29.1.23

Myrobalanit.
Niiden eri laatuja ja ominaisuuksia.

Suomen nahkurilehti 5, 1916

Koska myrobalaneilla on merkitsevä asema nahkateollisuudessa käytettävien parkitus ainesten keskuudessa sekä Amerikassa että Europassa, niin lienee mielenkiintoista tuntea niiden alkuperää, laatua ja ominaisuuksia koskevia yksityiskohtia.

Myrobalaneja koskevasta menettelytavasta Itä-Intiassa kertoo Intian Forester lehti: Ensiksikin huomautetaan että myrobalanit ovat erilaisten itäintialaisten terminaali puiden hedelmiä, erittäinkin Terminalia Chebulan, joka kasvaa noin 15 mtr. korkuiseksi. Itä-Intiassa löytyy kuitenkin useita alueita missä puu ei kasva kuutta metriä korkeämmäksi. Se menestyy parhaiten 1200—1500m. korkeudessa meren-pinnasta, ja tulee 100:kin vuoden vanhaksi, kantaen hedelmiä säännöllisesti vuosittain 15:sta ikävuodesta alkaen.

Huhtikuun alussa näyttäytyvät ensimmäiset lehdet, jonkun ajan kuluttua kukat. Toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa jo nuoret hedelmät.

Hedelmät, pähkinät tai pavut, joilla nimillä nahkurit ne tuntevat, myydään huutokaupalla niiden vielä puissa ollessa. Enimmin tarjoava korjaa ne lokakuulla. Poimimisen toimittavat alku-asukkaat. He kuljettavat hedelmät lähimpään katos- tahi varastopaikkaan, missä ne mitataan ja eritellään. Sadon korjaus kestää neljä viisi kuukautta, kunnes kaikki pähkinät saavuttavat hyvin keltaisen vivahduksen.

Jokaisessa varastopaikassa on erikoisesti, ruohosta, pölystä y.m. puhdistettu kuivausmaa, Siihen tasaisesti levitetään nyt hedelmät. Joka kolmas päivä käännellään niitä että ne saisivat yhtä paljon auringonvaloa. Tämä kuivaaminen on hyvin tärkeä. Sillä sen kunnollisesta ja oikeasta suorituksesta riippuu tavaran kauppa-arvo. Kuivausaika kestää noin 10—30 vuorokauteen, riippuen ilmasta ja kuivauspaikasta. Erikoisesti suositaan vuorisia seutuja, sillä ne lämpiävät enemmän päivällä ja säilyttävät lämmön vielä useita tunteja yölläkin. Tällaisilta kuivauspaikoilta sekoutuu joukkoon usein pieniä kiviä. Niihin eivät nahkurit suinkaan ole tyytyväisiä. Niitä tavataan kuitenkin ainoastaan halvemmissa lajeissa.

Aivan erikoisesti ovat hedelmät suojeltavat sateelta, muutoin tärveltyisi juuri ne ominaisuudet, jotka nahkateollisuudelle ovat tärkeimmät. Siksi ne kuljetetaankin katoksiin sateen uhatessa. Täysin kuiva hedelmä on niin kokoon kutistunut että se on vaan puolet entisestä koostaan.

Mieltäkiinnittävää on kuulla mitä viranomaiset vastaavat siihen kysymykseen, josko myrobalanein saantia voi pitää pysyväisenä. He arvelevat että Terminalian luonnollinen kasvullisuus on yleensä hyvä ja uudet sadot loppumattomat. Kun taimi vaan on itänyt, kehittyy se varmasti. Puun sitkeähenkisyydestä osoitteeksi voidaan mainita etfei usein sattuvat metsäpalotkaan saa aikaan mitään pahempaa vahinkoa. Etenkin nuoret puut pian virkoavat eloon sellaisen jälkeen.

Markkinoilla on saatavissa useampia muunnoksia myrobalaneista Nimet useinkin sen paikan mukaan, mistä ne ovat kootut. Parhaiten tunnettuja ovat Bhimley, Rajepore, Jubblepore, Vingoria, Keski—lntia ja Kalkutta, joihin kuuluvat lajittelut N:o 1 ja N:o 2 Madras ja Faircoast ovat numeroimattomia. Itä-intialaisia nimiä ei aina käytetä, joskus vain nimien alkukirjaimia esim. B's merkitsee Bhimleytä, R's Rajaporesta ja J's Jubbleporesta j.n.e.

Valitut lajit poimitaan puista hedelmäin ollessa vielä vihreänä. Lajien N:o 1 ja N:o 2 pähkinät pudotetaan puista ravistamalla, jonka jälkeen ne lajitellaan. N:o 1 on tuore, hiukan värillinen hedelmä, ja N:o 2 on se, joka sisältää madonsyömän ja tummemman lajin.

Mutta Jubbleporessa on laji n:o2, joka ei muistuta viimemainitultakaan. Ne kuletetaan suurimmaksi osaksi Pohj. Amerikaan.

Mannermaa ostaa enimmäkseen "valittuja" pähkinöitä. Mutta useat niiden käyttäjistä ovat huomanneet etteivät ne ole sen hyödykkäimpiä kuin N:o 1. Se osoittaa että hedelmä tulee taninirikkaammaksi mitä kauimmin se on puussa, ja mitä kypsemmäksi se tulee. Kypsän hedelmän väri on kyllä paljon tummempi kuin "valituissa" lajeissa, mutta tätä väriä ei huomaa täysin kypsällä hedelmällä parkituissa nahoissa. On eräs toinenkin seikka huomattu. Monessa analyysissä (erittely) on näytetty toteen että sama lajikin voi olla tuntuvasti erilainen parkitusvoimaltaan ja vertailevissa erittelyissä ei voitu asiallisesti mitään huomata.

Useamman lajin parkitusvoima vaihtelee vuosi vuodelta vieläpä samalla myyntikaudellakin. Siksipä ei näytä olevan mahdollista myydä myrobalaaneja taniinipitoisuuden perusteella.

Mutta myrobalaneilla on muitakin arvokkaita ominaisuuksia kuin taniinipitoisuus, jotka todellisuudessa ovatkin aiheuttaneet niin laajan pähkinöiden käytön. Nahkateollisuudelle tärkeimmät ominaisuudet ovat: haponmuodostamiskykyisyys, paino— ja värityskyky. Eniten happoa muodostuu J's, B's ja R's lajeissa: Etenkin B' s laji antaa kaksi kertaa niin paljon kuin J' s. Kuitenkaan ei happo esiinny missään lajissa täydellisenä muussa tapauksessa paitsi silloin kun oikeat suhteet vallitsevat parkitsemisessa. Tällä ymmärretään, että tarvitaan 20—30 päivää saavuttaakseen perinpohjaisen käymisen parkitsemiselle. Paras lämpö extraktille vaihtelee 17—26° välillä. Kylmällä ilmalla tulee nahka usein löyhämäiseksi. Jos tahdotaan auttaa tätä myrobalaneilla eli kasvihapoilla voi se tapahtua vain siinä tapauksessa että lämpö saadaan nousemaan 17°C. Sillä on mahdotonta saada happoa esille vähimmässä lämpömäärässä. Toiselta puolen hidastuttaa kuumuus oikean happolajin muodostumista parkitsemisliuoksessa.

Käytettäessä myrobalaneja happamen liuoksen muodostamiseen, jauhetaan ne ja liuotetaan joko yksin tai sekoitettuna hemlokilla tai tammenkuorella. Saavuttaakseen paraimmat tulokset tällaisessa juoksevassa uuttamisessa annetaan liuoksen seisoa muutamia päiviä ja kerrostua 17—26° C. lämmössä, niinkuin jo ennen on mainittu.

Kaikkein uusin menettelytapa on sekoittaa myrobalanit jauhamalla jauhetun hemlokin tai tammenkuoren kanssa, On saatu selville että löytyy tuskin huomattava eroitus taniini prosentissa, ovatko myrobalanit jauhettuja tai ei. Kun pähkinät pannaan likoon kokonaisina, turpoavat ne tavallisesti alkuperäisen kuivaamattoman hedelmän kokoisiksi. Joll'ei löydy varmasti kuivaa säilytyspaikkaa myrobalaneille, ei niitä pidä jauhaa ennen käyttöä, sillä ne imevät itseensä pian kosteutta.

Jos tahdotaan saada nahka arvokkaaksi painoon ja ulkonäköön nähden, on laji J' s parasta. Vaalean kauniin värin saavuttamiseksi ovat kaikki myrobalanit sopivia. Silti on nahkurin käytettävä niitä varovasti, joskin ovat halpoja. Sillä ne, samoinkuin useammat parkitusaineet eivät kelpaa käytettäväksi yksinään ja liian suuressa määrin. Paras tulos saavutetaan sekoituksessa. Korkein määrä myrobalaneja on silloin 30% muihin aineisiin.

Ylipäänsä hyviä analyysejä kiinteistä ja juoksevista myrbalaneista osoittaa seuraava taulukko:

Kiinteille %Juokseville %
Kosteus13,5458,89
Kiinteät aineet86,4641,11
Kiinteät, liukenevat aineet82,3939,94
Liukenemattomat4,071,17
Ei taniinipitoisia27,9414,22
Taniinia54,4525,72

Markkinoilla löytyy myöskin juoksevaa extraktia, joka sisältää keskimäärin 35% taniinia.

Ei kommentteja :