Lippu, joka vasta vihittiin...

Länsi-Savo 99, 28.8.1925

Lippu, joka vasta vihittiin, vaaditaan käyttämättömänä pois käytännöstä.

Näin hullusti ovat asiat. Kuinkas luulette muuten sen siitä lutviutuvan?

Jotta kaikki pysyisivät ajan ja asian taialla selitämme sitä hieman lähemmin.

Kuten mahdollisesti muutamat ovax lukeniElla saaneet tietää, vihittiin asianomaisin edeskäymisin viime viikon tiistaina Tuusulassa, valtakunnan pään läsnäollessa, suojeluskuntain yleislippu, joka sivumennen sanoen tuntuu olevan aika aistikas vaate, eikä "rätti", kuten Sasu Punanen sanoo.

Hänen olisi muuten näistä asioista puhuessaan käytettävä hieman siivottua kieltä, vaikka onkin sosialisti. Seuraava lauseensa: "Sosialistin mielestä sopii suojeluskunnalle lipuksi rätti kuin rätti" haiskahtaa hieman. ummehtuneelle ja tuntuu typerähköltä.

Tästä ei sen enempää; mutta siirrytään toiseen osaan asiaa, nimittäin lipun väreihin, ottamalla huomioon, että lipulla on symboolinen merkitys.

Kuten lehtemme viime numerossa selostettiin on kyseessäolevassa lipussa pääväreinä sininen ja keltainen, siis Ruotsin värit.

Tuntuu siltä, kuin Uudenmaan eteläisen sk.-piirin lotat, jotka taitavat suurimmalta osalta ollakin "itä-ruotsalaisia", esiintyessään lipun tekijöinä ja lahjoittajina tahtoivat taas maksaa yhden osan "ikuisesta kiitollisuudenvelastamme emämaalle". Mutta kun tämän velan olemassaoloista ei vielä ole päästy yksimielisyyteen, on tämä suorituskin herättänyt vastalauseita.

Meitä on näet täällä Suomessa vielä sellaisiakin, suojeluskuntalaisia ja muuta rahvasta, joille kelpaa sinivalkoinen lippuväriksi etenkin sk.- järjestön yleislippuun ja joissa nämä värit herättävät tosi-isänmaallisia tunteita.

"Ilkka" on tulkinnut tämän mielipiteen seuraavasti:

"Suomella on omat värinsä: sininen ja valkoinen. Onko mitään luonnollisempaa kuin että suojeluskuntain yleislipussa, joka edustaa koko suojeluskuntalaitosta, vallitsisivat Suomen omat värit? Ne eivät ole nyt siihen kelvanneet. Halvat ovat olleet. Vieraat värit, vieraan kansan värit loistavat siitä nyt ei ainoastaan suomalaisen vaan täällä käyvän muukalaisenkin silmään. Vieras kansa päämiehineen voi tervehtiä sitä omanaan. Me emme voi. Suomen suomalainen kansa on taas pantu näkemään tuon niin monta kertaa näkemänsä katkeraa katkeramman totuuden: Pois suomalainen! Muukalaisuus kunniaan. Kuinka kireälle on jorsi jännitettävä, ennenkuin se katkeaa ja tekee tuhon?"

Jaa! Tämähän on pikkuasia, josta ei kannata tuollaista melua nostaa.

Niinkö luulette? - Me emme ole samaa mieltä. Sillä monta pientä, joita meillä jo on tarpeeksi, tekee yhteensä suuren. Eiköhän olisi syytä ryhtyä suunnittelemaan uutta lippua, yleislippua ja luovuttaa saatu museoon. Johtaahan se tosin muutamiin käytännöllisiin hankaluuksiin, presidentinkin esim. olisi muitten kiireellisten vierailujemsa lomassa pistäydyttävä anti-vihkiäisissä ja sitten taas vihkiäisissä, mutta asian tärkeys ei siedä muunlaista ratkaisua.

Harmillinen juttu. Tuli vihittyä väärä lippu. Lohduttautukaamme sillä, että uuden vihkiminen käy entistä tottuneemmin.

*

Mitä olemme kirjoittaneet, sen olemme kirjoittaneet. Emme sitä siis pyyhi pois vaikka olisi syytäkin, vaan, annamme sen ilmestyä huomautuksella: jos sk.-järjestön yleislippu olisi sellainen kuin viime numerossa kerroimme niin - - -

Kirjoitimme eilen tähden yläpuolella olevan pyhässä innostuksessa sinivalkoisten väriemme puolesta ja tänä aamuna saimme kylmää vettä niskaamme, niinkuin on tapana sanoa. Heittäjänä esiintyi Turun Sanomat, joka tiedoittaa:

"Turun Sanomain tiedustellessa eilen suojeluskuntain v.a. ylipäälliköltä, majuri P. Zilliacukselta muuatta asiaa, ilmoitti hän tällöin, että maalaisliittolaisten lehtien uutinen suojeluskuntain lipun väristä on virheellinen. Asianlaita on niin, että suojeluskuntain yleislipun pohja on sininen, reunat hopeaiset ja sinipohjalla keskellä on Suomen kullattu leijona, jotapaitsi nauhat ovat hopean värisiä. Lipussa siis ei ole mitään Ruotsin värejä. Suomen leijonan väri on tietysti, kuten vaakuna edellyttää, kultainen."

"Ilkka" on siis lähettänyt liikkeelle "ankan" ja laadultaan varsin ikävän, näin väittää T. S.

Me sanomme: mene, tiedä ja odotamme jutulle jatkoa.

Kumpi mahtaa olla värisokea "Ilkkako" vai majuri Zilliacus.

- Pöpö.