27.5.22

Asuinrakennuksen suunnittelussa on tarkasti huomioitava huonejärjestys ja talon asema.

Hämeen Maa 71, 1.6.1929

Maaseudulla yleiseksi tullut n.s. tupakäsite on edelleen pidettävä sille kuuluvassa asemassa.

Arkkitehti Uno Åbergin lehdellemme antama haastattelu.

N.s. omakotirakennuksia on viime vuosien varrella alkanut kohota ei ainoastaan kaupunkien liepeillä oleville esikaupunkialueille vaan myöskin syrjäisemmille ja pienemmille liikekeskusseuduille, jopa aivan pientiloillekin, joita viime vuosien kuluessa on syntynyt runsaasti ja joille on ollut pakko rakentaa suojat karjalle ja maanviljelysirtaimistolle, sekä tietenkin asuntorakennus emäntää, isäntää ja mahdollisesti muuta perhettä varten, koska tilat suurista emätiloista eroitettuna ovat poikkeuksetta olleet vailla rakennuksia. Useimmiten kuitenkin tehdään tuo rakentaminen aivan liian suppeiden ja epätarkkojen suunnitelmien ja laskelmien mukaan, nimittäin ei taloudellisesti niinkään usein vain käytännöllisesti.

Kun taasen on elettävänämme parhaillaan aika, jolloin rakentaminen, ei tietenkään sellaisessa epäterveessä mittakaavassa kuin viime kuluneena rakennuskautena, alkaa viritä erittäinkin pientiloilla, käytäntöön ja suunnitelmia parhaillaan useissa paikoissa maaseutua tehdään, jos ei juuri kaikkialla uusien rakennusten rakentamisesta, mutta kuitenkin vanhojen kunnostamisesta, on lehtemme edustaja onnistunut haastattelemaan tämän alan tunnetusti pätevää asiantuntijaa arkkitehti Uno Åbergia n.s. omakotirakennuksen rakennussuunnitelmista juuri asuinrakennusta ja sen oikeudenmukaista huonejärjestystä y.m. seikkoja silmälläpitäen. Haastateltava kertoikin m.m. seuraavaa:

- Meillä yleensä on niin maaseudulla kuin kaupungeissakin pienempien asuinrakennusten rakentamisen kyseessä ollen suhtauduttu niiden oikeudenmukaiseen järjestelmällisyyteen ja kaikki edulliset ja epäedulliset seikat tonttimaalla huomioimiseen aivan liian yliolkaisesti. Ei ole ensinkään laadittu suunnitelmia siitä, minkälaatuiselta rakennus eri osissa tonttimaata vaikuttaisin ja kuinka asetettuna. On tietenkin kyllä suunniteltu rakennuksen asemaa y.m. osittain, t.s. vain päässä. Tällainen suunnittelu ei tietenkään ole ensinkään pätevä ja asiallinen, vaan päinvastoin huomattavastikin epäedullinen ja harhaanjohtava.

- Rakentajan ei vähäisessäkään määrässä tarvitse olla taiteilija ja rakennusmestari, vaikkakin hän rakennusta, vaatimatontakin suunnitellessaan ja tonttimaalle sovittaessaan käyttää apunaan kynää ja paperia. Näillä välineillä hän voi suoria viivoja piirtämällä ja tulevan rakennuksen asemaa määräilemällä saada sen sekä aurinkoon nähden, että muut mahdolliset saatavissa olevat edellytykset talolleen edullisiksi, sekä itselleen ja perheelleen terveydellisesti ja käytännöllisesti asiallisiksi.

- Niin sanottu keskimääräinen omakotirakennus on sellainen, että siihen saadaan sisällytetyksi kaksi huonetta ja keittiö. Tietenkin enemmän, jos on siihen edellytyksiä. Tämän yhteydessä voin mainita, että maaseudulla yleensä rakennetaan liikaa huonelukua, mutta kaupungeissa liian vähän. Olisi kuitenkin pyrittävä siihen, että huoneet mitkä rakennuksessa tulevat olemaan voidaan asiallisesti käyttää.

- Ensinkään keittiön ei ole tarvis olla erityisen suuren huoneen, sen enempää kuin makuuhuoneenkaan, mutta kylläkin molemmat sellaisia, että niissä voidaan vaivoitta liikkua ja suorittaa tehtävät. Kolmas huone sensijaan saa olla niin tilava kuin mahdollista. Ja tämä huone on se, joka olisi muodostettava sellaiseksi, jossa jouto- ja ruokailuhetket ollaan ja jossa myöskin ruokaillaan. Ei ole ensinkään sopiva tapa käyttää keitiötä jossa erilaatuiset ruoka- ja vesihöyryt leijailevat, ruokailuhuoneena. Vaikkapa huoneita rakennukseen aiottaishokin enemmän kuin kolme, on sittenkin edullista vielä säilyttää käytännössä ja muistissa entisaikojen pirtti- eli tupakäsite. Se on ehdottomasti edullinen ja viihtyisä oleskeluhuoneena, kun se vaan sellaiseksi muodostetaan.

- Ulosjohtavan oven eteen on myös saatava kuisti, sillä ei ole vähäisissäkään määrässä edullista, että ovi kastuu tuulissa ja sateissa. Tämän oven eteen rakennettava kuisti olisi saatava niin suureksi ja lasi-ikkunoilla va'oitetuksi, että siellä esim. sadesäällä voisi istua ja vaikkapa juoda kahviakin. Muuten olisi pienemmässäkin rakennuksessa saatava keittiöön eri ulos käytävä ja se ei kylläkään kustannuksiltaan tule suureksi. Liiallisia ovia olisi kylläkin vältettävä, samoin ikkunoita sillä ne kylmään aikaan ja sitähän meidän maassamme on vuodesta suurin osa, ovat varsin epäedullisia. Käsittääkseni ei rakennuksen päädylle ensinkään muodostu muotopuolisuutta siitä, vaikkapa ikkuna olisikin vain toisella puolella. Tuosta perinnäistavasta, että ikkunoita on tehtävä sen mukaan kuin rakennuksen ulkomuoto vaatii, olisi jo aika luopua.

- Kuistin jälkeen pitäisi rakennuksessa olla jonkunlainen eteinen vaatteiden säilytystä varten, ja tästä eteisestä voisi olla ovet sekä kutsumaani olo- että makuuhuoneeseen, mutta ei keittiöön välttämättömästi. Suomalaisten olisi omaksuttava englantilaisten sananparsi "minun kotini on minun linnani” ja valmistettava se niin hygieenisesti että muutenkin tätä vaatimusta vastaavaksi. Esimerkiksi tuohon kutsumaani olohuoneeseen olisi saatava mahdollisiman runsaasti aurinkoa, mutta makuuhuoneeseen sensijaan riittäisi aamuauringon vierailu.

- Minkälaatuisiin väreihin olisi rakennuksien sisä- ja ulkomaalauksissa pyrittävä?

- Olisi ehdottomasti pyrittävä molemissa rauhallisimpiin väreihin. Rauhalliset värit antavat sekä uiko- että sisäseinässä itsestään huomattavasti edullisimman ilmenemismuodon kuin kirkkaat kiemurat ja sekaiset värisommitelmat. Sensijaan meillä lattian maalauksissa tavaksi tullut keltainen väri olisi jo saatava vaihtumaan. Vaikkapa rakennuksessa yksi huone olisikin lattialtaan keltainen, niin ainakin toisissa huoneissa olisi pyrittävä eri värikokoomuksiin ja niiden yleistämiseen.

- Edellämainitsemani pikkuviitteet ovat peräisin n.s. omakotirakennuksesta, mutta on niitä edullisesti sovellutettavissa myöskin maalaistalojen asuinrakennuksia suunniteltaessa.

- Lopuksi voin mainita, että viime vuoden aikana käytettiin omakotirakennuksiin rahapääomaa kaikkiaan n. 90 milj. markkaa, josta valtion myöntämiä lainoja oli n. 28 milj. markkaa. Tämä rakennusmuoto on kustannuksiltaan halpana ja käytännön palveluksessa täydellisesti asuinrakennukselta vaadittavia mittapuita täyttävänä saavuttanut erittäin suuren suosion, jota jo osaltaan edellä mainitsemani muutamat numerotiedotkin kykenevät osoittamaan.

Ei kommentteja :