26.5.10

Neuvojen osasto. Metallityöt. Puutyöt.

Käsiteollisuus (6a/1908)

Metallityöt:

1) Yleensä on metallit ennen värjäämistä hyvästi puhdistettava . Puhdistus eli polttaminen tapahtuu salpeterihapon ja hiukkasen keittosuolan avulla. Kultapoltto, nimittäin messingin ja kuparin puhtaaksi polttaminen tapahtuu salpeterihapon ja väkevöidyn rikkihapon ja suolan avulla. Kemiallinen puhdistaminen taas cyankaliumin avulla, mutta hopeaesineitä varten on paras käyttää rikkialahapokkeista natriumia. Pyhitään kuivalla villarievulla ilmassa. Rasvaa metallista poistetaan taas pesemällä se natriumi hydroxidiliuvoksessa.

2. Rauta tulee sinisen väriseksi kun se kiillotettuna kuumennetaan ja peitetään vahalla, joka sitten poistetaan. Hienolla happoliuoksella voi sinivärin poistaa niistä paikoista joihin ei sitä tahdo.

3. Kupari tulee siniseksi seuraavan liuvoksen avulla:
20 gr. tulikivikaliumia 20 gr. kloorinatriumia sekä 10,000 gr. vettä.

4. Kupari ja moniaat muutkin metallit voidaan seuraavalla seoksella hauskaksi värjätä:
140 gr. rikkihapokkeista natronia sekoitetaan 1 litraan vettä, samoin 35 gr. lyijyvalkoista 1 litraan vettä. Nämä liuokset sekoitetaan keskenään ja saatetaan kiehumaan, jolloin siihen värjättävä metalli upoitetaan.

Kaikkia näitä aineita saa apteekeista ja rohdoskaupoista (paitsi tietysti ei cyankaliumia), jos on todistus että käyttää ne tällaisiin tarkoituksiin, nim. metallitöihin.

5. Metallilevyjen pakoitustyössä voidaan toisinaan alustana käyttää lyijyä, mutta tarkemmassa työssä on edullista sivellä levyn toinen puoli joillain paksulla, puoleksi kovettuvalla taikunalla. Hyvän tuloksen on antanut m. m. seuraava sekoitus:
2 kg laivapikeä (puolta halvempaa kuin suutarin piki),
2 kg punamultaa,
200 gr. Venetsian tärpättiä.
Sama seos tulee vieläkin norjemmaksi ja helpommin haluttaessa irtauduttavaksi, jos siihen vielä lisätään 200 gr. keltaista vahaa.


Puutyöt:

6) Meilläkin käytetään huonekaluihin y. m. esineisiin koko paljon tammea ja saarnia. Osaksi tapahtuu tämä näitten puitten kestävyyden, mutta paljon myös niitten komean syyrakenteen vuoksi. Tämä syyrakenne saadaan erittäin voimakkaasti kaikessa komeudessaan esiintymään, jos puun pinnalle heti silittämisen jälkeen kankaalla hangataan esi. keitetyn pellavaöljyn joukossa jotakin metallijauhoa esim. aluminiumia tai bronssia, joka silloin karkeampii syymuodostumiin uppoaa. Lakeeraamalla, polituurikiilloittamisella t. m. s. tavalla se sitten saatetaan kiinni pysyväksi.

7) Puun betsausta varten on nykyään jo kutakuinkin kestäviä betsejä saatavissa. Useissa tapauksissa tulevat kemialliset menettelytavat kuitenkin varmempia ja halvempia, joskin yleensä antavat enemmän puuhaa. - Mustaa varten ei toistaiseksi mikään pelkkä betsi auttane, varsinkaan, jos kova puulaji on värjättävä. Tämmöistä tarvetta varten suosittelee saksalainen Holzmarkt lehti seuraavaa käsittelyä: 20 gr suolahappoista anilinia liuotetaan 300 grammaan vettä ja siihen lisätään 1 gr kuparikloriidia. Tämä liuos sivellään kuumiltaan puun pinnalle. Tämän sivellyksen kuivettua vedetään sen päälle toinen liuos, joka on saatu sekoittamalla kaksinkertaisesti kroomihappoista kaaliumia 400 grammaan vettä.

8) Puutyökalujen teroittamisella öljyn kanssa marmoria vastaan on monia etuja. Pahin epäkohta on se siinä että öljy pakkaa kovettumaan. Saksassa on senvuoksi alettu viime aikoina hyvällä menestykselä käyttää öljyn asemasta glyceriiniä.


Maalaus:

9) Jos öljyväriin käytettyjä pensseleitä joko asiallisesta syystä tai huolimattomuuden takia ei ole tullut vedessä tai muussa sopivassa nesteessä säilytettyä, saattavat ne kovettua, ihampa kelvottomilta näyttäviksi. - Hyvä tapa saada kovinkin pensseli pehmeäksi on seuraava: 150 gr sodaa liuotetaan 1 litraan vettä. Tämä kaadetaan semmoiseen astiaan, että pensseli voidaan sen yli asetetusta kepistä ripustaa ilman, että pensseli ottaa pohjaan kiinni. Sodaliuos saatetaan sitten 60 asteen lämpimäksi (Celsiusta). Pensselin jonkun aikaa siinä oltua voidaan se helposti vedessä pestä puhtaaksi. Paljon yli 60 asteen ei liuos saa lämmitä, koska pensseliaines silloin voi turmeltua.

10) Öljymaalausten puhdistamiseen neuvoo saksalainen "Verkstat" lehti seuraavan yksinkertaisen ja halvan keinon: Perunoita kuoritaan ja puhtaaksi pestään sekä sen jälkeen hienoksi riivitään. Tämä sekoitetaan puhtaan veden kanssa puuroksi ja siihen flannellilappua kastettua pyyhitään siistittäviä maalipintoja. Täten voi pestä öljytaulujakin.

11) Kestävä, musta, kiiltävä väri, kuten esim. ompelukoneissa tavataan, saadaan saksalaisen Maschinenbauer lehden mukaan metalleja varten seuraavasta yhdistyksestä: 120 gr. poltettua umbraa, 60 gr. oikeaa asfalttia ja 3160 gr. hyvästi keitettyä pellavaöljyä. Asfaltti sekoitetaan öljyyn lämpimässä tilassa, umbra öljyyn jauhamalla, jonka jälkeen se ennen keitettyyn seokseen lisätään.

Ei kommentteja :