Suomalainen Wirallinen Lehti 167, 20.7.1888
Suomen Teollisuushallitus
Tekee tiettämäksi: Teollisuushallitutselta on Maalari Theodor Brenson anonut patenttia keksimällensä kalkkiseokselle kaikellaisten esinetten maalaamista warten; jossa tarkoituksessa myös on sisäänannettu selitys keksinnöstä ja tällä seoksella maalatut näytteet.
Tämän hakemuksen johdosta on Teollisuushallitus nähnyt hyväksi täten myöntää hakijalle Theodor Brenson'ille patentin puheena olewalle keksinnölle wiideksi wuodeksi eli 1 p:ään Kesäkuuta 1893, jolloin tämä patenttioikeus loppuu, niin että hakija mainituna aikana saakoon muita poissulkemalla yksin tahi muiden kautta, kaikkialla Suomenmaassa samaa keksintöä käyttää täällä Suomesta walmistamalla ja kaupaksi pitämällä sitä wärimassaa, jota patentti koskee; jonka suhteen hakijan tulee noudattaa woimassa olewia asetuksia.
Patentinhaltija on welmollinen, patenttioikeuden menettämisen uhalla
1:ksi olemaan kahden kuukauden kuluessa tämän jälkeen, kukin kuukausi kolmeksikymmeneksi päiwäksi luettuna, julkisesti kuuluttanut tämän patenttikirjan sen panemisella kolme kertaa Suomen wirallisiin suomalaisiin ja ruotsalaisiin sanomalehtiin ynnä selityksen kanssa, joka on yhtäläinen kuin patenttihakemukseen liitettykin; ja pitää se sanottujen sanomalehtien numero, jossa patenttikirje on kolmannen kerran julkaistuna, suorastaan Teollisuushallitukselle annettaman;
2:ksi kahden wuoden kuluessa tämän jälleen Teollisuushallitukselle toteen näyttämään, että hakija ylempänä määrätyllä tawalla täydellisesti käyttää patentillista keksintöänsä; ja
3:ksi sittemmin joka wuosi koko patenttiaikana samoin Teollisuushallitukselle todistamaan, että keksintö edelleen on käytännössä.
Jos tämä patenttioikeus laillisen saannon kautta menee toiselle omaajalle, on se Teollisuushallitukselle ilmoitettawa ja asianlaita toteen näytettäwä; ja tulee, jos uusi omaaja asuu Suonien ulkopuolella, hänen jollekulle täällä asuwalle miehelle, jonka nimi ja koti owat Teolliluushallitulselle ilmoilettawat, antaa waltuuskirja saada, mikä patenttiin tulee, patenttihaltijan puolesta puhua ja wastata.
Lopuksi on Teollisuushallitus tahtonut täten selittää, että älköön luultako tämän patenttikirjan olewan takeena siitä, että keksintö on uusi tahi sitä woidaan edullisesti käyttää.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, Teollisuushallitulselta, 1 p:nä Kesäkuuta 1888.
A. E. Arppe.
(Wirkasinetti.)
Lennart Gripenberg.
A. Lilius.
Selitys erään maalarin ja taiteilijan T. J. Brenson'in keksimästä walmisteesta, joka sopii öljywärin sijaan.
Mainitulla walmisteella maalaamiseen kuuluu kaksi massaa eli ainejoukkoa. Ensimmäisenä on
ainoastaan pohjamaalaulsen joukko maalattawaksi aiottuun esineesen, ja toinen sen lopulliseen puhtaaksi-maalaukseen.
Muistutus. Erotuksen tähden on se walmiste, jota käytetään pohjamaalaukseen, nimitetty n:o 1 massaksi ja puhtaaksi-maalaukseen aiottu n:o 2 massaksi. Pohjamaalitsi tarwittawa massa tehdään seuraawalla tawalla:
Tarpeellista on ottaa hywin poltettua kalkkia (kastamatonta) (katso 7 muist.) ja kastella se wedellä
siten, että saadaan sakea puuro; 48 tuntia kalkin jäähtymisen jälkeen sekoitetaan sekaan yksi suntta (Wenäjän naula) uunissa piiminyttä maitoa (ainoastaan piimennys eli juusto) (katso 2
muist.) yhtä kalkin sunttaa kohti, ja sitä sitte sekoitellaan, kunnes tiwiimmät osaset omat liuwenneet, jonka jälkeen tämä seos on siiwilöitäwä hienon sihdin tahi musliinin läwitse. Näin siiwilöityä kaadetaan seos puteleihin, jotka suljetaan hengenpitäwiksi, sillä tuo seos kuiwaa erinomaisen pian. Näin taadaan pohjamaalijoukko.
Muist. 1. Ilman waitutuksesta rapautunut kallki, niin myös semmoinen kalkki, joka on kauemman aikaa ollut kastettuna, on kelpaamatonta.
Muist. 2. Pitää erinomattainkin katsoa, että sanottu piimenne eli juusto on aiwan puhdasta, jolloin massakin pysyy wetelänä. Jos piimenne on wäärennettyä, niinkuin kaupassa usein tawataan, niin silloin walmistettaissa tekeytyy pohjasakkaa, jonka wuoksi seos tulee sakeata, liiwatemaista ja on kelwotonta maalaukseen.
Puhtaaksi-maalaukseen tarwitaan myös kastamatonta kalkkia, joka niin ikään kastetaan siten, että saadaan sakea puuro, johon kalkin jäähdyttyä, s.o, 48 tunnin päästä, sekoitetaan suntta sanottua tuoretta juustoa 3/4 sunttaan kalkkia; ja menetellään tämän seoksen kanssa aiwan yhtäläisesti kuin ensin sanotussa tapauksessa, jonka jälkeen on tarpeellista seisottaa sitä 24 tuntia tarkkaan korkittuna (katso 3 muist.) ja jos ainejoukko pysyy wetelänä, lisätään siinä tapauksessa 24 solotnikia keitettyä öljyä sekä huiskutetaan hywin sekaisin, jotta aineet paremmin yhdistyisiwät; ja näin on puhtaaksi-maalaukseen tarwittawan massan walmistus päättynyt. Tähän kelpaa pellais-, hamppu-, auringonkukka- tahi unikukka-öljö.
Muist. 3. Jos ainejoukko 24 tuntia seisottuansa on käynyt sakeahkoksi, sekoitettakoon lisäksi 1½ ruokalusikallista wettä, josta se jälleen wetelöityy, mutta tällöin on wielä kerta huiskutettawa, että pohjaan painunut kalkki yhdistyisi muiden osasien kanssa.
Johto, mitenkä seosta käytetään.
Rappaukseen eli kalkitukssen pannaan pohjamaaliksi ainejoukkoa n:o 1 wähän raswaisempana,
puulle samaa massaa hiukan kuiwempana, ja raudan päälle myös massaa n:o 1 niin kuiwana kuin
suinkin.
I. Maalia kalkista erikarwaisten wärisekotteiden kanssa.
Puhtaaksi maalaamiseen pitää ottaa 2/3 ylempänä mainittua kalkkia ja siihen sekoitetaan lisäksi, paremman peittämisen tähden, wedessä liotettua liitua, jonka jälkeen tarwitsee lisäksi panna niin paljo sekoitetta n:o 2. kuin täytyy olla semmoisen wetelän aineen saamiseksi, joka on tawallisen öljymaalin kaltaista. Sitte on aine maalattawa niin tasaisesti ja nopeasti kuin suinkin, wälttäen kerrottua siwelyä, s. o. tehdään työ niinkuin öljywärillä, jonkamoisen menettelytawan kukin maalari
tuntee (katso 4 muist)
Muist. 4. Jos esineestä 2 tahi 3 tuntia maalauksen jälkeen wäri lähtee, niin siitä näkee, ettei maali sisällä kyllin paljoa massaa ja että kalkki tahi liitu oli ylen kuiwaa. Uuden lisäksi-panoa pitää ylimalkaan wälttää. Jos näkyisi wälttämättömäksi tehdä maali wetelämmäksi, niin sopii panna lisää tarpeellinen määrä massaa n:o 1.
Maalatessa tulee, kuin ei maalattu esine olisi tullut tasaisesti wärin peittoon, mutta kuiwettutuansa näkyy maali wallan tasaiseksi (katso 5 muist.) aiwan niinkuin liimamaalien laita on, ja sen tähden on tarpeellista saattaa maalaria sekoittamaan maali yhtä sakeaksi kuin öljymaali ja maalaamaan sillä wähemmän juoksewasti. niinkuin liimamärillä.
Muist. 5. Jos kuiwuun perästä hawaittaisiin maalatussa esineessä himmeitä paikkoja tahi kiiltolaikkuja, niin se todistaa, että himmeät paikat owat maalatut kuiwemmin ja kiiltäwät mehukkaammin.
II. Lakierattawien esineitten suhteen menetellään aiwan samoin kuin öljywäriä käytettäissä, jotka
lakalla päällistetään. Ensin pohjataan ainejoukolla n:o 1:llä, maalataan sitte sillä ja liidulla
tarpeeksi wahwaan, tahotaan hohkatimellä ja wedellä, nohjataan uudestaan n:o 1 massalla ja sitte maalataan puhtaaksi. Wiimmeisessä siwellyksessä pitää käyttää sinkki- tahi lyijymutaa kalkin tahi liidun sijaan (katso 6 muist.) ja sitten lakierataan niinkuin tawallisesti.
Muist. 6. Liidun ja kalkin päälle on mahdotonta lakierata.
II. Lattioita maalattaissa ja semmoisissakin maalauksissa, joissa wärejä käytetään ilman kalkin tahi liidun sekaanpanoa, otetaan samaa seosta lisäten siihen neljä solotnikia keitettyä öljyä yhteen sunttaan massaa, jolloin wärit sekoitetaan eli jauhetaan, ei wedellä, waan tällä massalla; ja jos seos näyttäisi liian sakealta maalaukseen, woipi sitä wetelöittää n.o 1 massalla.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti