Elämä Mars tähdessä.

Wiipurin Sanomat 194, 10.12.1886

(Chambers Journal'in mukaan.)

Mars tähdessä kerran huomattiin walkeita pilkkuja, yksi kummallakin nawalla. Niiden huomattiin kaswawan ja wähenewän säännöllisillä ajoilla. Tämä oli jo tunnettu useimpia wuosia, ennenkun Herschel antoi sen selityksen että pilkut syntyiwät meren jäätymisestä kummallakin nawalla. Jos asia todellakin oli sillä tawalla, niin jääpilkut wäheni kesän aikana Mars'ista ja lisääntyi talwen tultua. Tämä wiimein huomattiinkin todeksi.

Wesistön suhteen on Mars tähti melkein samallainen kuin maammekin, ainoastaan sillä eroituksella että maiden ja wesien suhde on erilaisempi. Maassamme on maata ainoastaan kolmasosa wesistön suhteen, mutta Mars tähdessä on maata ja wettä yhtä paljon. Mutta wesistö ei ole siellä suurina merinä, waan kaitaisina wuonoina ja kanawina, jotka risteilewät kaikille suunnille.

Kummallinen ilmiö, jota ei wielä ole woitu tyydyttäwällä tawalla selittää, on Mars tähden pinnan punanen wäri. Herschel päätti sen tulewan maalaadusta, mutta siinä tapauksessa Mars olisi erilaisempi kun muut kiertotähdet. Saman matkan päästä katsottuna woisi maa näyttää tummanwiheriältä taikka ruunilta. Mutta maapallollamme ei yleiseen löydy sellaista punasen wäristä maa- eikä kiwilajia kun Mars tähdessä on huomattu. On yleiseen luuloiteltu, että siellä ei ole mitään kaswistoa, jos emme yhdistys erään franskalaisen aatteeseen että kaswisto on Mars tähdessä punanen. Mutta meidän maapallomme asukkailla ei ole wielä sellaista konetta, jolla niitä woitaisiin nähdä, sillä teleskopi on yhtä sopimaton kun spektroskopikin ja siitä syystä täytyy tyytyä arweluihin.

Ensimäinen huomiota ansaitsewa seikka on se, josko siellä on ilmaa, sillä ilman sitä on elämä kokonaan mahdotoin.

Se on hywin yksinkertainen keino jota käytetään tutkittaissa onko tähdessä ilmakehää taikka ei. Siinä ei tarwita muuta kun katsotaan tähteä silloin kun se kulkee jonkun kiintotähden siwuitse. Jos tähdellä ei ole ilmakejää, niin sen walo katoaa silmänräpäyksessä - kuten tapahtuu silloin kun kuu kulkee sellaisen tähden siwuitse - jota wastaan walo katoaa wähitellen, jos tähdellä on ilmakehä, sillä ilma on läpi näkywänä kehänä jos sitä on olemassa.

Tätä keinoa käyttämällä, on tultu huomaamaan että Mars'illa on ilmakehä, jonka korkeutta ei kuitenkaan tarkoilleen woida määrätä. Mutta kuitenkin otaksutaan että siellä on ilmakehä samassa suhteessa tähden kokoon werrattuna kun maapallollammekin. Mutta mihinkään laskentoihin rupeamatta tahdomme huomauttaa että jos niin on, niin Mars'in ilmakehän paino wastaa kuudennen osan maamme ilmakehän painoa.

Eräs tärkeimmistä kysymyksistä tutkittaessa, josko planetissa on eläwiä olennoita, on se, minkälainen lämpö siellä on.

Mitä Mars'iin tulee, niin on matka sieltä aurinkoon niin pitkä, että se woipi saada auringon lämpöä ainoastaan kaksiwiidesosaa siitä mitä me saamme. Mutta sen lämmön määrä mitä se todellisesti saa, ei ole läheskään niin suuri sillä ilma nielee melkoisen määrän lämpöä. Ja siis kun meidän ilmakehämme on niin paljon tiwiimpi ja raskaampi kun Mars'in ilma, niin seurauksena siitä on se, että me kadotamme useampia prosenttia auringon lämpöä.

Että tarkoilleen laskea sitä lämmön paljoutta joka haihtuu ilmaan, on kokonaan mahdoton. Mutta kuitenkin on syytä otaksua että Mars'in asukkailla on enemmän auringon lämpöä kuin meillä. Tämän tietystikin pitäisi synnyttää paljon wesihöyryä. Langleyn hawainnon mukaan on auringon todellinen wäri sininen. Waan että se näyttää meille keltaselta, tapahtuu siitä syystä kun ilmapiirissämme on kaikenlaista tomua. Mars'in asukkaille näyttää se luultawasti walkoselta - jos waan ei siellä ole kowin monia tuliwuoria, joiden tomu täyttäisi ilman.

Koetelkaammepa nyt laskea yhteen edellä mainituita seikkoja ja niiden johdolla arwella minkälaisia asukkaita Mars tähdessä woisi elostella.

Ensiksi on siellä painowoima ainoastaan wähän yli kolmannen osan siitä kun maapallollamme on. Yksi naula painaa siis siellä noin kymmenen luotia. Jos me siis tämän johdosta uskaltaisimme otaksua, että ihmiset owat siellä niin suuria, että heidän painonsa wastaa meidän painoamme, niin he siinä tapauksessa olisiwat wiisitoista jalkaa pitkiä. He olisiwat myöskin hywin woimakkaita. Se ei siis kummastuttaisi meitä, jos he olisiwat tehneet jättiläis suuria insinööri töitä, emmekä myöskään kummastelisi sitä jos heidän teleskopinsa olisiwat niin suuria, että he woisiwat tarkastella liike teitämme ja me olisimme heidön tutkintonsa esineinä.
Näkötorwista puhuessamme lienee hupaista tarkastaa miten paljon me woimme suurentaa. Mars'in maatamme lähimpämnä ollessa, on sinne matkaa 37 miljoonaa peninkulman. Jos woisimme walmistaa sellaisia näkötorwia että ne suurentaisiwat tuhat kaksisataa kertaa, niin Mars ei sittenkään näkyisi sen suuremmalta kun se näkyisi 30,000 peininkulman päästä paljaalla silmällä katsoen. Huoneet, kaupungin ja kaikenlaiset ihmisten rakennukset jäisiwät sittenkin näkemättä.

Mitä waloon ja lämpymään tulee, niin Marsin asukkailla on niitä molempia yhtä paljo kun meilläkin. Aurinko näkyy heille walkealta taikka kenties siniseltä pyörältä, mutta kolmatta osaa pienemmältä kun meille. Päiwäin pituudella ei ole suurta eroa meidän päiwäimme pituuden kanssa, mutta wuosi on sitä wastaan pitempi, sillä siinä on 687 maapallomme päiwää, joka wastaan 650 Mars'in päiwää. Napain asema ilmaisee meille että wuoden ajat owat yhtäläiset kun meilläkin. Mutta tuo omituinen punanen wäri estää tarkastamasta wuoden aikain tekemiä waikutuksia, jonka tähden on waikea sanoa onko siellä mitään kaswistoa. Mutta kuitenkin arwellaan, josko ei ne wiheriät pilkut, joita pidetään järwinä, oikeimmiten olekin laajoja metsiä.

Se wäitös että Marsissa ei olisi asukkaita, on saanut alkunsa siitä syystä kun siellä on niin wähäinen ilmakehän paino, joka wastaa ainoastaan 5 tuumaa korkean elohopeapatsaan painoa. Wähin ilman paino jossa ihmiset owat milloinkaan eläneet, wastaa 7 tuumaa korkean elohopeapatsaan painoa. Kuuluisat ilmapurjehtijat Cornwell ja Glairber(?) kohosiwat niin korkealle ilmaan, ja oliwat wähällä menettää henkensä, ei ainoastaan sen wähäisen ilmanpainon, waan myöskin sen hirmuisen kylmyyden wuoksi joka siellä oli. Se näyttää olewan kokonaan mahdotonta että ihmiset, joilla on samanlainen ruumiinrakennus kuin meilläkin, woisi elää pitemmän aikaa niin kepeässä ilmassa, joka on ainoastaan kuudes osa meidän ilmakehämme painosta. Mutta meillä ei ole kuitenkaan syytä otaksua sitä, että Mars'n asukasten ruumiinrakennus olisi samanlainen kun meillä on. Siinähän ei tarwittaisi suurempaa eroitusta, kuin wähäinen eroitus keuhkojen rakennuksessa ja siten he woisiwat elää kepeämmässä ilmassa.
Yöt Mars'issa luullaan olewan hywin pimeät, siitä syystä kun siellä ei ole sellaista kuuta kun meillä on. Mars'illa tosin on kaksi kuuta, mutta niiden walo on kowin wähäinen - sillä ne eiwät ole kun 40 ja 60 peninkulmaa läpimitaten. Pienemmällä niistä on se omituisuus, että se kiertää pikemminkin Mars'in ympäri ennenkun se kerkiää pyörähtää ympäri. Siitä syystä se nousee lännestä ja laskeutuu itään.
Meidän maamme Mars'ista katsottuna silloin kun ne owat lähimmällään toisiansa, pitäisi näkyä sinne samankokoiselta kun jupiter näkyy meille.

Meillä on siis syytä uskoa että Mars tähdessä on eläwiä olennoita, jotka eiwät ole hywin paljo erilaisia meistä.

Kun Mars on ollut enemmän aikaa asuttawa kun maamme, niin luultawasti owat asukkaat siellä paljon edistyneimpiä taiteissa sekä tieteissä kun maamme asukkaat. Se woisi siis olla jostain merkityksestä, mitä eräs italialainen tähtitieteiliä ilmoittaa. Hän sanoo äskettäin Mars'in pinnalla hawainneensa moniaita walopilkkuja, jotka liikkuiwat sillä tawalla, että ne näyttiwät osoittawan sen toiween että he pääsisiwät tietojen waihtoon maanasukasten kanssa.

Jos Mars'in asukkaat uudistawat merkinantonsa meille, niin sopii toiwoa että he owat enemmän käytännöllisiä kun se saksalainen oppinut, joka kerran ehdoitti, että maanasukasten pitäisi päästä kuun asukasten kanssa yhteyteen sillä tawalla että Siperian aawikolle piirustettaisiin jättiläissuuri kuwio 47:stä esitelmästä Gucliden(?) ensimäisestä kirjasta. Tämän pitäisi, hänen ajatuksensa mukaan tuhmankin ymmärtää.