut.
Tätä värisävyä tavataan luonnoneliöissä ehkä harvemmin, mutta se on varsin selväpiirteinen ja siten käyttökelpoinen silloin, kun siihen on tarvetta. Sitä esiintyy toisinaan eräänlaisilla hevosilla.
*) Gummiguttaa, kokenillia ja hieman tussimustetta, laimennettuina.2. Isabell-orange, Isabellinus,* en något smutsig och blek orangehet.
T. ex. Columba risoria; Stenocorus luridus, Elytra på Notonecta glauca; m. fl.
Denna färgart träffas väl mera sällan hos natur-alstren; men är ganska distinct och således vid sina tillfällen användbar. Den förekommer stundom på ett visst slags hästar.
*) Gummigutta, Konsjonell och något Tusch, utspådda.

3. Puhdas oranssi, Aurantiacus* — oranssin sävy, jonka voidaan sanoa vivahtavan yhtä paljon punaiseen kuin keltaiseen.
Esimerkiksi: Dryas iulia; oranssivoikeltano (Pilosella aurantiaca).
Tämä värisävy määrittyy tarkasti täysin kypsyneen appelsiinin perusteella.
*) Sahramia ja kokenillia.3. Rent orange, Aurantiacus,* en orangehet, som kan sägas äga lika syftning åt rödt som åt gult.
T. ex. Papilio Julia; Hieracium aurantiacum;
Denna färgart är noga bestämd på den fullmogna Pomeransen.
*) Saffran och Konsjonell.

4. Mönjäoranssi, Miniatus* — oranssin sävy, jossa on selvempi vivahde punaiseen.
Esimerkiksi: naamiohuntulavastaja (Sericulus aureus); Sternotomis pulchra; ynnä muut.
Tämän värisävyn ulkonäkö käy ilmi jo sen nimestä. Oman käsitykseni mukaan joidenkin tekijöiden käsityksen mukaisesti sitä nimitetään virheellisesti sinooperinpunaiseksi, mutta sillä nimityksellä tarkoitetaan epäilemättä sävyä cinnabarinus.
*) Mieluiten puhdasta mönjää, mutta melko lähelle tätä sävyä voidaan päästä myös läpikuultavilla väriseoksilla, joissa käytetään sahramia ja kokenillia.
[Mönjä on lyijypunaisen nimitys.]4. Mönja-orange, Miniatus,* en orangehet, som har en klarare syftning åt rödt.
T. ex. Oriolus aureus; Lamia bifasciata; m. fl.
Utseendet af denna färgart bestämmes i sjelfva dess benämning och kallas efter min tanka orätt cinnoberfärgad efter vissa Auctorers förmenande, hvarmed cinnabarinus tvifvels utan bör förstås.
*) Hälst ren Mönja: men kan träffas tämmeligen nära i transparanta färgor med Saffran och Konsjonell.

5. Sinooperioranssi, Cinnabarinus* — oranssin sävy, joka vivahtaa tummempaan punaiseen.
Esimerkiksi: Erotylus variegatus -lajin täplät; punakääpä (Trametes cinnabarina); ynnä muuta.
*) Mieluiten puhdasta sinooperia; muutoin melko lähelle tätä sävyä päästään kokenillilla ja pienellä määrällä gummiguttaa.5. Cinnober orange, Cinnabarinus,* en i mörkare rödt stötande orangehet.
T. ex. Fläckarne på Erotylus variegatus; Boletus cinnabarinus; m. m.
*) Likaledes hälst ren Cinnober; annars nog nära med Konsjonell och något Gummigutta.

Värivaikutelma tunnistetaan sinooperin nimityksen perusteella, vaikka kiilto häviää värijauheen kuivuessa. Ja vaikka tämä nimitys esiintyy tekijöiden teoksissa harvoin, se ansaitsee kuitenkin tulla hyväksytyksi selväpiirteisenä värinnimityksenä.Färgutseendet igenkännes enligt benämningen af Cinnobern, ehuru glansen vid färgstoftets torkning förgår; och fastän termen sällan förekommer hos Auctorerna, förtjenar den likväl att, som distinct, antagas.

Punaisesta.H. Af Rödt.

1. Veripunainen, Sangvineus* — punainen sävy, joka vivahtaa hieman ruskeaan.
Esimerkiksi: rusojäärä (Pyrrhidium sanguineum), veriseppä (Ampedus sanguineus) ynnä muut.
Nisäkkäiden veren väri sen kirkkaassa ja tuoreessa tilassa määrittää tämän värinnimityksen ulkonäön. Jotkut kutsuvat tätä väriä myös nimillä hæmaticus, cruentus ja cruentatus.
*) Kokenillia, sahramia ja hieman tussimustetta.1. Blodröd, Sangvineus,* en rödhet som går något i brunt.
T. ex. Callidium sangvineum, Elater sangvineus, m. fl.
Blodets färg hos däggande djuren, i dess klara och friska tillstånd, afgör utseendet för denna färgbenämning, som af somliga jemväl kallas hæmaticus, cruentus och cruentatus.
*) Konsjonell, Saffran och litet Tusch.

2. Tulipunainen, igneus* — punainen sävy, joka vivahtaa keltaiseen.
Esimerkiksi: punapyrstökotingna (Phoenicircus carnifex) pyrstössä, guineanlepinkäisen (Laniarius barbarus) alaosissa ynnä muualla.
Tämä nimitys juontuu tulen väristä hehkuvan hiilloksen lähellä. Tekijät käyttävät siitä myös nimitystä flammeus, jonka kuitenkin pitäisi liekin värin perusteella olla aivan toisen näköinen. En uskalla Retziuksen tavoin yhdistää tätä väriä nimeen fulvus, joka tarkoittaa enemmän keltaisuuteen vivahtavaa väriä.
*) Sinooperia, mönjää ja kokenillia.2. Eldröd, igneus,* en rödhet som syftar åt gult.
T. ex. Ampelis carnifex på stjerten, Lanius barbatus undertill, m. m.
Denna term härleder sig från eldens färg nära glöden, och benämnes hos Auctorerna äfven med flammeus, som likväl med hänseende till lägans färg borde hafva ett helt annat utseende. Att med Retzius förena denna med fulvus, som afser mera gulhet, vägar jag icke.
*) Cinnober, Mönja och Konsjonell.

Kirkkaanpunainen, coccineus* — hieman violettiin vivahtava sinooperinpunainen sävy.
Esimerkiksi: kultafasaanin (Chrysolophus pictus) rinnassa; pirkkosieniäinen (kun se on elossa); jaakonsiilikäs (Tyria jacobaeae) -lajin alasiivissä ja niin edelleen.
Väri esiintyy voimakkaimmillaan eräänlaisessa kankaassa.
*) Kokenillia ja sinooperia.
[Kts. viimeinen lause: sarlakka-villakangas; sana tarkoitti alunperin kallista, hienoa villakangasta, joka usein värjättiin kirkkaanpunaiseksi, ja siitä sana siirtyi tarkoittamaan värisävyä.]3. Skarlakansröd, coccineus,* en något åt violett stötande cinnoberfärg.
T. ex. Phasianus pictus på bröstet; Endomychus coccineus i sitt lefvande tillstånd, Bombyx Jacobeæ på undra vingarna, o. s. v.
Färgen träffas lifligast på ett visst slags kläde.
*) Konsjonell och Cinnober.

4. Carmosinpunainen, Chermesinus*, karmiininpunaiseen enemmän vivahtava sinooperinväri.
Esimerkiksi amazoniantulikärjen (Campephilus rubricollis) ja palokärjen (Dryocopus martius) niskassa; ynnä muuta.
Värisävyn määritys saadaan siitä väristä, jonka kokenillikirva tuottaa. Termiä käytetään harvoin, mutta sen tulee tässä saada oma kohtansa erotettuna muista.
*) Kokenilli ja sahrami asianmukaisen voimakkaina.4. Carmosinrödt, Chermesinus,* en mera åt carminrödt syftande cinnoberfärg.
T. ex. Picus rubricollis och Martius på nacken; m. m.
Färgartens bestämmande hämtas från den färg, som Coccus Cacti gifver. Termen nyttjas sällan; men bör som distinct här få ett rum.
*) Konsjonell och Saffran behörigen stark.

5. Karmiinipunainen, puniceus*, erittäin loistava punainen värisävy.
Esimerkiksi tulitanssija, punapyrstökotinga (Phoenicircus carnifex) ynnä monet muut.
Tämän värilajin poikkeuksellinen loistavuus erottaa sen kaikista muista punaisista väreistä.
*) Puhdasta karmiinia [todennäköisesti tarkoitetaan kermes-kirvasta valmistettua]; mutta koska tätä värijauhetta on vaikea saada ja se on myös kallista, voidaan päästä varsin lähelle sen ulkonäköä käyttämällä hyvänlaatuista kokenillia ja sahramia.5. Carminröd, puniceus,* en högst lysande rödhet.
T. ex. Pipra aureola, Ampelis carnifex, m. fl.
Det öfverträffande lystra i denna färgart utmärker den främför alla röda färgor.
*) Ren Carmin; men som detta färgstoft är svårt att få, äfven dyrt, kan man komma utseendet tämmeligen nära med god Konsjonell och Saffran.

6. Puhdas punainen, ruber*, punainen sävy, jota ei voida lukea kuuluvaksi loistaviin, keltaisiin, violetteihin eikä ruskeisiin poikkeaviin sävyihin.
Esimerkiksi punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) ja pikkukäpylintu tavallisimmassa värityksessään, Tetraopes tetrophthalmus, useat pirkkojen sukuun (Coccinella) kuuluvat lajit ja niin edelleen.
Tämä on vanhastaan ollut vakiintunut värinimitys, vaikka sekä vanhemmat että uudemmat kirjoittajat ovat melko usein sekoittaneet sen muihin vivahteisiin. Koska nimitys kuitenkin juontuu punaliidusta ja sen väristä sellaisena kuin se ilmenee kuivassa muodossaan, se vastaa parhaiten tämän yksinkertaisen värisävyn luonnetta. Uskon siksi, että tässä annettu näyte on luotettava.
*) Puhdasta punaliitua, asianmukaisesti lietettynä; vaihtoehtoisesti myös sinooperia ja umbraa.6. Rent röd, ruber,* en rödhet, som hvarken kan hänföras till de lystra, gula, violetta eller bruna afvikningarne.
T. ex.  Loxia Pyrrhula och curvirostra i deras vanligaste tillstånd, Lamia tornator, åtskilliga af slägtet Coccinella, o. s. v.
Detta har af älder varit en bestämd färgbenämning, ehuru bland både äldre och nyare Auctorer ganska ofta borrtblandad med andra nuancer; men då benämningen härleder sig från Rödkrita (rubrica) och dennas färg, sådan den, använd i sitt torra tillstånd, visar sig, närmas innehar denna enkla färgs caracter, tror jag det härå gifna prof vara säkert.
*) Ren Rödkrita behörigen slammad, annars äfven med Cinnober och Umbra.

7. Tiilenpunainen, lateritius*, hieman ruskeaan vivahtava punainen sävy.
Esimerkiksi Mylabris coeca, ohdakeperhonen (Vanessa cardui) ynnä muut.
Poltetun tiilen väri määrittää tämän värisävyn ulkonäön. Sitä esiintyy usein luonnossa, vaikka nimitystä käytetään harvoin. Syynä tähän on luultavasti se, että tämä väri sekoitetaan toiseen väriluokkaan, testaceus, mahdollisesti siksi, ettei näitä kahta väriä ole määritelty riittävän selvästi. Myös Hayne ja Willdenow ovat jättäneet molemmat pois luokituksistaan, ja Illiger on jättänyt pois termin lateritius.
7. Tegelröd, lateritius,* en något i brunt fallande rödhet.
T. ex. Mylabris coeca, Papilio cardui, m. fl.
Färgen på en bränd tegelsten bestämmer utseendet af denna färgart, som ofta förekommer i naturen, fast termen är sällan nyttjad, hvartill orsaken egentligen träffas i dennas förblandande med testaceus, förmodligen emedan de icke varit väl bestämda. Också hafva Hayne och Willdenow uteslutit dem båda och Illiger lateritius.
*) Konsjonell, Gummigutta och helt litet Tusch.

8. Kellertävänpunainen, fulvus*, punainen sävy, jossa on tuskin lainkaan ruskeaa vivahdetta, vaan enemmän keltaista.
Esimerkiksi kettu (Vulpes vulpes), Pygopleurus vulpes, rusopäivänlilja (Hemerocallis fulva) ynnä muut.
a) Vaaleankellertävänpunainen (saviruukun väri), clare-fulvus tai testaceus**: vaalea kellertävänpunainen sävy, joka ei kuitenkaan ole kalpea.
Esimerkiksi merikotka (Haliaeetus albicilla), juhannusturilas (Amphimallon solstitiale), rusokukkajäärä (Stictoleptura rubra) ynnä muut.
Tämän päävärilajin ulkonäkö määritetään varmimmin ketun värin perusteella. Tämä nimitys on ollut käytössä jo vanhastaan, vaikka myöhemmät kirjoittajat ovat sekoittaneet sen muihin värisävyihin. Värimuunnoksen ulkonäkö puolestaan tunnistetaan uusien saviruukkujen väristä.
*) Gummiguttaa, kokenillia ja tussia.
**) Sama värisekoitus kuin edellä, mutta laimeampana.8. Gulröd, fulvus,* en rödhet med knappt någon syftning åt brunt, utan mera åt gult.
T. ex. Canis Vulpes, Melolontha Vulpes; Hemerocallis fulva, m. fl.
a) Ljusgulröd (krukfärg) clare-fulvus eller testaceus,** en ljus gulrödhet, utan att vara blek.
Såsom: Falco albicilla, Melolontha solstitialis, Leptura testacea, m. fl.
Utseendet af denna hufvud-färgart, afgöres säkrast genom Räfves färg, som af älder fått denna benämning, ehuru Auctorerne sedermera förblandad den; och varietetens utseende igenkännes på nya krukkärl.
*) Gummigutta, Konsjonell och Tusch.
** Samma färgtillredning som näst föregående; men mera utspädd.

9. Lihanpunainen, carneus*, kellertävä punainen sävy, jossa ei ole ruskeaan vivahtavaa vivahdetta.
Esimerkiksi Gladiolus carneus, Androsace laggeri ynnä muut.
a) Vaalea lihanpunainen (ihonvärinen), pallide carneus tai incarnatus: vaalea lihanpunainen sävy.
Esimerkiksi punakardinaali (Cardinalis cardinalis) (Lathamin muunnos β) alapuoleltaan, harjalintu ynnä muut.
Nimitys perustuu nisäkkäiden lihan väriin silloin, kun nahka on irrotettu. Värimuunnoksen perustana on puolestaan ihmisen ihon väri. Jotkut kutsuvat tätä muunnosta nimellä pallide-ruber.
*) Hyvää kokenillia ja gummiguttaa.
**) Sama värisekoitus asianmukaisesti laimennettuna.9. Köttröd, carneus,* en gulacktig rödhet utan syftning åt brunt.
T. ex. Gladiolus carneus, Androsace carnea, m. fl.
a) Blek köttröd (menniskofärgad) pallide carneus eller incarnatus,** en blek köttrödhet.
Såsom: Loxia cardinalis, v. ß Lath. undertill, Upupa Epops, m. fl.
Köttets färg på däggande djur, då huden är afdragen, ligger till grund för denna benämning, äfvensom menniskohudens färg för varieteten, hvilken af somliga kallas pallide-ruber.
*) Konsjonell och Gummigutta.
**) Samma färgtillredning behörigen utspädd.

10. Ruusunpunainen, roseus*, eloisa, kellertävään vivahtava punainen sävy.
Esimerkiksi punakottarainen (Pastor roseus), ruusukatara (Catharanthus roseus), kuristajaklusia (Clusia rosea) ynnä muut.
Tämä väri tunnetaan yleisesti nimellä Couleur de Rose sen vuoksi, että se muistuttaa tiettyjen [?-]ruusujen väriä.
*) Hyvälaatuista kokenillia, asianmukaisesti laimennettuna.10. Rosenröd, roseus,* en mera lifligt gulacktig rödhet.
T. ex. Turdus roseus, Vinca rosea, Clusia rosea, m. fl.
Denna färg är allmänt känd under namn af Couleur de Rose för sin likhet med färgen på vissa varieteter af Provinsrosor.
*) God Konsjonell, behörigen utspädd.

11. Kuparinpunainen, cupreus*, kiillottamattoman kuparin väri.
Esimerkiksi: puhdas kupari.
*) Purppuraa ja hieman vaaleaa kuparipronssia, sekoitettuna kumiliuokseen.
[Kuparipronssi tarkoittanee kuparinnäköistä metallijauhetta.]11. Kopparröd, Cupreus,* den opolerade Kopparns färg.
Såsom: Gedigen Koppar.
*) Purpur och litet blek Kopparbronz med Gummivatten.

12. Kiiltävän kuparinpunainen, æneus*, kiillotetun kuparin väri.
Esimerkiksi: välkekurekiitäjäisen (Agonum sexpunctatum) peitinsiivet.
12. Blank kopparröd, Æneus,* den polerade Kopparns färg.
Såsom: elytra på Harpalus 6 punctatus.
*) Blek Kopparbronz med Gummivatten.

Illiger mainitsee lisäksi seuraavat värinimitykset: punertava tai punavärinen, I tai rubricosus; aamuruskon värinen, auroreus; vaaleanpunainen, rhoeæcolor; punertava, pudorinus; persikankukan värinen, persicinus; huultenpunainen, russus tai russulus; korallinpunainen, corallinus; lisäksi Ludvig esittää nimitykset: hyasintinpunainen, hyacinthinoruber; kirsikanpunainen, cerasinoruber; mutta näiden osalta pätee kuitenkin se, mitä tästä asiasta on jo aiemmin huomautettu.
Illiger upptager härförutan: Rödfärglik rubricus s. rubricosus; morgonrådnadlik auroreus; Valmoröd Rhoeæcolor; Rödaktig pudorinus; Persikblomfärgad, Persicinus; Läppröd, russus s. russulus; Korallröd corallinus; ytterligare antager Ludvig: Hyacintröd Hyacinthinoruber; Kjörsbärsröd cerasinoruber; men härom gäller hvad i detta fall redan är anmärkt.

Ruskeasta.I. Af Brunt.

1. Punaruskea, rufus*, ruskea sävy, joka lähestyy kellertävänpunaista.
Esimerkiksi amazoniantulikärki (Campephilus rubricollis) alapuoleltaan, Hecphora testator ynnä muut.
Tämän värilajin suhteen kirjoittajilla on kyllä usein ollut erilaisia käsityksiä, mutta uskon, että tässä esitetty värinäyte vastaa useimpien käsitystä.
1. Rödbrun, rufus,* en till gulrödt sig närmande brunhet.
T. ex. Picus rubricollis undertill, Lamia testator, m. fl.
Om denna färgart hafva väl Författare ofta haft olika begrepp; men jag tror att det här framställda prof är med de flästes tankar öfverensstämmande.

2. Ruosteenruskea, ferrugineus*, ruskea sävy, joka vivahtaa tiilenpunaiseen.
Esimerkiksi härkäkotinga (Perissocephalus tricolor), Elater ferrugineus ynnä muut.
a) Vaaleanruosteenruskea (kanelinruskea), clareferrugineus tai cinnamomæus, vaalea ruosteenruskea sävy, joka vivahtaa hieman keltaiseen.
Esimerkiksi Callidium strepens, Lamia Cinnamomæ ynnä muut.
Tämän varsinaisen värilajin perustana on ruosteen syövyttämän raudan ulkonäkö silloin, kun pöly tai muut olosuhteet eivät ole muuttaneet sitä. Samoin tämän värimuunnoksen ulkonäkö on johdettava ruskean kanelin väristä.
*) Kokenillia, tussia ja gummiguttaa.
**) Sama väriseos kuin juuri edellä, asianmukaisesti laimennettuna.2. Rostbrun, ferrugineus,* en på tegelrödt stötande brunhet.
T. ex. Corvus calvus, Elater ferrugineus, m. fl.
a) Ljusrostbrun (Kanelbrun), clareferrugineus eller cinnamomæus,* en ljus, något i gult fallande rostbrunhet.
Såsom: Callidium strepens, Lamia Cinnamomæ, m. fl.
I utseendet af rost-anlupit Jern, som icke af damm eller andra omständigheter blifvit förändradt, finnes grunden för denna egentliga färgart; äfvensom från färgen på den bruna Kanelen, varietetens utseende måste härledas.
*) Konsjonell, Tusch och Gummigutta.
** Samma färgtillblandning som näst förut, behörigen utspädd.

3. Puhdas ruskea, brunneus*, ruskea sävy, jonka ei voida sanoa vivahtavan enempää punaiseen tai keltaiseen kuin mustaan tai päinvastoin.
Esimerkiksi mehiläishaukka (Pernis apivorus), kaunojalka, ruskoseppä (Sericus brunneus) ynnä muut.
Tämä värilaji on usein sekoitettu muihin ruskean sävyihin. Tässä annettu värinäyte vastaa kuitenkin sekä värin määriteltyä luonnetta että useimpien käsitystä sen ulkonäöstä.
*) Umbraa ja hieman gummiguttaa.3. Rent Brun, Brunneus,* en brunhet, som icke kan sägas falla mera i rödt eller gult, än svart och tvertom.
T. ex. Falco Apivorus; Calopus serraticornis, Elater fugax, m. fl.
Denna färgart har ofta varit med andra brunheter borrtblandad; men  det här gifna prof inträffar så väl med den bestämda caracteren, som med de flestas begrepp om färgutseendet.
*) Umbra med litet Gummigutta.

4. Kastanjanruskea, castaneus*, tumma ruskea sävy, jossa on vain vähäinen vivahde keltaiseen.
Esimerkiksi Batocera armata, Sternocera castanea, vienanjäärä (Pachyta lamed) ynnä muut.
Tämän värilajin oikea ulkonäkö voidaan määrittää kypsien kastanjoiden värin perusteella. Jotkut ovat pitäneet sitä vaaleampana, toiset tummempana.
*) Tussia, kokenillia ja gummiguttaa.4. Castanjebrun, castaneus,* en mörk brunhet, med ringa syftning åt gult.
T. ex. Cerambyx Thomæ, Buprestis castanea, Leptura spadicea, m. fl.
Af färgen på mogna Castanjer inhämtas rätta utseendet af denna färgart, som af en del blifvit ansedt ljusare och af andra mörkare.
*) Tusch, Konsjonell och Gummigutta.

5. Harmaanruskea, fuscus, mustanruskea sävy, joka vivahtaa harmaaseen.
Esimerkiksi sepelhanhi (Branta bernicla), kiiltomato, tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) ynnä muut.
Väri on varsin tunnusomainen, vaikka termiä käytetään toisinaan virheellisesti.
*) Tussia, gummiguttaa ja kokenillia.5. Gråbrun, fuscus,* en i grått stötande svartbrunhet.
T. ex. Anas Bernicla; Lampyris noctiluca, Papilio Hyperanthus, m. fl.
Färgen är ganska caracteristik, fastän termen stundom finnes oriktigt använd.
*) Tusch, Gummigutta och Konsjonell.

6. Umbranruskea (tummanruskea), umbrinus*, mustanvivahteinen ruskea sävy.
Esimerkiksi Falco umbrinus, Dira clytus ynnä muut.
Latinalaisen nimityksen perusteella tämän värinimityksen oikea sävy on määritettävä umbramaan värin mukaan.
*) Umbraa ja tussia.6. Umbrabrun, (mörkbrun) umbrinus,* en svartacktig brunhet.
T. ex. Falco umbrinus, Papilio Clytus; m. fl.
Af den latinska benämningen måste Umbra-jordens färg afgöra denna färgterms rätta utseende.
*) Umbra och Tusch.

7. Tompakinruskea, tambacinus*, metallinen väri, joka vivahtaa harmaanruskeaan.
Esimerkiksi magneettikiisu.
*) Vaaleaa antiikkikuparia ja hieman vaaleaa metallipronssia.
[Tompakki on kuparin ja sinkin seos.]7. Tombackbrun, Tambacinus,* en i gråbrunt stötande metallisk färg.
T. ex. magnetisk kies.
*) Antik-blek Koppar och litet blek Metallbronz.

Illiger ja Ludvig mainitsevat lisäksi: brasiljapuunruskea, Brassilianus; kahvinruskea, Coffeatus; nahanruskea, badius; kuorenruskea, corticinus; karmeliitti, moschatinus; maksanruskea, hepaticus; tammenterhonruskea, glandicolor; maanruskea, terreus; pähkinänruskea, nuceus; kimröökinruskea, pullus tai fuliginosus; punertavanruskea, rubescenti-brunus; neilikanruskea, caryophyllinobrunus; hiuksenruskea, capillari-brunus; kellertävänruskea, flavescentibrunus; puunruskea, ligneo-brunus; mustanruskeaan vivahtava, nigrescenti-brunus; mutta joko nämä eroavat vain vähän edellä mainituista tai ovat niiden pelkkiä vivahteita, tai sitten ne ovat niin epämääräisiä, ettei niitä tule pitää itsenäisinä väriluokkina.
Illiger och Ludvig upptaga vidare: Brasiljeträdsbrun Brassilianus; Kaffebrun Coffeatus; Läderbrun badius; Barkbrun corticinus; Carmelit moschatinus; Lefverbrun hepaticus; Ollonbrun glandicolor; Jordbrun terreus; Nätbrun nuceus; Kimröksbrun pullus s. fuliginosus; Rödacktigbrun rubescenti-brunus; Neglikebrun caryophyllinobrunus; Hårbrun capillari-brunus; gulacktig brun flavescentibrunus; Trädbrun ligneo-brunus; Svart-acktigt brun nigrescenti-brunus; men antingen äro dessa föga skiljda från eller blotta nuancer af de redan anförda, eller äro de så obestämda att de icke som specifika böra anses.

Violetista.Af Violett.

1. Purppuranvioletti, purpureus*, ruskeaan vivahtava violetti sävy.
Esimerkiksi mustakurkkukardinaali (Saltatricula atricollis), Sagra purpurea ynnä muut.
a) Tumma purppuranvioletti, obscure purpureus tai atropurpureus**, jolloin purppuran väri on lähes musta.
Esimerkiksi hopeanokkatangara (Ramphocelus carbo), Hesperia Philemon, koreatörmäkukka (Sixalix atropurpurea atropurpurea) ynnä muut.
Tämän yleisesti tunnetun ja selväpiirteisen värilajin hohde, joka antaa sille sen loistokkaan ulkonäön niin aidossa sametissa kuin useimmissa luonnontuotteissakin, voidaan esittää vain erityisen valaistuksen avulla.
*) Kokenillia, preussinsinistä ja tussia.
**) Sama väriseos kuin edellä, mutta hieman enemmän tussia.1. Purpurviolett, purpureus,* en åt brunt sig närmande violetthet.
T. ex. Tanagra jugularis, Sagra purpurea, m. fl.
a) Mörk Purpurviolett, obscure purpureus eller atropurpureus,** då purpurfärgen är mäst svart.
Såsom: Tanagra Jacapa; Hesperia Philemon; Scabiosa atropurpurea; m. fl.
Glansen i denna allmänt kända distincta färgart, som utgör det praktfulla i dess utseende så i det äkta Sammettet, som i de flästa Natursproducterna, kan icke utan genom särskild dager framställas.
*) Konsjonell, Berlinerblått och Tusch.
**) Samma färgblandning som till näst föregående; men med något mera Tusch.

2. Puhdas violetti, violaceus*, violettisävy, jossa punaista ja sinistä on yhtä paljon.
Esimerkiksi papintappaja, toisinaan sinijäärä (Gaurotes virginea) ynnä muut.
Tämä värilaji, jota jotkut kutsuvat myös nimellä janthinus, sekoitetaan usein purpureus-sävyyn, vaikka se kuitenkin eroaa siitä selvästi.
*) Kolumbiinilakkaa, melko vahvana.2. Rent Violett, Violaceus,* en lika mycket rödt som blått gående violetthet.
T. ex. Callidium violaceum, Leptura virginea stundom, o. s. v.
Denna färgart, som äfven af somliga kallas Janthinus, är ofta förblandad med purpureus, der ifrån den likväl märkbart skiljer sig.
*) Kolumbinerlack tämmeligen stadigt.

3. Syreeninvioletti, lilacinus*, vaaleanpunertava violetti sävy. Esimerkiksi pihasyreeni ja persiansyreeni (Syringa ×persica) toisinaan sekä hyasintin muunnos ynnä muut. Tämä värilaji tunnetaan yleisesti nimellä Couleur de Lila, ja se on selvästi erottuva.
*) Kokenillia ja hieman preussinsinistä, hyvin laimennettuina. 3. Lilaviolett, lilacinus,* en blekröd violetthet.
T. ex. Syringa vulgaris och persica understundom, och varieteten af Hyacinthus orientalis, m. fl.
Denna färgart är allmänt känd under namn af Couleur de Lila, och väl distinct.
*) Konsjonell med litet Berlinerblått, väl utspädda.

Tiedoksi niille, jotka haluavat värilaatikoita, joissa on ainoastaan tässä mainitut, kaikkeen läpikuultavilla väreillä tehtävään väritykseen riittävät väriaineet: olen katsonut aiheelliseksi mainita myös, että valmistaja Hasselgrenin luona osoitteessa Jacobs Bergsgränd, talo nro 2, on tällaisia hyviä värejä myytävänä.För deras underrättelse, som önska Färgkådor med endast de här anförda, i all colorering med transparanta Färger tillräckeliga färgstofter, har jag trott mig jemväl höra nämna, att hos Fabrikör Hasselgren i Jacobs Bergsgränd Huset N:o 2, sådana med goda färgor finnas till salu.

Illiger mainitsee lisäksi: vaalean purppuranvärinen phoeniceus, ja Ludvig: laventelinsininen lavandula-coeruleus; mutta molemmat nimitykset ovat varsin epämääräisiä, ja jälkimmäinen nimitys kuuluu joka tapauksessa pikemminkin violetteihin kuin sinisiin värimuunnoksiin.Illiger anförer härförutan: Ljuspurpurfärgad phoeniceus, och Ludvig: Lavendelblå lavandula-coeruleus; men de äro båda ganska obestämda, och den sednare benämningen i alla fall mera hörande till de violetta än de blå färgförändringarne.

---

Olen nyt käsitellyt tärkeimmät värinimitykset, pyrkinyt määrittelemään ne esiintyvien syiden perusteella ja esittänyt kunkin yhteydessä jonkin esimerkin luonnosta. Näin ollen sallittakoon minun tässä yhteydessä kiinnittää jokaisen luonnontutkijan huomio siihen, kuinka luonnoneliöiden kuvauksissa tulisi oikeita termejä käyttäen määritellä ne väripoikkeamat, jotka eroavat tässä esitetyistä värilajeista ja joihin olosuhteet antavat aihetta. Koska näiden väripoikkeamien täytyy välttämättä perustua johonkin väriin ja tämän puolestaan liittyä johonkin tiettyyn pääväriin, on kyseessä oleva väripoikkeama nimettävä tavanomaisesti hyväksyttyjen lisämääritteiden -scens tai -ans avulla, jos sitä ei voida ilmaista edellä mainituilla sävyä muuntelevilla sanoilla obscure, eminente, clare tai pallide. Esimerkkeinä ovat albescens, flavescens, coerylescens, albicans, rubricans jne. Jos taas tarvitaan ilmaisua, joka kuvaa tiettyjen päävärien välisiä sävyjä, on käytettävä niiden latinankielisiä päävärinimiä, kuten nigro-viridis ja luteo-viridis, eikä muotoja nigro-virens ja luteo-virens. Tämä johtuu siitä, että viridis on vihreän varsinainen päävärinimitys, kun taas virens ilmaisee jo värin eräänlaista muuntumista.Sedan jag nu genomgått de nödigaste Färgbenämningar, sökt att bestämma dem efter förekommande anledningar och vid hvar och en anföra något exempel från naturen; så torde det tillätas mig, att i sammanhamg härmed fästa hvar och en Naturforskares uppmärksamhet vid sättet, att i beskrifningar öfver naturalier, med riktiga termer bestämma de begrepp om färgafvikningar från de här anförda färgarter, hvartill omständigheterna föranleda. Då dessa färgafvikningar nödvändigt måste hafva någon färgart till grund, och denna åter måste hänföra sig till någon viss hufvudfärg; så bör den i fråga blifvande färgafvikning, om den ej med de ofvannämnde nuancerande orden obscure, eminente, clare eller pallide kan uttryckas, benämnas med de vanligt antagna tillsattsorden -scens eller -ans, såsom albescens, flavescens, coerulescens, albicans, rubricans, o. s. v.; eller om behofvet fordrar uttryck af nuancer mellan vissa hufvudfärgor, så böra deras latinska hufvudtermer användas såsom nigro-viridis och luteo-viridis i stället för nigro-virens och luteo-virens, emedan viridis är hufvudbenämningen på grön, och virens redan en artförändring.

Toisenlaisen terminologian käyttö ei ole ainoastaan virheellistä, vaan se antaa myös aihetta varsin harhaanjohtaviin käsityksiin niistä väreistä, joita tarkoitetaan. Itse huolellinen von Linnémmekin erehtyi toisinaan tässä asiassa, koska hän ei ollut selvittänyt värien nimityksiä yhtä hyvin kuin muita luonnonhistorian termejä. Hän kutsuu hispaniolantangaraa (Phaenicophilus palmarum) nimityksellä viridi-olivaceus. Koska olivaceus tarkoittaa jo itsessään tiettyä vihreää väriä, linnun ulkonäöstä ei saada lainkaan selvempää käsitystä lisäämällä siihen sana viridis. Jos kuvauksessa olisi sen sijaan käytetty sanaa subolivaceus, olisi heti ymmärretty, että väri oli lähes oliivinvihreä. Samoin rastaskerttusen (Acrocephalus arundinaceus) sanotaan olevan fuscoferrugineus. Molemmat nämä väritermit tarkoittavat ruskehtavia sävyjä, joiden yhdistelmästä ei voida koskaan muodostaa yhtä selvää käsitystä linnun ulkonäöstä kuin ilmauksella obscure ferrugineus. Kanarianhempon (Serinus canaria) sanotaan olevan alboflavicans. Tästä pitäisi muodostua käsitys, että tarkoitetaan valkeankeltaista väriä. Mutta koska luteus on vakiintunut yksinkertaisen värin nimitys, miksi ei mieluummin käytettäisi muotoa albolutea? Lisäksi flavicans on jo itsessään yksi flavus-värin vivahde. Samankaltaisessa tapauksessa on lisätty toinen väritermi ilmaukseen viriscenti-coeruleus; virescens ei lisää muuta käsitystä kuin sen, että pääväri vivahtaa vihreään. Siksi viride- olisi käyttökelpoisempi, sillä virescens ymmärretään aina poikkeamaksi väristä viridis. Vielä sopimattomampaa on yhdistää kaksi sävyä ilmaisevaa värityyppiä, kuten albido-flavicans kuvauksessa, joka koskee riisikutojaa (Ploceus philippinus). Lukuisat muut esimerkit jätettäköön mainitsematta. Näin ollen väritermeistä rusocinereus, fuscovirencens, griseofuscus, testaceo-griseus, cinereo-virens, griseoferrugineus, flavonigricans, flavofulvus ja kaikki niiden kaltaiset värinimitykset pitäisi kerta kaikkiaan julistaa käytöstä poistetuiksi.Bruket af annan Terminologie blir icke allenast felacktig, utan lemnar rum för ganska förvillande begrepp om de färgor, som åsyftas. Sjelfva vår grannlaga v. Linné misstog sig stundom härutinnan, emedan han icke så väl utredt färgbenämningarna, som de öfriga Natural-Historiens termer. Han kallar Turdus Palmarum viridi-olivaceus; då nu olivaceus är en gifven grön färg, så ökes alldeles icke föreställningen om denna fogels utseende dermed att viridis tillsättes; hade beskrifningen i stället upptagit subolivaceus, skulle man genast förstått, att färgen nästan var olifgrön. Likaledes skall Turdus arundinaceus vara fuscoferrugineus; båda dessa färgtermer äro brunheter, af hvilkas sammansättning begreppet om fogelns utseende aldrig kan blifva så klart som med obscure ferrugineus. Fringilla canaria skall vara alboflavicans; deraf bör fattas den föreställning, att dermed menas hvitgul; men då luteus är en antagen enkel färg, hvarföre icke hellre nyttja albolutea? Dessutom är flavicans redan en nuance af flavus. Af sådant förhållande är äfven viriscenti-coeruleus; virescens tillsatt en annan färgterm gifver icke annat begrepp, än att hufvudfärgen stöter  grönt, då viride- måste vara användbarare, emedan man alltid förstår med virescens en afvikning från viridis. Ännu olämpligare sammanföras 2:ne nuancerande färgarter, såsom albido-flavicans i beskrifningen öfver Loxia philippina; mångfaldiga andra exempel att förbigå. Termerna rusocinereus, fuscovirencens, griseofuscus, testaceo-griseus, cinereo-virens, griseoferrugineus, flavonigricans, flavofulvus och alla dylika färgbenämningar böra således för alltid aflysas.

Jos kuitenkin halutaan sallia nämä epämääräiset termit diagnoosissa sillä ehdolla, että niitä selitetään tarkemmin kuvauksessa, niitä ei ainakaan koskaan pitäisi käyttää luonnon eliöiden nimityksissä. Sillä kuinka sopimattomilta tuntuvatkaan jäkälien joukossa atroalbus ja aurantiaco-ater -värit, joiden ulkonäkö on niin vastakkainen? Yhtä epämääräinen on metallisten värien joukossa aureo-nitens. Kultaväriin sisältyy jo itsessään oletus jonkinlaisesta kiillosta, joten nitens-sanaa pidettäisiin tässä täysin tarpeettomana. Tästä termistä halutaan kuitenkin huolimatta kiinnittää aivan toisenlainen merkitys. Kaikkia metallisten värien nimityksiä käytetään väärin myös aina silloin, kun värillä ei samalla ole metallista ulkonäköä. Kuvauksissa käytetään melko usein sanaa plumbeus sanan griseus ja cinereus sijasta. Samoin käytetään sanaa aeneus, vaikka mitään merkkiä kuparin väristä ei ole. Näin syntyy epäselviä käsityksiä, mikä koituu tieteen vahingoksi.I den händelse man likväl i en diganosis vill tilläta sig dessa obestämda termer, med vilkor af tydligare utveckling i descriptionen, böra de åtminstone aldrig nyttjas till namn på en natursproduct; ty huru otjenligt finner man ej bland Lichenes atroalbus och aurantiaco-ater, färgor af så motstridande utseenden? Likaså obestämd är bland metalliska färgor aureo-nitens; guldfärgen förutsätter redan något blänkande; man skulle således anse nitens här alldeles öfverflödig, likväl vill man vid denna term fästa ett helt annat begrepp. Alla de metalliska färgtermerna användas också illa, så ofta färgen tillika icke innehar metalliskt utseende. Man finner ej sällan i beskrifningar plumbeus nyttjad i stället för griseus och cinereus, äfvensom æneus, der intet tecken till kopparfärg finnes, hvarigenom orediga begrepp måste, till skada för vetenskapen, uppkomma.

Sen lisäksi, mitä luonnonhistorian värien osalta on jo esitetty, luonnossa esiintyy myös sellaisia ilmiöitä, jotka edellyttävät omia erityisiä nimityksiään läpinäkyvinä ja kiiltävinä väreinä. Tällaisia ovat esimerkiksi Diaphanus, Hyalinus sekä Smaragdinus, Saphirinus, margaritaeus ja monet muut. Koska näitä ei kuitenkaan voida saada aikaan ilman erityisiä teknisiä keinoja, olen katsonut, etteivät ne kuulu tämän rajatun tutkielman aihepiiriin. Sama koskee kaikkien väriryhmien eri vivahteiden luettelemista ja niiden varustamista värimalleilla.Utom hvad redan i afseende på färgor för Natural-Historien blifvit anfördt, förekomma i naturen utseenden, som fordra sina särskilda benämningar i egenskap af genomskinliga och glänsande Färgor; sådana äro: Diaphanus, Hyalinus och Smaragdinus, Saphirinus, margaritaeus, m. fl. Men som dessa icke utan särskild konstens tillhjelp kunna åstadkommas; så har jag ansett dem, likasom att upptaga och med färgprof förse alla nuancer af färgarterna, icke tillhöra föremålet för denna inskränkta afhandling.