19.7.08

Kotivärjäyksestä.

Käsiteollisuus 10/1917.

Sen johdosta, että vanhojen kestävien värjäysmenetelmien asemesta viime vuosisadan lopulla alettiin kodeissa käyttää yksinkertaisia aniliini-pussivärejä, jotka semmoisinaan värjäysveteen sekoitettiin, johduttiin mukavuussyistä värjäämään lankoja tavalla, joka ei synnyttänyt enemmän kaunista kuin kestävääkään väriä. Useimmassa tapauksessa ei käytetty mitään puretusainetta enempää kuin jälkikiinnitystäkään. Kun vanojen värjäysmenetelmien joukossa tiedettiin löytyvän paljon sellaisia, joissa kotiseudun kasviaineilla oli huomattava osansa, alettiin Skandinaavian maissa sekä meilläkin saattaa näistä kestävien ja pehmeitten värien saamiseksi sopivia menetelmiä käytäntöön.

Tässäkin hyvässä pyrkimyksessä on saatettu mennä liiallisuuksiin silloin, kun unohtamalla tehdastieteen nopeita saavutuksia, on jättäydytty pelkästään vanhan värjäystaidon varaan.

Kokonaan tällaiseen pimentoon uskonee tohtori S. V. Hintikka meidänkin kotiteollisuusväen jääneen ryhtyessään arvostelemaan "Suomen Käsityön Ystäväin" toimesta syntynyttä rouva Aina Hellenin kirjaa "Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla".

Myönnämme kernaasti, että tämän muuten oivalliseksi havaitun kirjasen 10 vuotta vanha alkulause voisi olla uudenaikaisempi. Totta on myöskin, että samanlaisen värjäysoppaan puitteissa olisi saatava esitys myöskin muista koteihin soveltuvista värjäysmenetelmistä. Sellaisen "Kotivärjärin" laadintaa onkin jo suunniteltu.

Happo-, alizarini-, indantreni- y.m. uudemmanaikaisien värjäysmenetelmien käytäntöön soveltaminen on kotiteollisuuskouluissamme jo hyvällä alulla varsinkin sen jälkeen, kun tammikuulla 1913 Hämeenlinnassa Kotiteollisuustarkastus-Toimiston aloitteesta oli järjestettynä saksalaisen ja ruotsalaisen ammattimiehen johdolla opettajille näissä värjäysmenetelmissä kurssit.

Kotiteollisuuspiireissä ollaan erittäin kiitollisia siitä, jos kotimaiset teknikot ja tehtaat tällä alalla alkavat tarjota entistä auliimmin aupuaan pyrkimyksillemme kauniitten ja pysyvien värien kotioloissa aikaansaamiseksi. Toivomme samalla, että kotoisten raaka-aineittenkin käyttöön tullaan samalla ansaittua huomiota kiinnittämään muulloinkin kuin aikoina, jolloin ulkolaisten ainesten saanti on miltei kokonaan seisauksissa.
L. Mnen.

Ei kommentteja :