Kotiseutu 10, 15.10.1913
Joitakuita vuosia sitten värjättiin kaikki kotona tehdyt langat omatekoisilla väreillä. Nyt, kun tahdotaan itse värjätä lankoja, ostetaan puodista tavallisesti n. s. "pussivärejä". Mutta vanhat ihmiset sanovat, että yhtä hyvää ja kestävää väriä ei niillä saada, ja senpävuoksi he usein vielä nytkin itse valmistavat väriaineen. Tässä muutamia näytteitä siitä, miten eri väriaineita valmistetaan ja miten värjäys tapahtuu.
Hyvin yleisesti tunnetaan, miten langat värjätään ruskeiksi n. s. kiventiiralla. Kiventiiraksi sanotaan erästä jäkälää, jota kasvaa kivenpinnalla. Sitä pannaan kerros padan pohjalle, sen jälkeen kerros laukoja, sitten taas kerros tiiraa j. n. e. Kaadetaan vettä päälle ja kiehutetaan useampia tunteja. Jos langat eivät tule tarpeeksi ruskeiksi, lisätään kiventiiraa.
Kaunista ruostekeltasta saadaan hyvin yksinkertaisella tavalla. Keitetään väkevää livettä. Vistrilliä keitetään jokunen määrä toisessa astiassa. Kun live on vähän jäähtynyt, kastetaan langat siihen, sen jälkeen vistrilliveteen ja taas lipeeseen. Kastamista jatketaan siksi, kunnes langat ovat saaneet hyvän värin. Seoksia voidaan välillä aina vähän lämmittää, mutta kovin kuumaa ne eivät saa olla. Värjätty on märkänä hyvin rumaa, mutta kuivuttua tulee niihin kaunis punertavan keltainen väri.
Viheriäistä väriä saadaan tavallisista kangaskanervista. Kanervat ja langat asetetaan kerroksittain pataan. Veteen, joka kaadetaan päälle, liotetaan vähän vistrilliä. Keitetään niin kauan, että langat ottavat hyvän viheriän värin. Vistrilli kiinnittää värin ja tekee sen kestäväksi. Kanervat voidaan keittää vistrillin kanssa myös erikseen ja siivilöidä kokonaan pois vedestä, jonka jälkeen lankoja vasta keitetään näin saadussa värissä. Siitä on se etu, että langat tulevat puhtaita. Kanervia voidaan koota talven varaksikin, mutta kuivuneita kanervia täytyy värjätessä käyttää paljon enemmän kuin tuoreita. Tällä tavaiia voidaan värjätä ei yksistään villasta, vaan pumpulista ja liinastakin lankaa.
Kaunista keltasta saadaan myös värisauramon kukista. Kukat keitetään erikseen ja siivilöidään hyvin pois vedestä. Veteen liuotetaan vähän vistrilliä ja lankoja keitetään siinä. Tämä väri ottaa kiinni ainoastaan villaseen.
Kaikkiin näihin väreihin saatiin aineet kotoa paitsi vistrilli. Kumminkin käytettiin sellaisiakin värejä, joihin aineet täytyi ostaa. Enimmäkseen käytettiin sentään omia värejä, koska ne olivat helpommin saatavissa ja tulivat paljon halvemmiksi. (Kertonut Amanda Enebäck, kotoisin Iitistä).
- Niilo Alfving.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti