23.2.20

Miten me itsemme verhoamme. Naisten puvuista alkavana talvikautena.

Satakunnan Kansa 245, 23.10.1927


Nuoren tytön tanssiaispuku.


Lehdissä kierteli äskettäin uutinen, että ”suora linja” on vihdoinkin häviämässä. Parisin muotikuninkaat ovat muka määränneet, että naisen täytyy näyttää naiselta eikä humalasalolta, että hameet pitenevät, ja että eräitä muitakin uudistuksia naisten puvuissa or odotettavissa. Täyteläiset naiset ja varmaan monet miehetkin iloitsivat näitä ennakkotietoja lukiessaan.

Nuo ennustukset eivät tosin ole läheskään kaikki täyttyneet. Jo viime vuonna saatiin havaita, että muoti kehittyy hyvin hitaasti, vieläpä niin hitaasti, että muutoksia on vaikea huomata, jos pidetään silmällä yksinomaan yleisiä suuntaviivoja. Mutta mitä yksityiskohtiin, puvun koristeluun ja kankaisiin tulee, oli viime talvikautena havaittavissa hyvinkin huomattavia uudistuksia.

Tänä syksynä eletään samoissa merkeissä kuin vuosi takaperinkin Suoraviivaisuus on edelleenkin vallalla, ja viimetalvinen puku näyttää vieläkin muodikkaalta. Mutta jos tahtoo esiintyä täydellisesti muodinmukaisessa puvussa, on paras tarkastella muotilehtiä nähdäkseen, millaisia muutoksia puvun koristeluun ja kokoonpanoon vaaditaan.

Mitä hameisiin tulee, on niiden pituuteen nähden vallalla erilaisia mielipiteitä. Toiset sanovat, että hameet ovat edelleenkin lyhyitä, lukuunottamatta iltapukujen hameita, jotka ovat jonkun verran pidempiä. Niinpä sanotaan, että tyylipukuihinkin, joiden hameet tähän asti melkein poikkeuksetta ovat olleet pitkiä, nyt ommellaan lyhyet hameet. Toiset taas ennustavat, että hameet kauttaaltaan pitenevät. Edelleen on mainittava, että hameet ovat entisestään väljentyneet polven kohdalta, mikä väljyys on kuitenkin annettava suoraviivaisuutta loukkaamatta, nimittäin laskoksien availla. Ja laskoksia käytetäänkin kaikissa muodoissa. Myös väitetään, että hameen tulee tänä talvena ulottua ainakin neljä senttiä polven alapuolelle, siis olla jonkun verran entistään pitempi.

Puvun yksityiskohtiin, koristeluun ja kankaisiin nähden on paljon uutta tarjolla. Erilaiset laskokset ovat hyvin suosittuja, varsinkin n.k. palkovekkejä käytetään runsaasti. Koristeinä käytetään sitäpaitsi helmiä, pitsejä, mokkanauhoja ja solkia. Mielenkiintoisimpia uutuuksia on taidokkaitten, mielikuvitusta vaativien leikkausten ja reunusten käyttäminen pukujen koristeina. Kukkakoristeita käytetään myös edelleen, mutta niiden käyttöön nähden on tapahtunut eräs muutos. Sen sijaan että niitä ennen käytettiin puvun yläosassa ja vyötäröllä, käytetään niitä nyt myöskin hameessa. Siis valinnan vara on suuri tässä suhteessa.

Jumpermalli on edelleen hyvin suosittu. Ne koetetaan saada mahdollisimman herkullisin väriyhdistelmin. Jumper on tavallisesti vaaleampaa väriä kuin hame ja on siinä usein käytetty hameen väristä reunusta. Muodikas yhdistelmä on herneenvihreä jumper ja musta hame. Jumperit tehdään crepe de chine- tai pehmeästä villakankaasta tai brokadikankaan tapaisista kankaista. Näihin kuuluvat hameet ovat samettia, charmelainea, villakangasta tai crepe de chineä.

Kokonaisista aamupäiväpuvuista ovat kaulukset kadonneet. Niiden sijasta käytetään kaulan ympärillä reunusta, joka on ohuemmasta ja vaaleammasta kankaasta kuin itse puku ja joka usein päättyy pitkään liiviin. Toisissa puvuissa taas on kauluksen sijasta vain pieni, sisäänpäin käännetty palle tai vain pitkä kangasnauha, joka on kiinnitetty kaulan ympäri ja jonka päät edessä riippuvat vapaina. Myöskin käytetään nelikulmaista kaula-aukkoa, jonka edessä on liuska kangasta poikittain.


Juhlapuku

Iltapukujen hameet ovat erikoisesti vähentyneet. Niinikään ennustetaan, että talven tanssiaispuvut tulevat olemaan erikoisen väljiä. Luonteenomaista uusille pukumalleille on niiden epäsäännöllisyys. Hame on usein toiselta puolelta pitempi kuin toiselta tai takaa pitempi kuin edestä. Miehusta venyy toisella puolella irrallaan riippuvaksi osaksi, joka päättyy nappiin tai tupsuun. Puvun leikkaus vaatii kokonaan oman lukunsa. Uudenaikainen puku, olkoonpa se muuten kuinka suora ja sileä hyvänsä, saattaa olla pantu kokoon viidestäkinkymmenestä kappaleesta, jotka on leikattu samasta kankaasta ja liitetty toisiinsa taitavasti salatuin saumoin. Joskus on eri osat sijoitettu eri tahoille, niin että kankaan väri saadaan vaihtelemaan, ja joskus käytetään kankaan nurjaa puolta vuorotellen oikean kanssa.


Arkipuku

Myöskin takeissa on entisen suoraviivaisuuden ohella havaittavissa väljyyttä, joka kuten puvuissakin, saavutetaan laskosten avulla. Turkiksia käytetään edelleen runsaasti ja ulottuu turkiskaulus usein edessä saalikauluksen tavoin alas, ulottuen joskus aina takin helmaan asti. Myös ennustetaan, että turkiskapat tulevat olemaan enemmän muodissa kuin koskaan ennen, ja että niissä käytetään suuria kauluksia, jotka ovat niin korkeita, että niihin melkein häviää näkymättömiin. Mutta tuskinpa meidän maassamme turkiskappojen suosiminen tulee erikoisesti näkyviin, sillä harvat ja valitut voivat meillä varojaan sellaiseen ylellisyyteen uhrata.

Ja vihdoin sananen kankaista ja väreistä. Pukuihin käytetään charmelaine, crepe de chineä, georgettea, kasha-, ripsi, crepe marocain-kankaista sekä erilaisia silkkikankaita. Pitkiin takkeihin verkaa, tweedkangasta. Eikä sovi myöskään unohtaa velvetiä, jonka sanotaan olevan suuressa suosiossa. Sitä käytetään sekä pukuihin että takkeihin.


Seurustelupuku

Ei kommentteja :