Helsingin Sanomat 154, 10.6.1929
Hels. Sanomille kirjoittanut tri R. Steiner.
Mielenkiintoisimpia Italian uusista teollisuuksista, etenkin mitä tulee niiden kehityksen nopeuteen, on väriteollisuus, jota voidaan pitää yksinomaan sodan jälkeisen ajan teollisuutena. Se pääsi kukoistamaan vasta sitten kun Italia Saksan esimerkkiä seuraten nopeasti päätti ryhtyä lukuisissa teollisuuslaitoksissaan, joissa sodan aikana oli valmistettu orgaanisia räjähdysaineita, valmistamaan n. s. välituotteita, s. o. synteettisiä väriaineita, kuten tervavärejä.
Viimeisten kolmen vuoden kuluessa on Italian koksi- ja valokaasutehtaissa valmistettu, paitsi melkoisia määriä n. s. keväitä öljyjä (bensolia, naftaliinia, fenolia yhteensä 47,300 kaksoissentn. v. 1927), saksalaiseen tapaan välituotteina aniliiniöljyjä (1 milj. kg vuodessa), klooribensolia. nitrobensolia, suolahappoa, benzidinväriä y. m. Näiden tuotteiden kokonaisvalmistus kahdessa tärkeimmässä tehtaassa (Cengio Savonan luona ja Cesano Maderno Milanon luona) ilmenee seuraavasta taulukosta (kaksoissentnereissä):
| Vuosi | Aniliinia | Aniliinikloorihydr. | Orgaan. välituott. |
| 1,840 | - | 9,200 | |
| 4,030 | - | 17,080 | |
| 4,800 | 20 | 24,500 | |
| 9,000 | 650 | 23,700 | |
| 10,300 | 740 | 49,900 | |
| 9,300 | 1,320 | 52,900 | |
| 6,800 | 2,140 | 45,000 |
Näitä tunteita on Italia vienyt vuosittain noin 50,000 kaksoissentneriä.
Samalla tavoin kuin värituoteteollisuus on kehittynyt synteettisten värien, etenkin rikkiväriaineiden valmistus, joiden osuus oli 70 pros. kokonaistuotannosta. Cesano Madernon tehtaissa on jo parisen vuotta valmistettu harvinaista Indigo-väriä, jota koko maailmassa valmistetaan vain 8:ssa tehtaassa. Mainitun tehtaan valmistuskyky on nykyisin 6.000 kiloa päivässä, ollen tuotanto siis paljon suurempi kuin kotimainen tarve, joka on laskettu olevan 600,000 kg.
Koko tuotanto ilmenee seuraavasta taulukosta (kaksoissentnereissä):| Vuosi | Rikkivär. (orgaan.) | Muita väriain. | Yhteensä |
| 1921 | 28,870 | 7,660 | 35,930 |
| 1922 | 38,500 | 10,560 | 49,060 |
| 1923 | 37,650 | 18,150 | 55,800 |
| 1924 | 39,600 | 16,850 | 56.450 |
| 1925 | 49,100 | 20,000 | 69,100 |
| 1926 | 48,480 | 21,400 | 69,880 |
| 1927 | 42,650 | 18,950 | 61,600 |
Italian synteettisiä väriaineita valmistavien tehtaiden luku on viime aikoina erittäin huomattavasti lisäytynyt, jonka ohessa on ollut havaittavissa kiinteää pyrkimystä järkiperäiseen keskittämiseen niin hyvin tuotannon kuin hintojen järjestelyyn nähden, ollen tässä tarkoituksessa jo suunnitelmia tekeillä.
Päinvastoin kuin kemialliset värit on värisaven käyttö ollut tunnettua jo viime vuosisadan toisella puoliskolla. Tällä alalla on kehitys nyt ehtinyt erittäin pitkälle, etenkin kun maaperä on sisältänyt tavattoman runsaasti puheenaolevan väriteollisuuden raakaaineeksi sopivaa savimaata. Värisaviteollisuudon tuotanto, joka kohta sodan jälkeisinä vuosina oli noin 100,000 kaksoissentn. vuodessa, oli v. 1920 korkeimmassa määrässään, 175,000 kaksoissentn., mutta aleni sitten, ollen seuraavana vuonna enää vain 70,610 kaksoissentn. 10 yhtiötä, joilla on 15 tehdasta, jalostaa nyt raakaa värisavea, jonka vienti on noin 56,000 kaksoissentn. vuodessa.
Myöskin, kemiallisesti saatavia mlneraalivärejä on Italiassa valmistettu jo noin 30 vuoden ajan, lisäytyen tuotanto yhtä mittaa. Genova oli alkujaan tämän teollisuuden keskus, mutta myöhemmin, varsinkin sodan jälkeen, on näitä värejä ryhdytty valmistamaan myöskin Milanon ja Napolin seuduilla. Puheenaolevista väreistä on tunnetuimpia lyijyvalkolnen, jota valmistaa 13 tehdasta (tuotanto v. 1927 yhteensä 25,800 kaksoissentn.) ja jolla on kestettävänä ankara kilpailu sinkkivalkoisen kanssa. Viimeksimainittua väriä ryhdyttiin Italiassa valmistamaan vasta v. 1906 (Sardiniassa). Sen jälkeen sitä alettiin pian valmistaa myöskin Pohjois-Italiassa, etenkin Turinissa ja Genovassa. Sinkkivalkoista valmistavat 15 tehdasta, jotka enimmäkseen sinkkituhasta liuottavat sinkkivalkoista, valmistivat sitä v. 1927 noin 53,600 kaksoissentn. Myöskin emaljivärejä ja kimmoista kumia valmistavat teollisuudet tarvitsevat näitä mineraalivärejä.
Mönjää ja sen tapaisia värejä on 20 vuoden aikana valmistettu Genovassa ja sen ympäristössä, samoinkuin Keski-ltaliassa on niitä valmistanut 13 tehdasta, joiden valmistusmäärä oli v. 1927 noin 50,000 kaksoissentn. Myöskin kroraivärejä on vasta sodan jälkeen suurimmassa määrässä valmistettu 20;ssä tehtaassa, joista 10 on Genovassa ja muut Pohjois-Italian kaupungeissa. Näissä tehtaissa valmistetaan myöskin muita värilajeja, kuten titanivalkoista, huuhtoliitua, elohopeasulfaattia, engl. teräskiilloituspunaa ja ultramariiniväriä vuosittain useita tuhansia kaksoissentn.
Myöskin vernissateollisuus - niin hyvin öljyvärien kuin erikoisvärien - on nykyisin vilkasta, öljyvärejä valmistetaan lukuisissa pienehköissä teollisuuslaitoksissa ympäri Italiaa siinä määrin että, ohimennen mainittuna, maavärejä ja pellavaöljyä käytetään vuosittain noin 150,000 kaksoissentn. Erikoisväreistä on v;sta 1890 lähtien valmistettu emaljivärejä Roomassa, Milanossa, Triestissä, Pisassa y.m., ollen vuotuinen valmistusmäärä annolta 50.000 kaksoissentn. Edelleen on valmistettu kupaalilakkaa ja nitrosellulosaa, varsinkin Turinissa ja Milanossa.
Italian väriteollisuuden tuotteiden viennistä antavat käsityksen seuraavat numerot kahdelta viimeisimmältä vuodelta, joilta tilastoa on saatavissa:
| 1926 Määrä kaks.-sentn. | 1926 Arvo | 1927 Määrä kaks.-sentn. | 1927 Arvo | |
| Synteet. organ. värejä: rikkivärejä | 921 | 1,117,982 | 1,187 | 879,820 |
| muita värejä | 2,169 | 10,535,111 | 1,683 | 5,700,580 |
| Luonnoll. maavärejä: jalostam. | 13,119 | 1,455,263 | 13,025 | 1,079,930 |
| muita värejä | 28,746 | 3,519,650 | 20,980 | 3,077,490 |
| Lyijyvalkoista | 10,906 | 5,279,602 | 4,591 | 2,081,750 |
| Sinkkivalkoista | 2,978 | 1,403,950 | 2,257 | 549,180 |
On ilmeistä, että Italia koettaa päästä kokonaan riippumattomaksi ulkomaisista värimarkkinoista. Onnistuuko tämä myöskin värien laatuun nähden, siitä on tällä hetkellä vaikea mitään varmaa sanoa. Ehkäpä se hyvän pitkän ajan kuluessa onnistuu tässäkin suhteessa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti