Turun Wiikko-Sanomat 45, 9.11.1822
Kaikilla wiisas rahan ottaa sanotaan, ja tosi on myös että Suomessakin löytyy useampi kelwottomana pidetty aine, jolla rahoja saatasiin, jos paremmin tietty olisi, mihinkä se kelpaa. Senkaltaisia aineita owat myöskin ne kiwillä, wuorilla ja kallioilla kaswawat walkoisen harmaat sammalat eli naawat, joita Hämeessa kiwen tiuroiksi kutsutaan, ja joilla waatteita punaisiksi ulkomaalla painetaan. Etelä-Euroopassa walmistetaan niistä sitä Orselja-wäriä, jota kauppamiehemme ulkomaalta tuowat, ja nykyisemmin on kanssa Ruotsissa ruwettu kiwen tiuroista wäriä tekemään. Joku aika sitten wietiin ainoastansa Bohuusin Läänistä Ruotsissa ulkomaalle kiwen tiuroja useamman tuhannen Riksin edestä wuodessa, ja wuonna 1791 saiwat saman Läänin asukkaat niillä enemmän kuin tynnörin kultaa. — Kymmenkunta wuotta sitten waelsi myös Suomessa wieras kauppias, joka Turun tienoissa osti samoja kiwen tiuroja eli sammalia, waan sitten ei kukaan ole niitä täällä ostanut. Että Suomen köyhempi wäestö tästädes saisi niilläkin ansaita raha-kopeikan, on Herra Apoteekari E. Julin, joka asuu Turussa Raastuwan wieressä, tämän kautta tahtonut ilmottaa maksawansa sellaisista kiwen-tiurosta (elikkä sammalista) 24 ja 40 killinkiä ja Riksin leiwiskästä, sitä myöten kuin ne owat puhtaita ja kuiwia. Turun puolessa tuntee jo moni talonpoika minkä näköisiä nämät kiwen tiurat owat, nimittäin että ne owat melkein walkoisia päältä, mutta mustan kirjawia sisältä. Waan jotka eiwät niitä tunne, saawat täällä Turussa mainitun Apoteekarin tykönä nähdä minkälaiset ne owat. Niitä on soweljain koota syksyllä sateen jälkeen. Paimenet ja lapset saattasiwat paraiten käyttää jouto-aikaansa niiden kokoomisella.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti