Coloriasto on väriaiheisten tekstien (ja kuvien) verkkoarkisto
(Archive for colour themed articles and images)
INDEX: coloriasto.net
6.6.07
Suomen maan Fabrikista ja käsityötekopaikoista wuonna 1844.
Maamiehen Ystävä 5, 1.2.1845
Fabrikia ja käsityön rakennuksia löytyy kaikkiaan Suomesta 90, seuraawista laaduista:
Pommuli Fabriki Tampereella on suurin ja kauniin rakennus meidän maassamme. Tässä on 209 rautasta kangastuolia alinomaa liikkeellä, joista paraat saawat 250 kyynärää kangasta walmiiksi wiikossa, ja 34 kerruu ajetta 6,126 rullan kanssa, jotka walmistawat päällen 6000 naulan pummulilankaa wiikossa. Siellä walmistetun tawaran hinta sanotaan wuosittain tekewän 105 tuh. ruplaa hopiassa ja työntekiöiten luku nousewan 500.
Werka Fabrikia löytyy 14 joista Jokisten, 21 kangastuolin kanssa, on suurin. Siinä on 139 työntekiätä. Senjälkeen tulee Littoisten Fabriki, lähellä Turkua, 12 kanhastuolin ja 62 työntekiän kanssa; siinä löytyy myös höyryaseet. Kaikki 14 Fabrikia walmistawat werkaa wuosittain noin 55 tuh. hopia ruplan edestä.
Tupakin ja Nuurkun fabrikia löytyy 10 joista suurin on Helsingissä Herra Borgströmillä. Se walmistaa wuodessa 200 tuh. naulaa tupakkia, 650 tuhatta kappaletta Cigarria ja 30 tuh. naulaa nuuskua. Kaikki tupakka Fabrikit yhteen walmistawat tawarata 100 tuh. hop. rupl. edestä, wuodessa.
Sokuri Ruukkia on 1, lähellä Helsingiä. Siinä puhdistetaan wuosittain 300 tuh. naulaa raakaa sokuria, josta lähtee 200 tuh. naulaa puhdasta sokuria ja 70 tuh. naulaa Siirappia. Tawaran määrä wuodessa tekee 30 tuh. rupl. hopiassa.
Kynteli, Saipua ja Sopa fabrikiä on 4. Suurin niistä on Kirjola, Kakkisten kappelissa, jossa wuosittain walmistetaan tuh. leiwiskää kynteliä. Kaikki yhteen tekewät työtä 55 tuh. hop. rupl. edestä wuodessa.
Porteri ja Atikka fabrikia on 3 joista kauppamiehen Langinin, Helsingissä, on suurin.
Paperi Ruukkia löytyy 7. Se suurin ja meidän maamme kauniimmia rakennuksia on herra Frenckelin Paperi ruukki, Tampereella. Siinä on 100 työntekiätä.
Kortti Fabrikia 3, joissa kaikissa yhteen löytyy 22 työntekiätä.
Kiwi Pränttiä löytyy 2, ja Lasi Ruukkia 9. Niistä owat Leistilä ja Jäppilä, joissa walmistetaan tuhat puoli kirstua (arkkua) lasia, suurimmat, sen jälkeen Nyby Ijossa(?). Kaikissa yhteen on 140 työntekijätä ja lasin hinta tekee wuodessa 64 tuh. rupl. hopiassa.
Porslini ja Kruunumakarin Fabrikia on 6. Se suurin, joka myös on kauniimmia rakennuksia meidän maassamme, löytyy Suotniemessä, Kaukolan kappelissa, 47 työntekiän kanssa.
1 Sawipiipun Fabriki, 4 työntekiän kanssa, löytyy Nawon pitäjästä.
Hienomman rautatyön Fabrikia löyty wiimeis wuoden alussa ainoastaan 2, waan nykyjään 4. Suurin niistä on Fiskarin Pohjan pitäjässä, 59 työntekiällä. Toinen on Weriö Kangasalan pitäjässä; ja wasta raketut yksi Turussa ja yksi Warkaudessa, Leppäwirralla.
Möbeli Fabrikia 4, yhteen 50 työntekiän kanssa.
Seili ja Rawenduki Fabrikia 3, joista 2 Turussa ja yksi Porissa, 38 työntekiän kanssa.
1 Touwi Fabriki Wiipurissa.
Laiwan tekopaikka Turussa 72 alinomaisen työntekijän kanssa.
Englannin nahkaa walmistawia Garwari asettamia löytyy 4, nimittäin: 1 Turussa, 1 Tampereella, 1 Joensuussa ja 1 Leppäwirralla, Talonpojalla Erik Laitisella. Kaikki yhteen 14 työntekiällä.
1 Safiani Fabriki Turussa.
Wäri ja Kritumyllyjä 2, joista yksi on likellä Helsingiä, toinen likellä Turkua, 13 työntekiän kanssa.
1 Hattu Fabriki Helsingissä 8 työntekiän kanssa, ja suurempia Kartta Fabrikia 3, nimittäin 1 Porwossa, 1 Penelian kylässä Euralla, Torparilla Michel Thusmannilla ja 1 Linnunperän kylässä, Kokkolan pitäjättä, Talonpojilla Antti ja Johana Weswarilla. Kaikki yhteen 24 työntekiällä.
Speili Fabrikia 2 Helsingissä, 9 työntekiän kanssa.
Pienemmistä Fabrikista nimitämme wielä: Metalli kellojen walaus paikka Perän kylässä, Luwian kappelissa ja öljyn tekopaikka Tampereella.
Näiden fabrikin omistajista owat 9 Talonpoikaisesta säädystä, 22 Handtwerkäriä, ja loppu Herrasmiehiä. Työntekiöiten määrä kaikissa yhteen nousee 1700, joista 120 owat ulkomaalta. Niissä walmistettu tawara arwataan tekewän 570 tuhatta hop. ruplaa wuodessa. Ettei nämät rakennukset wielä moneen aikaan täytä meidän omiakaan tarpeitamme, näemme siitä paljoudesta wierasta tawaraa jota wuosittain maahamme tuodaan, waan koska tämä taito-ahkeruus meilläkin on nousemassa niin on toiwottawa että meidän tarpeemme ulkomaalta owat wähenemässä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti