Sanomia Turusta 14, 8.7.1851
Muutama sana Suomenmaan puista.
(Jatko 3:ta— 13:ten n:roon.)
Kuusi.
Kuusi ei kaswa juuri niin ylähälla pohjasessa kuin mänty taikka honka. Inarin järwen paikkakuntia ylempänä sitä ei siis hawata. Kuusen paras maa on kiwinen ja soranen, wähän sawen taikka mullan sekawa, kalwessa wuoren suojassa, hiukan lauhkea mutt'ei wetinen; lihotetussa, mullakkaassa taikka kalkinsekasessa maassa rupee sydän aikasin mätänemään; kuiwalla hietakankaalla se ei kaswa. Poltinpuiksi hakataan se jo 30 wuotisena, siemeniä saadaan 70 ajastaikasesta, ja 100 taikka 150 ajastaikanen on kelwollinen tapannoiksi; 200 ikäsenä on se wielä tuorre. Kuusi kukostaa Touko- taikka Kesä-kuussa, ja siemen on tuleentunut seuraawassa Marraskuussa. Siemen-käwyt eli törtöset kootaan Joulun aikaan taikka ennen Maaliskuuta, kuiwataan ja siemen kylwetään samalla lailla kuin männynkin, josta tämän edellisessä numerossa on neuwottu. Käpyjen eli törtösten kuiwaamisessa tulee karttaa ylöllistä kuumuutta. Parahultanen kuumuus nähdään, jos käpyjen sekaan pannaan wähänen astia talia; niin pian kuin tali rupee sulaamaan, on lämmintä pois päästettäwä niin paljon että tali rupee taas hyytymään. Koskei kuusi kaswa siementä muuta kuin
joka 4 taikka 5:des wuosi; niin tulee siittä ajasta ottaa waaria, jona sitä saadaan. Siemen säästyy myös käwyissäkin itäwänä, tuulisessa kylmässä huoneessa, 3, 4 wuotta, kuitenkin on nuori siemen paljoa parempi wanhaa. Kewä kylwö on parempi kuin syyskylwö, ja tulee taimelle 4 taikka 6:den wiikon takaa; syyskylwö tulee maalle kewäällä, sitte wasta kuin ilmat owat lämminneet. Siemen sekotettakoon maahan neljännenosan tuuman sywyyteen.
Kuusen neulasista tehdään Norrjassa hewosen ja karjan ruokaa seuraawalla lailla: Keskunkertasista kuusista katkotaan haarojen latwat Helmi-kuussa, jollon kuusen-neste on juoksussa ylähälle, ja lakataan sitte kirweellä niin lyhyiksi, ett'eiwät ole yli 3:men tuuman mittasia. Nämät hakatut neulaset pannaan ammeeseen wedessä likoomaan pihasta, yhdeksi taikka kahdeksi wuorokautta, jonka perästä wesi juoksutetaan elikkä kaadetaan pois. — Näitä neulasia karjalle antaissa pannaan puoliksi peluja sekaan, taikka pelujen puutteessa jauhoja elikkä pienennettyjä perunoita. Lihan- taikka kalan-suolawesi (laukka), elikkä paljaat suolatkin, tekewät tämän silpun maukkaammaksi ja terweellisemmäksikin elukoille. - Neulasia ei lioteta enempää erältä, kuin yhden päiwän tarpeet; sillä toiseen päiwäan säästetyt kadottaawat woimansa ja makunsa. Sen werran kuin elukka yhtenä taikka puolenatoista tuntina jaksaa syödä, annetaan erällä eteen, mutt'ei enempää. -- Jos elukka tulee tästä kowalle, niin wahetään neulasia ja lisätään suolasuutta.
Ha'on neulasista keitos on hywä juottaa yskäselle elukalle, sitte kuin räkä on ruwennut juoksemaan. — Langat ja liina, elikkä palttina, tuleewat pitäwimmiksi
ja walkeneewat paremmin walkenemaan pantuna, jos niitä keittäissä on kuusen-hakoa padan pohjalla. — Käwyt elikkä törtöset antaawat ruskean paineen, jos painettansa keitetään rikkisurwottujen käpyjen seassa wedessä, ja sen perästä koiwun-tuhasta keitetystä wäkewässä lipeässä. — Kuusen pihkaa pureskeleminen lujenta hampaat, puhdistaa ikenet ja estää kerpuukin. — Kuusen juuret auttaawat köyden werosta siteiksi ja wauloiksi; niistä palmikoidaan myöskin koppia.
(Jatketaan.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti