24.4.07

Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Luku: Värjäys (painanda.)

Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä.
Forssan Kirjapaino Oy, 1939.
Alkukesästä 1927 järjestettiin kansatieteellis-kielitieteellinen tutkimusretki Ilomantsin itäkyliin, joista varsinaisina majailupaikkoina olivat Kuolismaa ja Liusvaara.

Luku: Värjäys (painanda.)

Kestävää ja kaunista siniväriä saatiin, kun pantiin lasten virtsaa ja sinikiveä kannelliseen astiaan ja annettiin sen hapantua uunilla useita päiviä. Näin saadussa värivedessä värjättiin, painettih lankoja siten, että niiden annettiin olla vedessä kolme vuorokautta, jonka jälkeen ne kuivattiin ja taas pantiin veteen kolmeksi vuorokaudeksi. Sen jälkeen langat pestiin hyvin kylmässä vedessä ja lopuksi savustettiin katajansavulla, jotta paha haju saatiin häviämään. Sinistä värjättiin myös ostetulla sinenpuulla, sandalo-puulla. Punaista eli ruunista saatiin lepän kuorilla, leppiä nilotetah.

Hepokellalla eli keltaheinälä saatiin hyvää keltaista väriä. Niitä kerättiin, kuivattiin ja survottiin jauhoiksi, keitettiin vähän aikaa ja sitten pantiin sekaan värjättävät langat. Väri tarttuu paremmin liinaiseen kuin villaiseen. Hepokellan kanssa käytettiin usein kuusen noavaa, mutta molempia käytettiin yksinäänkin. - Kun talven seisseistä sipuleista otetaan keväällä kuviat kuoret ja ne keitetään suolavedessä, saadaan keltaista. Keltaista saadaan myös koivun pihkalehtiä keittämällä. Kangasparkilla (sianpuolukka) värjätään keltaiseksi tai ruskehtavaksi. Kivimataralla (kivisammal) tuli kellertävää. Kangasparkki kuivataan, murennellaan, pannaan pataan ja päälle joko kylmää tai lämmintä vettä. Keitetään tunnin verran suolatussa vedessä, sekaan voi vielä panna koivun tai muun puun lehtiä. Tummempaa väriä haluttaessa pannaan sekaan myös horsmaa. Horsma on otettava keväällä ja kuivattava. Kuusen ja männyn kävyillä värjättiin myös kellertävää. Suolaheinillä saatiin pysyvä vihreä väri, ne kerättiin ennenkuin "rivut oli noussu päähän"; tätä väriä saatiin myös variksen varbuloilla (=lieko?).

Kalanpyydyksiä värjättiin saunassa, esim. rysiä tahkoveteen sekoitetuilla lepän kuorilla. Verkko vain kastettiin lämpimään veteen, sitten sitä vedeltiin saunan mustiin seiniin, ja väri kestää ilmosen iän.

1 kommentti :

Päivi kirjoitti...

Mitähän lienee tekstissä mainittu hepokelta eli keltaheinä?
Hepoheinä on joissakin paikoin kullero (Trollius europaeus) - lieneekö tämä sama vai joku muu kasvi?