Neuwo maalaamaan.

Maamiehen Ystävä 49, 7.12.1850

(Jatko wiime Numeroon.)

Wäriä hierotaan seuraawin tawoin:
Kuiwa wäri-aine pannaan maaluu-kiwellen, ja sekoitetaan öljyllä, että se on, kuin welli eli wetelä puuro. Sitten tartutaan hierin-kiween molemmin käsin, sitä kuletetaan edes ja taas wärin yli. Niin jauhetaan wäriä siksi, kuin se on lewittäinyt alus-kiwen laidoillen, silloin se on tälleen lykättäwä kiwn keskellen. Wäriä lykätään kokoon pienellä päreestä tehdylla lapialla, jonka terä on leikattuna wähän winoon. Nyt alotetaan jauhamista jälleen, jota tehdäan siksi, kun on niin hieno, että se, puullen pyyhittynä, ei näytä järeeltä, eli ole siemenistä. Kuta hienommaksi maali jauhetaan, sitä enemmän siitä saadaan ja sitä kauniimpi tulee maalau. Kuin ensimmäinen jauhe on walmis, lykätään se lapiolla wäri-pyttyyn, ja uutta jauhetta pannaan kiwellen, jota jauhetaan samoin kuin wiimeistäkin. Samoin toimitetaan toinen jauhe toisen perästä, siksi että wäriä on tarpeeksi asti. Kohta jauhettua puhdistetaan sekä jauhin että alus-kiwi, ettei maali saa kuiwaa kiween, jolloin olisi monin kerroin waikeampi niitä saada puhtaaksi.

Kuin nyt wäriä on kylliksi jauhettuna, sekoitetaan se wetelämmäksi. Kuiwalla routa-ilmalla käypi wäriä wetelöittäminen raa'alla eli keittämättömällä öljyllä; waan muuten pannaan siihen keitettyä öljyä eli terpentin wiinaa. Alku wäriä ei saa tehdä paksuksi, waan hywin weteläksi; sillä wetelänä se kuiwaa siewemmin, ja tarttuu paremmin puuhun.

Kun ensimmäinen maaluu on hywin puuhun kuiwanut, täytetään kaikki raot, halkeemat ja oksan reiät kitillä. Kittiä laitetaan jauhetusta riidusta ja keitetystä öljystä, johon myös sekoitetaan hienoa ja hywin keitettyä ruisjauho-liisteriä. Se soiketaan hywin sekaisin, jolloin se tarttuu pian puuhun ja kuiwaa siewästi.

Kuin kitti on kuiwanna, hiotaan se pimppikiwellä, siksi että puun pinta on tasainen, silea ja liukas, kuin lasi. Kuta paremmin kiwiä pannaan ja hiotaan, sitä kauniimpi tulee myös maaluu. Kuin kitti on hywäksi hiottuna, maalataan toisen kerran.
Toiskertainen wäri tehdään ainoastaan niin paksuksi, että se jotenkin peittää puun, eli niin että puun juowat eiwät ole näkywissä. Walkeaan ja päärly-wäriin samoin kuin kaikkiin kirkkaisiin eli kuuleisiin wärilöihin, pitää wäri-aine wiimeiseen maalaamiseen jauhettaman keittämättömällä öljyllä, ja sittemmin sekoitettaman terpentiini-wiinalla, muuten wetäiksen maali keltaiseksi, joka ei ole hywä.
Kuin wäri-ainetta jauhetaan keittämättömällä öljyllä, on siihen sekoitettava poltettua, walkeata kopparröökkiä, muuten se ei ota kuiwaaksensa. Walkea kopparröökki poltetaan seuraawin tawoin:

Sitä wasten otetaan rauta-pelti eli paistinpannu: pannun pohja peitetään jauhetulla riidulla, ett'ei kopparröökki tartu astian pohjaan. Sitten pannaan kopparröökki keitto-asiaan, ja keitetään hiili-walkeaööa, siksi kuin kaikki koste aineet siitä owat häwinneet, ja ainoastaan kowa kalkin kaltainen aine on jälellä. Se jauhetaan hienoksi, ja sekoitetaan wäriin, jolloin se kuiwaa paremmin.

Mustan puhuwia wäriä jauhetaan keitetystä öljyssä ja sekoitetaan myöskin sillä; niin tulee maali wahwempata ja kauniinpata, kuin keittämättömästä öljystä walmistaen. Kuin hienoja juowia maalataan, niin on tarpeellinen panna maaliin terpentiini-wiinaa, ett'ei se ole lii'an sitkeä.

Wiimeinen maali pitää olla niin paksu, että se tykkönään peittää puun. Wäriä lewitetään eli pyyhitään puullen hywin tasaisesti, ett'ei toisellen paikallen tule kowin paljon ja toisellen, aiwan wähän. Wäriä otetaan taitawasti harjalla, ett'ei se pääse tippumaan. Kuin wiimeisen kerran pyyhitään maalia, tarwitaan hywin tarkka ja taitawa käsi, ett'ei mitäkään järeetä juowia tule näkymään poikki puun.