Kutoma- ja paperiteollisuus 10, 11.1.1911
(jatk. N:o 8)
Färben von Halbwolle, puolivillan värjääminen.
Käsite puolivilla on hyvin venyvä. Tuote, joka käy puolivillan nimellä, voi sisältää paljon villaa ja vähän puuvillaa ja päinvastoin. Sitäpaitsi voi villa olla siinä joko tavallista villaa tai n. s. keinovillaa, joka jo on ollut jalostamisen alaisena. Siinä syyt, miksi puolivilla on väriteknillisesti vaikeimpia tuotteita värjättäväksi.
Puolivillaa värjätään kaikenlaisessa muodossa: löysänä, lankana ja kankaana. Kahdellainen värjäystapa tulee tällöin kysymykseen, joko yhtä tai kahta haudetta käyttäen. Edellinen värjäystäpä vaatii tietenkin sellaisia värejä, jotka yhtaikaa voivat samassa hauteessa värjätä sekä villaa että puuvillaa. Tähän tarkoitukseen sopivat monet n. s. substantiviset eli peitatta värjäävät puuvillavärit. Näillä kun on ominaisuutena värjätä villaa kuumassa hauteessa, mutta puuvillaa alemmassa lämmössä. Järjestämällä lämmön hauteessa voi värjäri jakaa värin villan ja puuvillan kesken. Tavallisesti annetaan tällöin puuvillalle enemmän väriä kuin villalle.
Kaksihaudemenettelytavassa värjätään villa ensin joko happamilla tai emäksisilllä väreillä ja puuvilla eri hauteessa joko substantivisillä väreillä tai tannimisen jälkeen emäksisillä. Luonnollisesti voi haudeaineena puolivillaa värjättäessä käyttää vaan sellaisia aineita, jotka eivät ole lipeitä ja siis eivät vahingoita villaa.
Färben von Holz, puun värjääminen.
Puuaineen värjäämiseen käytetään tavallisesti emäksisiä värejä koska ne muita helpommin imeytyvät puuhun. Mutta muitakin värejä voi samaan tarkotukseen käyttää kun on kyseessä tehdä puulle valoa kestäviä värisävyjä. Tällöin valitaan värit joko happamien tai substantivisten värien joukosta
Färben von Jute, juten värjääminen.
Jute ei värjäänny muiden kasvikuitujen tapaan. Kun muut kasvikuidut kemiallisilta ominaisuuksiltaan ovat tehottomia, on jute osaksi hapan. Siinä syy, miksi se värjäytyy emäksisistä väreistä tanitun puuvillan tapaan. Sitä värjäävätkin emäksiset värit varsin helposti. Tietenkin voi sitä substantivisilläkin väreillä värjätä aivan kuin puuvillaa.
Färben von Kokosfaser, kokoskuitujen värjääminen.
Kokoskuidusta tehdään nykyään paljon mattoja. Tavallisimmin käytetään näihin tällöin ruskeita, viheriäisiä, punasia ja mustia värejä. Kokoskuidut värjäytyvät juten tapaan helposti emäksisillä
väreillä.
Färben von Leinen, pellavan värjääminen.
Pellava on monessa suhteessa puuvillan kaltainen väriteknillisesti. Se värjäytyy kuitenkin vaikeammin kuin tämä. Siihen on syynä se, ettei pellava ole niin puhdasta sellulosaa kuin puuvilla. Värjäytyäkseen on sitä käsiteltävä " voimakkaammin". Siis keitettävä enemmän ja yleensä käytettävä haudeaineita enemmän.
Färben von Papier in der Masse, paperin värjääminen massana.
Tämä tapahtuu hollanterissa.
Färben von Stroh, olkien värjääminen.
Tällöin on värien imeytymiseksi olkeen tämä tehtävä pehmeäksi. Se tapahtuu paraiten keittämällä olkia soodaliuoksessa. Vaaleita värisävyjä varten oljet joskus valkaistaankin ja käytetään valkaisuaineina tällöin joko rikkiä, vetysuperoksidia tai natriumisuperoksidia. Olkien värjäämiseen käytetään joko happamia, emäksisiä tai substantivisia värejä.
Färben von Wolle, villan värjääminen.
Villa on kemialliselta luonteeltaan sekä hapan että emäksinen aine. Siksipä sitä voidaan erikoisitta sideaineitta eli peitoitta sekä emäksisillä että happamilla väreillä värjätä. Myöskin jotkut substantiviset värit värjäävät villaa. Kestävimmin saadaan kuitenkin villa värjättyä n. s. peittaväreillä, jolloin värit erikoisilla metalliyhdistyksillä eli peitta-aineilla sidotaan villaan.
Färberei à ressort, uudelleen värjääminen.
Tällä ymmärretään sitä, että kankaat, harsot, pitsit, matot, käsineet y. m. värjäten tehdään uusien tuotteiden näköisiksi.
Farbholz, väripuu.
Näitä on sinipuu, keltapuu, punapuu, krappi, flavini, quercitrona j. n. e.
Farblack, väri lakka.
Tämä syntyy väriaineiden yhtymisestä joko metallisuoloihin tai toisiin väreihin. Värilakkoja käytetään kangaspainossa, maaleina, tapettien teossa, j. n. e. Useilla värilakoilla on valoa kestävät ominaisuudet. N. s. peittavärit muodostuvat värilakan kuiduissa olevien peittojen kanssa.
Farbstock, värikeppi,
jota värjäri käyttää apunaan lankoja y. m. värjättäessä.
Farbstoff, väriaine.
Ferment, käymisaine.
Fettblasen,
rasvalaikut, joita löytyy joskus villassa kun tämä ei ole kylliksi pestyä. Rasvaset kohdat eivät hevillä kostu ja siksi ne värjättäessä usein jäävät vaaleiksi.
Fettfarben, rasvavärit.
Fibrosin,
kemiallinen nimitys silkkiaineelle. Kuuluu munavalkuaisaineiden heimoon. On villa-aineen sukulaisaine.
Filzen der Wolle, villan vanuminen.
Kuitujen toisiinsa kiinnitarttumisesta saavat villatuotteet helposti pinnalleen vanun eli vilttimäisen peitteen. Kaikki nesteet vanuttavat villaa. Parhaiten vanuu villa kuitenkin saippualiuoksessa.
(Jatk.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti