Käyttöosotus tulenkestäwille maalarinväreille.

F. J. H. & C:o.

Käyttöosotus
Frans J. Holmgren'ilta ja kump:lta
Helsingissä
34 Korkeawuorenkadun warrella 24,
heidän tekemillensä
patentillisille
Tulenkestäwille Maalarinwäreille,
joita owat:
Hartsi-Öljywärit,
Öljy-Liimawärit
ja
Kaksinaiswahwat Lietynnäiswärit,
palkinnon saaneet Teollisuusnäyttelössä Kyöpenhaminassa wuonna 1888.

Ainoa näiden teosten tehdas Suomessa.

Jälkipainanta kielletty!

[2]

Tulenkestäwät Maalarinwärit
sekä ulko- että sisäpuoliseen maalaukseen,
patentilliset
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa,
palkinnon saaneet
Teollisuusnäyttelössä Kyöpenhaminassa wuonna 1888.

Näitä wärejä walmistaa Suomessa yksinomaan
Frans J. Holmgren & C:o
Helsingissä,
ainoa suomalainen patentin haltija.

Ylempänä olewain "Tulenkestäwäin Maalarinwärien" nimisiin wäreihin kuuluu kolme wärisekoitetta, joiden tarkoitus on täyttää erilaisia waatimuksia halpahintaisuuden, somuuden ja kestäwäisyyden suhteen, sekä jotka sopiwat osaksi niin hywin sisä- kuin ulkopuoliseen, osaksi ainoastaan sisäiseen tahi ainoastaan ulkoiseen maalaukseen; kaikilla lajeilla on se ominaisuus, että warjelewat puuta y. m. helposti tuleen syttymästä. Nämät 3 wärisekotetta owat seuraawat:

1) Harsi-öljywärit, soweliaita sekä sisä- että ulkopuoliseen, niin hienompaan kuin karkeampaan maalaukseen. Ne owat jo noin 12 wuotta olleet tunnetut ja tunnustetut halwoiksi, helposti käytettäwiksi, somiksi ja kestäwiksi maaleiksi höylättyyn ja höyläämättömään puuaineeseen, kalkki-, kipsi- ja sementtiputsiin, niinkuin asuinhuoneuksiin, huwiloihin, kirkkoihin, tehdasrakennuksiin, meijereihin, karjahuoneisiin, ristikkopuu-aineisiin, säle- ja lauta-aitoihin, seiniin, huoneisiin eli suojihin, rappukäytäwiin, werstaihin y. m.

[3]

Näinä 12 wuotena, tämän wuoden Elokuuhun asti, jolloin me oston kautta hankimme itsellemme patenttioikeuden Suomessa, on näitä oikeita wärejä yksinomaisesti tehty Göteborgissa niiden keksijän ja patentin-ottajan Herra C.(?) E.(?) Werner'in johdolla, sekä walmistus- ja myyntimäärä tällä ajalla noussut noin 75,000 L?:ään eli 1,500,000 ?:aan, jolla woidaan olettaa maalatuksi noin 20 miljoonaa neliöjalkaa suuri ala; ja on koko tänä aikana ainoastaan mitä suurinta tyytywäisyyttä ostajain puolelta kuulunut, jonka monet todistukset todeksi näyttäwät.

Hartsi-öljywärit täyttäwät kaikki somuutta je helppoa käytöllisyyttä tähtääwät waatimukset, ja suuren peittämis eli kiinnitarttumis-woimansa wuoksi, joka tekee, että kaksi siwellyskertaa höylättyyn puuhun on kylläksi, sekä huokean hintansa tähden owat ne halwempia kuin öljywärit ja melkoista kestäwämpiäkin.

2) Öljy-liimawärit eli -maalit, ainoastaan sisältä maalaamiseen, salliwat tarpeellisen kuiwaksi ja kowaksi tultuaan pesemistä samoin kuin öljymaalikin, jota ne täysin wastaawat ulkonäönkin puolesta. Halpa hinta tekee niiden käyttämisen mahdolliseksi siinä, missä nyt täytyy tyytyä liimamaaliin, ja niiden tulelta-warjelewaisuus erittäin tehnee ne suosittawiksi huonetten seiniin ja kattoihin, eteisiin, työhuoneisiin, rappukäytäwiin, karjahuoneisiin y. m.

3) Kaksinais-wahwat lietynnäiswärit, ainoastaan ulkoiseen, karkeampaan maalaukseen höyläämättömään puuhun, kalkki-, kipsi- ja sementtiputsiin y. m. Tummemmat wäriwiwahdukset, niinkuin ruskea, punakellerwä, tumma kiwenkarwa, keltamulta y.m., eiwät ole kalliimpia kuin tawallinen lietynnäiswäri, mutta owat kuitenkin näitä etewämmät siinä, että täyttäwät puun hikihuokoset, joten puu säilyy lahomiselta, sekä tekewät kowan pinnan eiwätkä tahrauta itsestään, ei edes sadeaikana. Näytekartan mukaisia waaleampia wärejä woidaan myös saada ja siten siis saawuttaa se etu, että esim. asuinrakennus, ulkohuone- ja karjahuone-rehdot tulewat

[4]

maalatuiksi samaiseen wärituntuun erilaisilla, itsekuhunkin eri tarkoitukseen aiwotuilla maaleilla.

Edellä sanotut 3 wärisekoitetta owat walmistetut saman perusteen mukaan ja samantapaisista aineksisista sekä sopiwat samalla tawalla käytettäwiksi, niinkuin näyttää seuraawa

Käyttöosotus:

Pinta. Uutta puuta maalatessa on muistaminen, että sen pitää olla kohtalaisen kuiwaa eikä wettynyttä. Jos rakennetaan ennakolta ilmassa kuiwamattomasta puusta, on paras maalausta wiiwyttää 1 tahi 2 kuukautta, että puussa asuwa kosteus ennättää haihtua. Pihkapaikkaiset laudat owat perin erotettawat, sillä ei ole mitään maalia eri wäriä, joka sellaisessa aineessa pysyy.

Jos puu on ilmasta ja päiwästä liian kuiwanutta, kaleaa ja löyhää, kostutetaan sitä kohtuullisesti wedellä ennen maalaamista; sama sääntö on noudatettawa myöskin kalkki- ja kipsiputsien pintojen suhteen. Siten tulee pinta sileä ja wältetään liiallinen wärin kulutus; päälle läikytetty wesi yhtyy wäriin ja kuiwaa sen kanssa.

Jos on maalattawa ennen maalattuun pintaan, niin on tarpeellista ensin huolellisesti raappia kaikki irtonaiset wäriosaset ja poistaa irralliset puuhilseet y. m. koskapa ne kuitenkin jälkeenpäin lähtewät irti ja pilaawat maalauksen.

Tilaus. Meidän wärikartoissa olewien wärilajien tilausten woidaan aina odottaa tulewan toimitetuiksi wiimmeistäänkin kolmantena päiwänä meille saapumisen jälkeen. Wäriwiwahduksia erinäisen tänne lähetetyn näytteen mukaan tilattaissa täytyy arwata menewän 4 tahi 5 päiwää.

Wäriwiwahduksien määrääminen. Wäritunnun eli -wiwahduksen walinnan suhteen on huomattawa, että kaikki waaleat wärit wähemmin peittäwät tummaa kuin waaleata pohjaa. Jos esim. rakennuspuu on wanhaa mustettunutta

[5]

tahi ennen punaiseksi maalattua, niin edullisimmin otetaan wärit N:rot 11, 12, 13 tahi niiden näköisiä.

Uudessa puhtaassa puuaineessa peittäwät kaikki wärit pohjaa jokseenkin yhtäläisesti ja ylimalkaan toista wertaa paremmin kuin öljywäri. Jos halutaan jotakin wäriwiwahdusta, jota ei ole meidän näytekartalla, on siinä kyllä, että lähetetään wesiwärillä paperille maalattu näyte, tapettitilkku, puupalaseen öljywärillä maalattu wäri tahi senlainen.

Usein meille tulewat kysymykset soweliaista wäriyhdistyksistä huwilain, asuinhuoneusten y. m. maalaamiseen owat antaneet meille aihetta esittää wärikartan wiimmeisellä siwulla muutamia sellaisia, ja tarkoittawat niissä tummat wärit ikkunankehiä ja jalkaliistoja, waaleahkot ikkunapieliä, nurkkia ja ulkonewia koristeita; wälitunnut kaikkien pintain pääwäriä.

Maalin walinta tietysti aina riippuu halusta ja aistista, mutta ei kuitenkaan saa olla huomioon ottamatta myös rakennuksen asemaa ja ympäristöä, niinkuin liiankin useasti tehdään.

Niin paljon kuin suinkin ja erittäinkin wähempiä asuinhuoneuksia, huwiloita y. m. warten pitää olla ottamatta kylmiä eli kalseita, niin sanottuja kiwiwärejä pääwäriksi, ja otettakoon lehtimetsän ollessa ympärillä sopiwat esim. punaiset wäriwiwahdukset kuin N:o 629, 229, 223 ja 1021, jotka saattawat rakennuksen näkywiin eiwätkä painuta sitä. Kuusikon ympäröidessä tahi lakealla paikalla käytettäköön synkempiä wärejä, esim. N:o 2, 9, 10, 21. Kun ympäristössä on kallioita ja wuoria, näyttäwät wiheriäiset wäritunnut, niinkuin N:rot 7, 8 ja 84, parailta.

Huoneuksen nurkat, ikkunat ja owipielet saa mieluimmin maalata waaleammanwärisiksi, kuin pääwäri on, jotenka rakennus tulee miellyttäwämmän näköiseksi, kuin jos se pannaan tummanwärisen kehän sisään.

Muutamat wärit näyttäwät aiwan toisellaisilta wetelässä tilassa kuin päälle maalattuina ja tarpeeksi kuiwaneina; senpä tähden wälistä sattuukin, ett'ei woi wärin yhtäläisyyttä näytekartassa olewan, sitä wastaawan N:on kanssa täysin päättää ja arwostella ennen kuin maalauksen tapahduttua.

[6]

Pensselit ja siwely. Siwely eli maalaus toimitetaan lyhyiksi sidotuilal, ei liian pienillä pensseleillä eli sudeilla, jommoisia meillä on walmiina warastossa. (Katso hintamäärää.) Paras on ottaa uudet pensselit, mutta jos on wanhoja öljymaali-sutia, owat nuo ensin huolellisesti ruokottawat.

Käyttämisen jälkeen woipi helposti pensselit puhtaaksi pestä suopawedessä.

Siwellä ei saa ylen paksuun, waan mieluimmin ohueeseen; toinen tahi kolmas siwely ei saa tapahtua ennen kuin edellinen on warsin kuiwana ja kowana.

Noita ohjeitamme noudadettaissa saadaan hywin piettynyt, kaunis ja pysywä pinta.

Hartsi-öljywäri on näöltään puolikiiltäwää; jos tahdotaan suurta kiiltoa, saadaan se toimeen hywin keitettyä pellaisöljywernissaa ohueeseen päälle wetelemällä, mutta wasta hartsiöljywärin kuiwettua ja kowennuttua.

Jos tahtoo tehdä maalin erittäin kestäwäksi, niinkuin owiin, huonekaluihin y. m., niin on edullista maalin täydellisesti kuiwettua wernissata kerran meidän pihkakiwi-keitinöljyillämme (perusteiniwernissoilla), joten saadaan hywin heleä ja pysywäinen kiilto.

Wärin käyttely ennen siwelemistä. Hartsiöljywäri, niin myös öljy.liimawäri, ja kaksinaiswahwa lietynnäiswäri saadaan meiltä kohtalaisen sakeana ja täysin walmiina suorastaan käytettäwäksi.

Sitä ei siis saa miedontaa eli wetelöittää muulloin kuin jos se on warastossa olon kautta höyrähtänyttä: hartsi-öljywäriä siinä tapauksessa ainoastaan hartsiöljy-wernissalla, mutta öljy-liimawäriä ja kaksinaiswahwaa lietynnäiswäriä kuumalla wedellä, waan ei enempää, kuin että maali jälleen tulee tawallisen sakeaksi eli niin, että sillä käy helposti siwellä.

Jos wäri on kylmässä säilytyspaikassa jähmettynyt, lämmennetään sitä wähän.

Tärkeä asia on, että maali sekoitetaan eli hämmennetään hywin tasaiseksi, ja jos on tekeytynyt pohjasakkaa (raskaammat wäriosat), on se sekoitettawa päällä päin olewan wetelämmän

[7]

osan kanssa yhteen, muutoin tämä jälkimäinen peittää huonommin ja sakka jää käyttäjän wahingoksi. Puisista astioista on sentähden paras ottaa toinen pohja ulos taikka kaataa koko sisällys yht'aikaa awonaiseen astaian, jossa wäriä helpommin woipi tasaiseksi söyriä.

Wärinmeno. Se riippuu pinnan laadusta: sileään kowaan pintaan menee wähemmän wäriä kuin romuliaiseen eli epätasaiseen; sileiksi sahattuihin uusiin lautoihin wähemmän kuin wanhaan ilman ja auringon auhtouttamaan puuaineeseen; keskimäärin sopii arwata woiwansa siwellä 20 ¤ halja 1 ?:lla meidän wärejä. Kun wanhat höyläämättömät tahi ennen tawallisella punawärillä maalatut laudat waatiwat 1 ? wäriä 15 à 18 ¤ jalkaan, niin woipi samalla määrällä maalata uusia sileiksi höylätyitä lautoja 27 ¤ jalan suuruiseen pintaan asti. Tietysti myös tulee työntekijän taidon mukaan, miten tasaisesti ja phueeseen hän osaa wäreillä siwellä, joka helposti käy päinsä, kun maali on nuorteaa ja perin huokeatöistä.

Syksyin kewäin kylmillä ilmoilla sakenee wäri joinkin määrin ja sitä saa silloin lämmentää panemalla sen joksikin aikaa talteen lämmitettyyn huoneeseen ennen maalausta taikkapa asettamalla maalipurakon wariwesi-astiaan, sillä muuten kuluu wäriä liian paljon.

Kalkki- ja sementtiputsiin on paras pohjamaalata kerta hartsi-öljywärillä taikka, niinkuin edellä mainittiin, wähän kostuttaa wedellä.

Paklaus ja kittaus. Tämä tehdään samoin kuin öljymaalauksessakin tawallisella paklimaalilla tahi kitillä (iskoksella); on kuitenkin hartsi-öljywäriä warten tarpeetonta, kun itse wäri tarpeeksi tukkii puun huokoset.

Maalauksen aika. Ulkona maalaamista sopii ylimalkaan toimittaa kaikkena pakkasettomana aikana wuodesta; ja owat kewät ja syksy, eli se aika, jona päiwänhelle ei ole ylen suuri, melkein suotuisammat maalauksen kestäwyydelle kuin että siweleminen tapahtuisi auringon sädetten waikuttaessa.

[8]

Maalin painuminen woipi silloin käydä ylen pian, jonka tähden sydänkesällä maalattaissa mieluimmin seuraillaan päiwänpuolta, s. o. maalataan sitä rakennuksen puolta, jossa aurinko on jo käynyt ja joka maalatessa on warjossa.

Tulelta warjelewa laatu. Tämä on siinä, ett'eiwät meidän patentilliset wärit, niinkuin jo edellä sanottiin, woi syttyä tuleen eiwätkä siis, kuten öljywärit, lewittää liekeillä ja syttywien höyryjen tekeytymisellä tulta koko maalattuun pintaan tahi läheisiin esineihin, waan ne muodostawat kowan pinnan, joka tulen waikutuksesta muuttuu lasimaiseksi kuoreksi, joka ei leimahda tuleen ja jonka ensin täytyy läpikotaisin hiiltyä, ennenkuin sillä maalatut esineet saattawat syttyä palamaan. Kuta useamman kerran näin siwellään, sitä enempi tulenwakuutta saadaan hankituksi, ja woidaanpa helposti syttywiä esineitä wieläkin suojella siten, että niihin erityisesti siwellytetään eli tartutetaan yksistään meidän tulenkestäwää wernissaa ennenkuin maalaus tapahtuu.

Tämä wernissa maksaa 25 ? ? tahi Smf. 1,50 kannu.

Säilytys. Pitkäaikaisempi patentin saaneiden wäriemme säilyttäminen ei niitä pilaa. Niitä woidaan toisesta wuodesta toiseen säilyttää tiwiissä, umpinaisissa astioissa ja kylmän pääsemättömässä huoneessa, parhaiten kellarissa, jossa haihtumus on wähin. Jos astiaa awatessa näkee maalin sakeutuneen höyrähtymisestä, wetelöidään se edellä määrätyllä tawalla ja hämmennetään hywin sekaisin; ja kun wuosikausia säilytettäissä pohjasakka on kowettunut, saadaan se ahkeralla sekoittelemisella ja sen jälkeen tapahtuwalla siiwilöimisellä jälleen kelpaawaksi.

Helsingissä Marraskuulla 1888.

Frans J. Holmgren ja Kump.

Helsingissä, J. C.(?) Frenckell'in ja Pojan kirjapainossa, 1889.


[sivuilla 9-16 sama ruotsiksi]