22.5.22

Saada maanwiljelys tuottawaksi.

Aura 10, 1917

C. C. Komsfieldin kirjoittamasta kirjasta "Making the Farm Pay."

(Jatkoa.)

Taisteluun pelto- ja kaswitarhahyönteisiä wastaan.

Waatii paljon järjestelmällistä ja ankaraa taistelua saadakseen menestyksellisesti torjutuksi pelloilla ja kaswitarhoissa wuosittain tuhojaan tekewät hyönteiset, toukat y. m.

Tawalliset lehtitäit näyttäwät wiime wuosina tehneen suurta kiusaa kaswi- ja puutarhureille. N. k. sienitaudit y. m. tuhon wälittäjät owat myöskin aiheuttaneet wahinkoa ja haittaa.

Taistelua näitä wastaan täytyy kumminkin aina käydä ja maan omistajien tulee perusteellisesti niiden torjumis- ja häwityskeinoja tutkia. Tässä on paljon kysymyksessä ja nyt ei ainakaan ole aika heittäytyä epätoiwoon. Kaswitaudit ja hyönteiset lisääntywät jos yhtä lajia jatkuwasti wiljellään samassa pellossa. Jokaisella kaswilla owat omat erityiset wihollisensa ja luonnollista on että nämä wiholliset tulewat aina lukuisimmiksi toisella, kolmannella ja sitä seuraawilla kerroilla kun samaa wiljalajia kaswatetaan.

N. k. lehtitäit lewenewät nopeasti ja owat sen lisäksi oikeita suursyömäreitä. Melkein kaikki pelto-, puutarha- ja kaswitarhakaswit owat alttiit sen tuholle. Ne woiwat toisinaan tuhota koko kaswis- ja wihannessadon kokonaan. Sille kelpaa kaikki, kuten potaatti, imelä potaatti, sallaatti, punajuuret, keltajuuret j. n. e. Toisinaan se tuhoaa tai ainakin wioittaa alfalfasadonkin. Omenat, päärynät, persikat, kurantterit, waaraimet, karwiaisnmrjat, wiinimarjat ja melkein kaikki hedelmät ja marjat kelpaawat sen rawinnoksi.

Ruiskuttamalla kaswiksia liuoksella joka on walmistettu sekoittanmlla 100 galoonan yksi pauna pariisin wihreää ja wiisi paunaa juuri sammutettua kalkkia, woidaan sato useinkin pelastaa. Alfalfaa y. m. mehuisia kasweja ja heinää woidaan myöskin menestyksellisesti ruiskuttaa tällaisella sekotuksella tai jos 50 galonaan liuotetaan noin kaksi paunaa "lead arsenatea", lyijyarsenikkia.

Myrkytettyä bräänipuuroa owat myöskin monet puu- ja kaswitarhurit menestyksellisesti käyttäneet. Paunan werran pariisin wihreää sekotetaan 40 paunaan brääniä ja se sitten tehdään makeammaksi joko käyttämällä siihen halpaa sokeria tai molassia, lisättynä riittäwästi wettä niin että muodostuu sakea puuro. Tätä asetetaan sitten pieniin läjiin niiden kaswien lähelle, joiden kimppuun toukkien odotetaan hyökkääwän.

Hedelmä- ja warjopuut tulee ruiskuttaa myöhän syksyllä kun kaikki hedelmät owat jo poistettu mutta ilmat owat kumminkin wielä lämpöiset. Myöskin tulee niitä ruiskuttaa heti sen jälkeen kun kukat owat kewäillä lakastuneet. Pahimpina wuosina on kolmas ruiskutuskin tarpeellinen. Samalla kertaa tulee käyttää sekä hyönteis- että sienimyrkytystä. Hyönteismyrkytykseen on edullisinta käyttää lyijyarsenikki- tai sitten pariisin wihreä myrkytystä ja sieniä warten bordeaux sekoitusta tai kalkki-tulikiwipesua. Parasta on ostaa nämä ainekset walmiina ellei taida itse niiden walmistusta.

Omeniin kaiwautuwa toukka, josta matojen syömät omenat pääasiallisesti aiheutuwat, tuottaa wuosittain Yhdyswalloissa $12,000,000 wahingon hedelmissä sekä sen lisäksi $3,000,000 $4,000,000 kulutuksen ruiskutukseen, ruiskuihin ja ruiskuutustarpeisiin. Ruiskuttamalla arsenikkisekoituksilla woidaan 90—95 prosenttia sadosta kumminkin tawallisesti pelastaa.

Ruiskutuskalusto kuuluu yhtä paljon nykyaikaiseen Puu- ja kaswitarhaan kuin kultiwaattorit y. m muokkauskoneista. Niitä woidaan menestyksellisesti käyttää jokaisella maatilalla, puu- ja kaswitarhassa. Tällaisia ruiskutuskalustoja woidaan myöskin hywin kyllä ostaa yhteisiä naapureittenen kanssa.

Monet expertit selittämät ei woiwansa menestyksellisesti kaswattaa hedelmiä elleiwät ruiskuta puita aina kewäillä kukkien pudottua ja taas kesällä kun hedelmät owat jo ehtineet jommoisenkin kokoisiksi. Tässä mainitut lehtitäit owat erityisemmin tuhoisia ja waikeita saada häwiämään. Ne tuhoawat nuput ja lehden ainoastaan yön aikana. Päiwän ajan piilottelewat ne warren juuressa, joitakin tuumia maan sisällä.

Paras keino näille on että myrkytettyä syöttiä lewitetään lähelle puuta. Tällaista woidaan walmistaa sekoittamalla yhden paunan pariisin wihreää 20 paunaan brääniä ja siihen lisätään sitten kaksi warttia molassia. Tähän lisätään niin paljon wettä, että saadaan sakeaa puuroa. Kanat tulee waroa pääsemästä käsiksi tällaiseen myrkytettyyn puuroon. Puuta sitten wielä ruiskutetaan bordeaux-sekotuksella. Kun tällaiset hyönteiset uhkaawat koorni y. m. sa- toa, woidaan myrkytettyä bräänipuuroa lewitellä menestyksellisesti pellolle.

Kaiwautuwan ja omenia tuhoawan toukan häwittämiseksi on tärkeää että kaikki pudonneet ja pilaantuneet ja taudin saastuttamat hedelmät kerätään ja häwitetään. Milloin kääreitä käytetään, tulee ne poistaa ja tarkoin puhdistaa tai häwittää. Näiden toukkien häwittämiseen on edullisinta käyttää edellämainittua lyijyarsenikkia.

Potaattitoukka on yksi waarallisimpia wihollisia potaattisadolle. Ne saapuwat ensin pienissä laumoissa, laskien oranssinwäriset munansa lehden alapuolelle. Tällöin on paras aika ryhtyä niiden häwittämiseen ennenkuin ne ehtiwät tehdä suurempaa wahinkoa. Munat hautowat noin wiikon sisällä ja jos siis ruiskuttaminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti, häwiäwät nuoret toukat helposti ja samalla myöskin wältetään niiden aiheuttama tuho.

Yksi pauna Pariisin wihreää sekoitettuna 25—40 galoonaan wettä ja käytettynä yhtä eekkeriä kohden on ta wallinen sekoitus potaattitoukille. Kalkkia tulee käyttää yhdessä pariisin wihreän kanssa. Mainio myrkytys Potaattitoukalle on myöskin lyijyarsenikki käytettynä noin wiisi tai kuusi paunaa eekkeriä kohden sekoitettuna 50 galonaan wettä.

Tawallinen lamppuöljyseos, joka tehdään sekoittamalla yksi kolmasosa karasiinia woimakkaaseen saippualiuokseen, on mainiota ruiskutusaiuetta useimmille toukka- ja hyönteislajeille ja tulee sitä käyttää pari kertaa kesässä. Milloin toukat käywät erityisemmin lukuisiksi, on lyijyarsenikkia käytettäwä mahdollisimman runsaasti.

Hallituksen tilastot osoittawat erilaisten toukkien ia hyönteisten aiheuttawan noin 10 prosentin wahingon kaikille kaswilajeille ja arwioidaan täten aiheutuneen wahingon raha-arwo $420,000,000 wuosittain.

N. k. "boll weewil" aiheuttaa puuwillan kasaattajille wuosittain $20,000,000 wahingon, puita tuhoawat syöpäläiset tuottawat maassamme wuosittain wahinkoa 100 miljoonan dollarin arwosta ja heinäsirkat, lehtitäit ja monet muut erilaiset toukat ja hyönteiset tuottawat wuosittain wahinkoa mainitun 420 miljoonan dollarin armosta.

[...]

Ei kommentteja :