Westring.: Försök at af de flesta Lafarter, (Lichenes) bereda Färgstofter, som sätta höga och vackra färgor på Ylle och Silke VI (2)

Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne Januarius, Februarius, Martius,
1798.
Tom. XIX.
Stockholm, Tryckte hos Johan Pehr Lindh, 1798.

s. 1-22

Yritys valmistaa useimmista jäkälälajeista (Lichenes) väriaineita, jotka antavat villalle ja silkille voimakkaita ja kauniita värejä.
Kuudes osa, jatkoa edelliseen ja loppu.Försök at af de flesta Lafarter, (Lichenes) bereda Färgstofter, som sätta höga och vackra färgor på Ylle och Silke *)
Sjette Afdelningen. Vidare och til slut fullföljd.
af Joh. P. Westring.

*) Se K. V. A. Handl. Tom. XVIII p. 176. K. V. A. Handl. I Qv.

Pseudephebe pubescens, isovillakarve, stentagel4. L. Pubescens.  Fjugg-laf.

Filamentos. ramosissimus, decumbens simplex, nitidus. Linné.

Kasvaa enimmäkseen ainoastaan märillä ja kosteilla kallionrinteillä; harvoin kuitenkaan niin runsaasti, että siitä voitaisiin tehdä merkittävää keräystä värin keittämistä varten. Eikä se myöskään kelpaa väriksi; ei siitä tunneta mitään muutakaan hyötyä. Sen väri on hiilenmusta, eikä sillä ole mitään erityistä makua. Sen saa kyllä survotuksi jauheeksi. Jos tätä ainetta pannaan suurempi määrä käymään, saattaa olla mahdollista, että siitä kehittyisi jonkinlaista väriä. Sen ominaisuudet ovat sitä paitsi aivan erilaiset kuin edellisen.Växer merendals endast på väta och fugtiga bergs-sidor: sällan til någon myckenhet, så at däraf kunde göras någon betydande insamling til färgkokning. Också duger den icke til färg: ej eller känner man någon nytta däraf. Den har kohlsvart färg, och ingen särdeles smak. Låter väl stöta sig til pulver. Om en större mängd af denna Sates [sätes?] i härning, så kan hända at någon färg kunde utvecklas. Des förhållande är för öfrigit helt olika mot det hos den föregående.

Villalle.
1. Keittosuolan ja salpietarin kanssa 14 päivän lämpimän maseraation ja muutaman päivän hauduttamisen jälkeen aine sai heikon värin, joka vain hieman vivahti beigeen (couleur de chair). Vaikka sitä pidettiin kokonaisen kuukauden maseraatiossa, väri ei kuitenkaan tullut voimakkaammaksi. On käyttökelvoton. Näyte 1.
2. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa yhtä pitkän ajan jälkeen antoi kauniin umbranvärin, joka ei kuitenkaan ole pysyvä. Pitemmän maseraation jälkeen väri heikkeni. Uutos vivahti heti hieman ruskeaan. Näyte. 2.
Millään muilla tavoilla ei voitu saada mitään väriä.På Ylle.
1. Med K. s. och s. b. efter 14 dagars varm maceration och några dagars digestion feck godset en svag färg litet endast dragande åt couleur de chair. Änskönt denna lämnades en hel månad i maceration blef dock färgen icke starkare. Ar odugelig. Pr. I.
2. O. k. och s. efter lika lång tid, gaf en vacker umbra färg, som dock icke är fast. Efter längre maceration, blef färgen svagare. Infusionen drog strax något åt brunt. Pr. 2.
På alla andra sätt kunde ingen färg fås.

Silkille.
1. Keittosuolan ja salpietarin kanssa syntyi 14 päivän maseraation jälkeen heikko beige (Couleur de chair). Näyte 1.
2. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa yhtä pitkän ajan jälkeen [syntyi] kaunis umbranväri. Näyte 2.
3. Vielä pitemmän aikaa maseroituna väri muuttui heikommaksi. Näytteet 3 ja 4.På Silke.
1. Med k. s. och s. b. efter 14 dagars maceration upkom en svag Couleur de chair. Pr. I.
2. Med O. k. och s. lika länge, en skön umbra färg. Pr. 2.
3. Ännu längre tid macererad, blef färgen mera svag. Pr. 3 och 4.

Usnea barbata, partanaava, gropig skägglav5. L. Barbatus. Skägg-Laf.

Filamentos pendulus, subardiculatus, rumix patentissimis. Linné.

On yleinen lähes kaikissa metsissämme, ja sitä voidaan siellä kerätä suuria määriä. Todennäköisesti sitä voitaisiin saada vuosittain yli sata kippuntaa. Se kasvaa 1 ja ½ korttelin pituiseksi, ja on Plicatusta uurteisempi ja hienosäikeisempi. Ulkonäöltään se on vaaleankeltainen. Siinä on pieniä lihanvärisiä kyhmyjä (Tubercula), jotka sijaitsevat rihmoissa, jotka ovat tuosta kohdasta ikään kuin nivelikkäitä. Nämä kyhmyt ovat harvinaisia ja samanlaisia kuin tupsunaavassa tavattavat. Dillenius on maininnut ne, mutta ei tietääkseni kukaan muu. Maultaan se on hieman hyytelömäinen, ja siinä on vähäistä karvautta ja kirpeyttä. Se antaa paljon väriä. Erityisesti silkinvärjääjien pitäisi oppia tuntemaan tämä ja seuraava laji, sillä ne antavat vähällä taidolla ja vaivalla kauniin ja voimakkaan, hyvin kiiltävän oranssinvärin; ja silkistä tulee narisevaa, kuten kiinalaisesta silkistä. Tämä vastaa väriltään läheisesti seuraavaa, mutta siinä on kuitenkin enemmän väriainepitoisuutta ja se antaa erilaisia värejä. Kun sitä hangataan, sen pintakerros irtoaa, ja jäljelle jää säikeinen massa, joka ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan muistuttaa suuresti jouhta. Se on kuitenkin hienompaa kuin Plicatuksesta saatava, joka antaa parhaan [väriaineen], mistä enemmän omalla paikallaan.Är allmän nästan i alla våra skogar, och kan där samlas til stor myckenhet. Troligen skulle deraf kunna fås årligen öfver hundrade skeppund. Den växer til 1 och ½ qvarters längd, mera refvig och fintrådig än Plicatus [nyk. Usnea ceratina]. Har blekgult utseende. Har små köttfärgade knölar, (Tubercula) som sitta på loræ hvilka på det stället äro liksom geniculatæ. Dessa knölar äro sällsynta, och lika dem, som finnas på Hirtus [nyk. Usnea hirta, tupsunaava, luddig skägglav]. Hos Dillenius äro de anmärkte; men icke hos någon annan mig veterligen. Smakar något geléagtig, med liten beskhet och skärpa. Gifver mycket färg. I synnerget borde Silkes-färgare lära känna denna och den följande; ty de gifva med föga konst och arbete en skön och stark Orange-färg af mycken glants: och Silket blir knarrande liksom det Chinesiska. Denna kommer nära i sitt färgförhållande öfverens med den nästföljande; men har dock större färghalt och skiljer sig med olika färgor. Då den gnuggas faller dess crusta utaf, och man får en trådig massa, som utseende och förhållande mycket liknar tagel. Den blir dock finare än efter Plicatus, som gifver den bästa, hvarom mera på sitt ställe.

Villalle.
1. Jos sitä maseroidaan vedessä sen jälkeen, kun se on ensin hyvin kuivattu ja jauhettu, se antaa yhden tai kahden vuorokauden hauduttamisen jälkeen kauniin tumman karmeliitti- eli Couleur d'Eveyne -värin (punaruskea). Tämä vaatii voimakkaampaa kuumuutta, kun sen on ensin annettu muutaman päivän ajan maseroitua. Uutos muuttui heti kellertäväksi. Näyte 1.
2. 14 päivän maseraation ja hauduttamisen jälkeen se antoi yksinään veden kanssa kauniin maksanruskean värin. Näyte 2.
3. Veden kanssa yhden yön hauduttamisen jälkeen, kun villalanka oli sitä ennen peitattu alunalla, [se antoi] kauniin ja kirkkaan oranssin. Näyte 3. Tämä on kaikkein kestävin.
4. Sama, 6 vuorokauden jälkeen, [antoi] tumman punaruskean. Näyte 8.
5. Keittosuolan ja salpietarin kanssa 6 vuorokauden miedon hauduttamisen jälkeen (50–60 astetta lämpöä) kauniin punaruskean. Uutos vivahti heti enemmän vihreään. Tämä ei kestä voimakkaampaa kuumuutta. Sekä tämä että useimmat tämän ryhmän lajeista antavat enemmän väriä silkille kuin villalle. Keittosuolan ja salpietarin lisääminen estää sitä kestämästä voimakasta kuumuutta. Näyte 4.
6. Keittosuolan ja salpietarin sekä potaskan kanssa ei villaan voitu saada mitään väriä: 14 vuorokauden hauduttamisen jälkeen siitä tuli ainoastaan nankinin kaltainen. Näyte 5. Kylmällä maseraatiolla saattaisi kuitenkin onnistua paremmin.
Uutos muuttuu heti sekoittamisen jälkeen keltaiseksi ja neljännestunnin kuluessa aivan oranssinkeltaiseksi.
7. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa 6 päivän maseraation ja 3 päivän hauduttamisen jälkeen antoi heikon umbranvärin.
Uutos muuttui heti vihreäksi. Näyte 6.
8. Keittosuolan ja salpietarin, potaskan sekä pienen viinamäärän avulla ei saatu lainkaan väriä. Näyte 7.
9. Potaskan kanssa, 8 vuorokauden miedon hauduttamisen jälkeen, [antoi] kauniin oliivinvärin. Näyte 9. Tämä menettää värinsä voimakkaammassa kuumuudessa.På Ylle.
1. Om den macereras i vattn, sedan den förut blifvit väl torrkad och pulveriserad, gifver den efter et eller annat dygns digestion en skön mörk Carmelite eller Couleur d'Eveyne. Denna fordrar starkare heta, sedan den några dagar förut fått macerera. Tincturen blef strax gulagtig. Pr. 1.
2. Efter 14 dagars maceration och digestion gaf den ensamt med vattn en vacker lefverbrun färg. Pr. 2.
3. Med vattn, efter en natts digestion, då ullgarnet förut var betadt i alun, en skön och klar Orange. Pr. 3. Denna är mäst ägta.
4. Samma, efter 6 dygn, en mörk Carmelite, Pr. 8.
5. Med k. s. och s. b., efter 6 dygns lindrig digestion (50 à 60 gr. värma) en vacker Carmelite. Tincturen drog strax mer åt grönt. Denna tål ej starkare hetta. Både denna och de flästa af denna flocken gifva mera färg åt Silke, än åt Ylle. Tillsatsen af k. s. och s. b. gör, at den ej tål stark hetta. Pr. 4.
6. Med k. s. och s. b. samt potaska kunde ingen färg fås på Ylle: efter 14 dagars digestion blef den endast nankinslik. Pr. 5. Med kall maceration torde det dock bättre lyckas.
Tincturen blir strax gul, efter tilblandingen, och innom 1/4dels timma aldeles brandgul.
7. O. k. och s. efter 6 dagars maceration och 3 dagars digestion, gaf en svag umbra färg.
Tincturen blef strax grön. Pr. 6.
8. Med k. s. och s. b. Potaska och litet bränvin, kunde ingen färg vinnas. Pr. 7.
9. Potaska, efter 8 dagars lindrig digestion, en vacker olive-färg. Pr. 9. Denna förlorar sin färg i starkare värma.

Silkille.
1. Pelkän veden kanssa se antaa ensin kauniin oranssin värin, joka muuttuu 5 tai 6 päivän hauduttamisen jälkeen tummaksi punaruskeaksi, jossa on paljon kiiltoa. Näyte 2.
2. Pitemmän ajan kuluttua siitä tulee vielä tummempi. Näyte 1.
3. Kun sen on ensin annettu maseroitua pitemmän aikaa ja sitten haudutettu muutaman päivän ajan, väri muuttuu vielä tummemmaksi.
4. Jos se kesäaikana pannaan aurinkoon maseroitumaan keittosuolan ja salpietarin kanssa tiiviisti suljetussa astiassa, silkki saa 2 vuorokauden jälkeen syvän, kirkkaan ja kauniin oranssin, joka on kestävä. Näyte 4.
5. Samalla tavoin lisättynä, mutta hauduttamisen lämmössä, silkki saa 6 vuorokauden kuluessa tummemman oranssin värin. Näyte 5.
6. Jos hauduttamista jatketaan pitempään, väristä tulee vaaleampi punaruskea. Näyte 6.
7. Keittosuolan ja salpietarin sekä potaskan kanssa saadaan 3 päivän auringossa tapahtuneen maseraation jälkeen vaalea, kirkas ja kaunis oranssi. Näyte 7. Tämäkin on kestävä.
8. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa saadaan 7 päivän hauduttamisen jälkeen kaunis punaruskea. Näyte 8.
9. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan sekä pienen viinamäärän kanssa saadaan ainoastaan vaalea punaruskea. Näyte 9.
10. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa 8 päivän voimakkaan hauduttamisen jälkeen saadaan punaruskea, joka vivahtaa hieman oliivinvihreään. Pr. 10.På Silke.
1. Med vattn ensamt ger den först en vacker Orange, som efter 5 eller 6 dagars digestion blir mörk Carmelite, med mycken glants. Pr. 2.
2. Efter längre tid blir den ännu mörkare. Pr. 1.
3. Sedan den fått längre tid förut macerera och sedan stå några dagar i digestion, blir färgen ännu mörkare.
4. Om man sätter den i solen at macerera sommartiden, med k. s. och s. b. i täpt käril, så får silket, efter 2 dygn, en hög, klar och skön Orange-färg, som är ägta. Pr. 4.
5. På samma sätt tillsatt, men i digestions värma, får silket innom 6 dygn en mörkare Orange. Pr. 5.
6. Om digestion längre fortsättes, blir färgen ljusare Carmelite. Pr. 6.
7. Med k. s. och s. b. samt potaska fås, efter 3 dagars maceration i solen, en ljus, klar och skön Orange. Pr. 7. Denna är ock ägta.
8. Med o. k. och s., efter 7 dagars digestion, en vacker Carmelite. Pr. 8.
9. Med k. s., s. b. och  och potaska, samt litet bränvin, fås endast en ljus Carmelite. Pr. 9.
10. Med k. s., s. b. och  och potaska, efter 8 dagars stark digestion, fås en Carmelite, som drager något åt Olive-färg. Pr. 10.

Usnea ceratina6. L. Plicatus. Tof-Laf.

Filament. pendulus, ramis implexis scutellis radiatis. Linné.

Kasvaa suurimmassa runsaudessa meidän metsissämme, runsaammin kuin kaikki muut, ja sitä voidaan luultavasti kerätä vuosittain sata kippuntaa. Se on suurempi ja karkeampi kuin edellinen. Sillä on säteittäisiä maljamaisia jäkälämuodostumia (scutullæ radiatæ), joita ei ole tavattu lajilla L. barbatus. Sillä on myös tavallisesti tummempi väri, enemmän vihreään vivahtava; kuitenkin sitä tavataan toisinaan myös valkeankeltaisena. Sillä on paksummat varret kuin edellisellä, ja useimmiten yksi runkovarsi (Truncus), joka tavallisesti puuttuu partanaavalta. Se maistuu karvaalta ja hieman kirpeältä. Myös monet auktorit ylistävät sitä suuresti lääkinnällisen hyötynsä vuoksi; minkä tähden se vanhempina aikoina oli otettu materia medicaan nimellä Muscus Arboreus ("puusammal"). Todennäköisesti tämä on ollut Pliniuksen [---]. Se taloudellinen hyöty, jota tämä meille lupaa, antaa sille arvon monien muiden kasvien edellä.
Växer til största myckenhet i våra skogar, ömnigare än alla andra, och kan troligen samlas årligen til hundrade skeppund. Den är större och gröfre, än den föregående. Har stråliga skålar, (scutullæ radiatæ) som ej äro fundna på L. barbatus. Har och vanligast mörkare färg, mera dragande i grönt: dock fås den ibland också hvitgul. Har tjockare stjelkar än den föregående, och merendels en stamstjelk, (Truncus) som vanligen saknas hos L. Barbatus. Smakar beskt och något skarpt. Berömmes också mycket hos många Auctorer för sin Medicinska nytta; hvarföre den i äldre tider var uptagen i materia medica, under namn af Muscus Arboreus. Troligen har denna varit Plinii [---]. Den oeconomiska nytta, som denna lofvar oss, bör gifva honom värde, framför många andra växter.

Jos se hyvin kuivataan, sitten hyvin hakataan ja hangataan, irtoaa ja karisee siitä kuori (crusta) vihertävän jauhon näköisenä, ja jäkälä saa jouhen kaltaisen ulkonäön: sillä on myös jouhen sitkeys ja kimmoisuus. Jäkälä kestää olla 70 asteen lämmössä puoli vuorokautta kuivumassa, ja sen säikeet eli jouhet tulevat siitä hauraiksi. Jos tämä jouhi keitetään nopeasti ja miedosti, se saa keittämisestä lisää sitkeyttä, mikä on varsin merkillistä. Jälkeenpäin se muistuttaa vielä täydellisemmin jouhta, ja tällä tavoin valmistettuna sen voidaan luultavasti saada tekemään samaa palvelusta ja hyötyä sohvien ja tuolien täytteissä kuin jouhi. Mutta jos jäkälä keitetään ennen kuin sen kuori on hangattu pois, jouhesta tulee hauraampaa. Kuoressa oleva gummosum liuottaa jouhessa olevan hartsimaisen aineen, minkä vuoksi siitä tulee hauraampaa. Koska tätä jäkälää nyt esiintyy lähes kaikissa metsissä ylen määrin, pitäisi siitä saatavan hyödyn olla huomattava*. Tästä kerättävä jauho, sen lääketieteellisen käytön lisäksi, jota siitä voidaan tehdä, on edullinen aine meidän värjäämöillemme. Se sisältää erittäin paljon väriainetta. Mikään muista, ei L. Sarmentosus halybeiformis, tupsunaava eikä Floridus, anna jouhta. Kuninkaallisen tiedeakatemian julkaisussa vuodelta 1745 professori Kalm on ilmoittanut, että tämä värjää villan vihreäksi, jos värjättävä aine ensin peitataan alunalla ja sitten keitetään tämän jäkälän kanssa. Olen useita kertoja toistanut tämän kokeen, mutta olen aina joutunut pettymään toiveessani. Todennäköisesti tässä on erehdytty Floriduksesta, joka tietyn lisäaineen kanssa antaa vihertävän värin; tästä enemmän omalla paikallaan. Mukana seuraa näyte siitä jouhesta, jonka olen tästä saanut ja joka on keitetty kuoren pois hankaamisen jälkeen. Sitä ei ole erityisesti valikoitu tätä tarkoitusta varten, vaan se on koottu sellaisena, että voidaan näyttää, millaisena sitä voidaan saada ilman kustannuksia ja suurta vaivannäköä.
*) Koska paljon jouhta tuodaan ulkomailta ja se maksaa täällä 7–8 riikintaaleria 16 killingiä leiviskältä, voitaisiin näin säästää huomattavia kustannuksia.Om den väl torrkas, sedan väl bultas och gnuggas, lossnar och affäller des skorpa (crusta) til utseende af et grönagtigt mjöl, och lafven får utseende af tagel: har ock seghet och spånstighet som tagel. Lafven tål at ligga i 70 gr. värma, et halft dygn at torrka, och des trädar eller tagel blifva däraf sköra. Kokas detta tagel hastigt och lindrigt, får der af kokningen mera seghet, som är ganska besynnerligit. Efteråt liknar det mera fullkomligt tagel, och skal troligen på detta sättet tillagadt kunna göra samma tjenst och nytta til stoppningar i soffor och stolar, likasom tagel. Men kokar man Lafven förän des crusta blifvit afgnuggat, så blir taglet mera skört. Det gummosum, som är i crusta, uplöser det resinosum som finnes i taglet, hvaraf det blir mera skört. Då nu denna Laf finnes nästan i alla skogar til öfverflöd, bör denna nyttan däraf blifva betydande *). Det mjölet, som samlas af denna, utom det medecinska [medicinska] bruk, som däraf kan göras, blir et förmånligt ämne för våra färgerier. Denna är mycket färghaltig. Ingen af de andra, hvarken L. Sarmentosus halybeiformis, Hirtus eller Floridus gifver tagel. Uti Vetensk. Acad. Handl. för år 1745 har Prof. Kalm upgifvit, at denna färgar grönt på ylle, om godset förut betas i alun, och sedan kokas med denna Laf. Jag har flera gånger omgordt detta försöket; men altid blifvit bedragen i mitt hopp. Troligen är detta et misstag på Floridus som med viss tilsats ger en grönagtig färg; hvarom mera på sitt ställe. Prof på det tagel, som jag fått af denna, kokadt efter afgnuggningen, medföljer. Det är icke utsökt med flit; utan sammantagit, för at visas sådant, som det kan fås utan kostnad och mycket besvär.
*) Då mycket tagel införskrifves utifrån och sedan kostar här 7, til 8 Riksdaler 16 sk:r Lip. torde härigenom mycken kostnad kunna besparas.

Villalle.
1. Vedessä maseroitaessa tinktuura muuttuu heti vihertäväksi, ja aine saa kolmen vuorokauden kuluessa kauniin vaalean oranssin värin.
2. Jos se muutaman päivän maseroinnin jälkeen pannaan hautumaan, aine saa kauniin tummanruskean värin. Näyte 2.
3. Jos lanka puretetaan alunalla, saadaan tumma oranssinväri, voimakkaampi kuin partanaavasta. Pr. 3. Näin ollen väite, että tästä saataisiin vihreä väri, on aivan virheellinen.
4. Keittosuolan ja salpietarin kanssa kuuden päivän haudutuksen jälkeen saadaan vaalea oranssi, heikompi kuin partanaavasta. Näyte 4.
5. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa kuuden päivän haudutuksen jälkeen saadaan heikko, vaalea nahanväri. Näyte 5. Tinktuura muuttui heti hyvin keltaiseen vivahtavaksi.
6. Samalla tavalla pidemmällä haudutuksella, hieman tummempi. Näyte 6.
7. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa kuuden vuorokauden jälkeen heikko kellertävä. Näyte 7.
8. Sama 14 päivän haudutuksen jälkeen lähes väritön. Näyte 8. Tämä, samoin kuin edellinen ja seuraava, ei kestä pitkäaikaista voimakasta kuumuutta. Haaleassa maseroinnissa 20–30 asteen lämmössä sen väri kehittyy parhaiten.På Ylle.
1. Med vattn satt i maceration bli[r tin]cturen strax grönagtig, och godset, innom tre dygn, får en vacker ljus Orange-färg.
2. Om den efter några dagars maceration sättes uti digestion, får godset en skön mörkbrun färg. Pr. 2.
3. Om garnet betas i alun, får det en mörk Orange-färg, starkare än af L. Barbatus. Pr. 3. Sålunda är upgiften, at få grön färg af denna, aldeles origtig.
4. Med k. s. och s. b. efter 6 dag[ars di]gestion, en ljus Orange, svagare än af L. Barbatus. Pr. 4.
5. Med o. k. och s. efter 6 dagars digestion, en svag ljus klippings-färg. Pr. 5. Tincturen drog strax mycket åt gult.
6. På samma sätt långre, något mörkare. Pr. 6.
7. Med k. s., s. b. och potaska, efter 6 dygn, svag Nankins-färg. Pr. 7.
8. Den samma efter 14 dagars digestion, nästan färglös. Pr. 8. Denna, liksom den föregående och efterföljande, tål ej långvarig stark hetta. I ljum maceration vid 20 à 30 gr. värma, utvecklas des färg bäst.

Silkille.
1. Pelkässä vedessä, kuuden tunnin lämpimän maseroinnin jälkeen, silkki saa kauniin vaalean oranssin värin. Näyte 1.
2. Pelkällä vedellä vuorokauden maseroinnin jälkeen saadaan kaunis ja voimakas oranssi, jossa on paljon kiiltoa. Näyte 2. Jo yksin tämä kaunis väri pitäisi antaa tälle jäkälälle korkean arvon. Silkinvärjääjät tulevat epäilemättä jonakin päivänä arvostamaan sitä suuresti.
3. Kuuden päivän haudutuksen jälkeen silkki saa kauniin punaruskean värin. Näyte 3.
4. Keittosuolan ja salpietarin kanssa, neljän tunnin kylmän maseroinnin jälkeen, silkki sai vaalean kellertävän. Näyte 4.
5. Samalla tavoin lisättynä, mutta kahden päivän lämpimän maseroinnin jälkeen, syntyi voimakas ja syvä oranssinväri, jossa oli paljon kiiltoa. Tämä on kestävä. Näyte 5.
6. Samalla tavoin lisättynä, mutta kuuden päivän haudutuksen jälkeen (75 asteen lämpö), silkki sai kellertävän värin, joka ei ole kaunis. Todiste siitä, ettei tämä kestä pitkäaikaista ja voimakasta kuumuutta. Näyte 6.
7. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa se antaa heikon värin: 14 päivän haudutuksen jälkeen sain ainoastaan tumman feuille morte ("kuolleet lehdet") - eli vaalean umbranvärin. Näyte 7.På Silke.
1. I vattn ensamt, efter 6 timmars varm maceration, får silke en skön ljus Orange-färg. Pr. 1.
2. Med vattn ensamt efter et dygns maceration, fås en skön och stark Orange med mycken glants. Pr. 2. Blott denna vackra färgen borde sätta högt värde på denna Laf. Silkes -färgare skola säkerligen en gång värdera densamma rätt mycket.
3. Efter 6 dagars digestion får silket en vacker Carmelite. Pr. 3.
4. Med k. s. och s. b. efter 4 timmars kall maceration, feck silket en ljus Isabelle-färg. Pr. 4.
5. Med k. s., s. b. och potaska, efter 2 dagars varm maceration, upkom en stark och hög Orange-färg, med mycken glants. Denna är ägta. Pr. 5.
6. På samma sätt tilsatt, men efter 6 dagars digestion, (75 gr. värma) feck silket en frågul färg, som ej är vacker. Bevis at denna ej tål långsam och stark värma. Pr. 6.
7. Med o. k. och s. gifver den söga färg: efter 14 dagars digestion feck jag endast en mörk feuille morte, eller ljus umbra färg. Pr. 7.

Usnea hirta, tupsunaava, luddig skägglav7. L. Hirtus. Hår-Laf.

Filamentos. ramosissimus, erectus, tuberculis farinaceis sparsis. Linné.

Kasvaa ylen runsaana sekä lehti- että havupuissa, samoin kuin aidanseipäissä ja kivillä. Tämä tulee hyvin lähelle edellistä sekä ulkonäkönsä että värisuhteensa puolesta. Luulen myös löytäneeni sitä säteittäisine itiömaljoineen. Viimeaikaiset kokeet ovat myös vakuuttaneet minut siitä; sillä tupsunaava, jolla on säteittäiset itiömaljat (joissa tosin harvoin on yhtä monta sädettä kuin Floridus-lajilla [nyk. Usnea floridus]), antaa keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa tinktuuraan heti kellanoranssin värin, ja jo tunnin kuluessa silkki saa siitä hauduttamalla oranssin värin: kun taas L. Floridus [nyk. Usnea floridus] omine itiömaljoineen antaa samalla tavalla ruohonvihreän värin tuskin ennen kuin 14 päivän kuluttua. Toisinaan ja joillakin paikoilla sillä havaitaan olevan itiökyhmyjä, samanlaisia kuin partanaavalla. Tästä syystä sitä aluksi epäiltiin omaksi lajikseen, ja H. Doct. Acharius kuvasi ja piirsi sen K. Vetensk. Acad. Handl. -julkaisussa vuodelta 1796 nimellä L. Comosus. Tarkemmassa vertailussa ja tutkimuksessa en kuitenkaan voi löytää niiden välillä mitään eroa; sillä niiden ulkonäkö osoittautuu molemmilla samalla tavoin vaihtelevaksi. Ne kasvavat yhtä suuriksi: ne näyttävät vuoroin enemmän tai vähemmän jauhoisilta; toisinaan molemmilta puuttuvat tubercula farinacea (itiökyhmyt). Niillä on sama maku: ilman erityistä karvautta, mutta ne jättävät kieleen hieman pistelevän tunteen. Kaikki niiden värjäysominaisuuksilla tehdyt kokeet antavat saman tuloksen. Niinpä minulla on paljon syytä pitää niitä yhtenä ja samana [lajina].Växer til öfverflöd på både Löf- och Barr-träd, samt på gårdesgårdar och stenar. Denna kommer nära intil den föregående, både til utseende och färgförhållande. Jag tror mig ock hafva funnit den med strålade fröredningsskålar. Nyligen hafva ock de sednaste försöken öfvertygat mig därom; ty L. Hirtus med Scutellæ radiat&elig;, (som sällan hafva få många radii, som på Floridus) gifver med koksalt, saltbeter och potaska Tincturen strax brandgul färg, och innom en timma får silke däraf i digestion en Orange-färg: då L. Floridus med sina scuteller gifver på det sättet gräsgrön färg näppeligen förr än efter 14 dagar. Ibland, och på några ställen finnes den hafva fröredningsknölar, som lika den på L. Barbatus. Hvarföre också den i början mistänktes vara et eget species, och blef af H. Doct. Acharius beskriven och afritad uti K. Vetensk. Acad. Handl. för år 1796, under namn af L. Comosus. Vid nogare jämnförelse och undersökning kan jag dock icke finna någon skillnad; ty deras yttre utseende finnes föränderligt hos båda på lika sätt. De växa lika til storleken: de förefalla ömsom mer eller mindre mjöliga: ibland finnas de båda utan tubercula farinacea. De hafva lika smak: utan särdeles beskhet; men lämna efter sig något bitande på tungan. Alla försöken på deras färghalt gifva lika utslag. Sålunda har jag mycket skäl at anse dem för en och samma.

Mutta tätä on hyvin vaikea erottaa L. Floridus -lajista; minkä vuoksi monet ovatkin pitäneet sitä sen muunnoksena. Löytämäni ero tullaan esittämään seuraavan [lajin] yhteydessä. Tupsunaava kasvaa harvoin yli 4–5 tuuman pituiseksi, on hyvin tuuhea ja paksu, muodoltaan kuin kimppu. Sillä on paksu varsi, jossa on harvoin oksia jonkin matkan päässä juuresta, ja se on tavallisesti alaosastaan ikään kuin puumainen ja mustanvärinen. Se on erittäin väriainepitoinen, ja antaa erityisesti kauniita silkinvärjäyksiä. Se ei kiinnitä väriä erityisen hyvin villaan eikä kestä lainkaan kuumuutta.Men denna är mycket svår at skilja ifrån L. Floridus; hvarföre också många antagit den som variation däraf. Skillnaden, som jag funnit, skall anföras hos den nästföljande. L. Hirtus växer sällan öfver 4 à 5 tum lång, mycket lommig och tjock, til skapnad af en hviska. Har en stamstjelk, som är tjock, sällan med grenar et stycke från roten, och är vanligen nederst liksom trädagtig och svartfärgad. Är mycket färghaltig, och gifver i synnerhet sköna silkes-färgor. Fäster ej särdeles färgen på yle, och tål ingen hetta.

Tämä oli myös syynä erehdykseeni L. Comosus -lajin suhteen alussa; minkä vuoksi johdin myös tohtori Achariuksen harhaan; sillä sain sitä varsin vähän suorittaakseni kokeita, jotka asetettiin voimakkaampaan lämpöön, mistä johtui, ettei se antanut villalle mitään väriä: ja johtopäätös oli siten tehty liian hätäisesti.Detta var också orsaken til mitt mistag på l. Comosus i början; hvaraf jag också förvillade Doct. Acharius; ty jag feck ganska litet däraf, för at anställa försök, som utsattes för en starkare värma, hvadan den ej gaf någon färg åt ylle: och slutsatsen blef sålunda förhastad.

Tämä antaa silkille kauniita värejä; minkä vuoksi nämä kolme, partanaava, Plicatus [nyk. Usnea ceratina] ja tupsunaava, ovat läheistä sukua ja niitä voidaan hyvin sekoittaa keskenään värjäystä varten. Tämä ei kuitenkaan sovellu täytteisiin; sillä kuivattuna se voidaan helposti jauhaa pulveriksi. Se on kiitettävä siitä ominaisuudestaan, että se värjää silkkiä nopeasti, ainoastaan kylmässä maseroinnissa.Denna gifver sköna färgor åt silke; hvarföre dessa 3, L. Barbatus, Plicatus och Hirtus äro nära beslägtade, och kunna mycket väl blandas tilsammans til färg. Denna duger dock icke til stoppningar; ty efter torrkning låter den väl pulverisera sig. Han är berömvärd för sin egenskap at färga silke med hast, endast i kall maceration.

Villalle.
1. Pelkässä vedessä, vuorokauden lämpimän maseroinnin jälkeen saadaan ruosteenväriä, oranssiin vivahtavaa. Näyte 1. Tämän infuusio ei saa väriä yhtä nopeasti kuin kaksi edellistä.
2. Vedessä kuuden vuorokauden haudutuksen jälkeen se antaa voimakkaan maksanruskean värin. Näyte 2.
3. Vedessä, kun lanka on ensin puretettu alunalla, kolmen päivän haudutuksen jälkeen saadaan vaalea oranssi. Näyte 3.
4. Keittosuolan ja salpietarin kanssa kuuden päivän lämpimän maseroinnin jälkeen kaunis punaruskea, Couleur d'Eveyne. Näyte 4.
5. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa kahdeksan päivän lämpimän maseroinnin jälkeen kaunis punaruskea. Näyte 5. Tinktuura alkoi heti vivahtaa ruskeaan.
6. Samalla tavalla, 14 päivän jälkeen, väri oli haalistunut ja muuttunut vaaleammaksi. Näyte 6.
7. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa infuusio ei aluksi antanut lainkaan väriä; mutta ¼ tunnin kuluessa se muuttui kellanoranssiksi. Se ei antanut villalle väriä ennen kuin 14 päivän lievän haudutuksen jälkeen. Näyte 7. Heikko punaruskea.
8. Kun se pannaan kalkin ja veden kanssa ja sen jälkeen keittosuolan ja salpietarin kanssa, saadaan muutaman päivän maseroinnin jälkeen heikko Carmelite. Näyte 8.På Ylle.
1. Med vattn ensamt, efter et dygns varm maceration fås råstfärg, åt Orange. Pr. 1. Dennas infusion får ej så snart färg, som de 2:ne föregåendes.
2. I vattn, efter 6 dygns digestion, gifver den en stark lefverbrun färg. Pr. 2.
3. I vattn, då garnet förut blifvit betadt i alun, efter 3 dagars digestion, en ljus Orange. Pr. 3.
4. Med k. s. och s. b. efter 6 dagars varm maceration, en vacker Carmelite, Couleur d'Eveyne. Pr. 4.
5. Med k. s., s. b. och potaska, efter 8 dagars varm maceration, en skön Carmelite. Pr. 5. Tincturen blef strax dragande åt brunt.
6. På samma sätt, efter 14 dagar, hade färgen förloradt sig och blifvit ljusare. Pr. 6.
7. Med o. kalk och s. feck infusionen strax icke någon färg; men innom ¼ timma blef den brandgul. Gaf ingen färg åt ylle förr, än efter 14 dagars lindrig digestion. Pr. 7. Svag Carmelite.
8. När den sättes med kalk och vattn, och sedan efteråt med k. s. och s. b. fås efter några dagars maceration en svag Carmelite. Pr. 8.

Silkille.
1. Pelkässä vedessä, kuuden tunnin auringossa tapahtuneen maseroinnin jälkeen, kaunis kellertävä. Näyte 1.
2. Samalla tavalla kolmen päivän lämpimän maseroinnin jälkeen tummempi kellertävä. Näyte 2.
3. Samoin yhden vuorokauden hauduttamisen jälkeen väri vivahti ruskeaan. Näyte 3.
4. Keittosuolan ja salpietarin kanssa kuuden tunnin lämpimän maseroinnin jälkeen kaunis ja voimakas kellertävä, kestävä. Näyte 4.
5. Samalla tavalla kolmen päivän maseroinnin jälkeen kaunis oranssi, kestävä. Näyte 5.
6. Samoin, mutta kolmen päivän hauduttamisen jälkeen, kaunis punaruskea. Voimakas oranssinväri menetetään lämmössä. Näyte 6.
7. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa kahden päivän lämpimän maseroinnin jälkeen vaalea kellanruskea. Näyte 7.
8. Samalla tavalla kolmen päivän hauduttamisen jälkeen väri muuttui ainoastaan harmaanruskeaksi: ei kaunis; feuille morte ("kuolleet lehdet"). Näyte 8.
9. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa neljän tunnin maseroinnin jälkeen tumma hasselpähkinänvärinen. Näyte 9.
10. Samalla tavalla kahdeksan päivän hauduttamisen jälkeen kaunis umbra, jossa on kiiltoa. Näyte 10.
11. Samalla tavalla kahdeksan päivän jälkeen väri muuttui ainoastaan harmaanruskeaksi, feuille morte. Näyte 11. Todisteeksi siitä, ettei se kestä pitkäaikaista lämpöä.På Silke.
1. Med vattn ensamt, efter 6 timmars maceration i solen, en vacker Isabelle-färg. Pr. 1.
2. På lika sätt efter 3 dagars varm maceration, en mörkare Isabelle-färg. Pr. 2.
3. Samma efter et dygns digestion, drog färgen åt brunt Carmelite. Pr. 3.
4. Med k. s. och s. b. efter 6 timmars varm maceration, en vacker och hög Isabelle-färg, ägta. Pr. 4.
5. På lika sätt, efter 3 dagars maceration, en skön Orange, ägta. Pr. 5.
6. Lika, men efter 3 dagars digestion, en vacker Carmelite. Den höga Orange-färgen förloras i värman. Pr. 6.
7. Med K. s., s. b. och potaska, efter 2 dagars varm maceration, ljus Nankins-färg. Pr. 7.
8. På lika sätt, efter 3 dagars digestion, blef färgen endast gråbrun: icke vacker: feuille morte. Pr. 8.
9. Med o. k. och s. efter 4 timmars maceration, en mörk Noisette. Pr. 9.
10. På lika sätt efter 4 dagars digestion, en vacker umbra med glants. Pr. 10.
11. På samma sätt efter 8 dagar, blef färgen endast gråbrun, feuille morte. Pr. 11. Til bevis på at den ej tål långsam värma.

Usnea floridus8. L. Floridus. Blom-Laf.

Filamentos. ramosus, erectus, scutellis radiatis. Linné.

On hyvin yleinen metsissä, puissa ja erityisesti aidanseipäissä. Ei kuitenkaan kasva yhtä runsaana kuin edelliset.Är mycket allmän i skogen, på träd, och på gärdesgårdar i synnerhet. Växer dock icke til den ömnighet, som de föregående.

Se on vaikea erottaa tupsunaavasta, kun sillä ei ole hienoja säteittäisiä itiömaljoja. Tällä on enimmäkseen tummempi väri; se on harvoin yhtä haarainen ja tuuhea, eikä sillä ole yhtä paksua ja pitkää varsijännettä. Sen ulkonäkö on enimmäkseen jauhoisempi ja se on karheampi. Sen sivuhaarat (surculi) eli sivuversot ovat runsaampia ja tiheämpiä kuin tupsunaavalla, ja tekevät siitä ikään kuin karvaisen, takkuisen (hirsutus) ja karkean; kun taas tupsunaavan varret ovat tavallisesti sileämpiä ja nämä sivuversot harvempia ja kauempana toisistaan. Nämä sivuhaarat ovat myös lyhyempiä, yhdensuuntaisia ja suoria. Parempaa erottavaa tuntomerkkiä (differentia specifica) tupsunaavasta tuskin voidaan löytää. Sen maku on miedompi kuin tupsunaavan, eikä se jätä jälkeensä mitään pistelevää tunnetta. Se sisältää myös enemmän hyytelömäistä ainetta. Ja se, mikä mielestäni voimakkaimmin osoittaa sen olevan tupsunaavasta erillinen, ovat sen omat, muista täysin poikkeavat värinsä, joita se antaa. Samalla käsittelytavalla se ei koskaan anna samaa väriä kuin ne, vaan aina omat värinsä. Lukuun ottamatta vihertäviä värejä, joita se antaa silkille, se ei erityisesti sovellu värjäykseen. Ei sitä kuitenkaan pidä halveksia.Den är svår at skilja ifrån Hirtus, när den ej har fina strålade frörednings-skålar. Denna har merendels mörkare färg: är sällan så grenig och lommig, och har ej eller så tjock och lång stamstjelk. Han har merendels mera mjöligt utseende och är mera skräflig: Des sidogrenar (surculi) eller sidoskott, äro ömnigare och tätare, än på Hirtus, och göra honom liksom hårig, raggig (hirsutus) och sträf: då däremot stjelkarne på Hirtus äro vanligen mera släta, och dessa sidoskott mera glesa och från hvarandra aflägsna. Dessa sidogrenar äro ock mera korta parallela och räta. Bättre differentia specifica ifrån Hirtus, lärer näppeligen kunna finnas. Han har mindre smak än Hirtus, och lämnar icke något bitande efter sig. Håller också mera gelée. Och det, som efter min tanka, kraftigast bevisar honom vara åtskild ifrån Hirtus, äro de egna färgor han gifver, helt olika från de andras. Efter lika förfarande gifver han aldrig lika färg som de, utan altid egna, Undantagandes de grönagtiga färgor, som han gifver åt silke, duger den ej särdeles til färg. Doch är han icke at föragta.

Villalle.
1. Vedessä maseroituna se ei anna lainkaan tinktuuraa. [Se] kutistaa ainetta ja antaa paljon hyytelöityvää ainetta. Vain heikko punaisenruskea voitiin saada 14 päivän hauduttamisen jälkeen. Näyte 1.
2. Vedessä kuuden päivän hauduttamisen jälkeen alunalla puretettu villalanka sai kauniin ruskean värin. Näyte 2.
3. Keittosuolan ja salpietarin kanssa ei syntynyt erityisen voimakasta tinktuuraa, ja kuuden päivän hauduttamisen jälkeen aine sai heikon harmaankeltaisen värin, hieman vihreään vivahtavan. Näyte 3. 4. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa tinktuura muuttui heti ruskeaksi; mutta neljän päivän hauduttamisen jälkeen aineella ei ollut lainkaan väriä. Näyte 4.
5. Samalla tavalla kuuden vuorokauden jälkeen aine sai heikon rusehtavan keltaisen värin. Näyte 5. 6. Näyte Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa infuusio ei saanut lainkaan väriä, ja aine sai kuuden päivän hauduttamisen jälkeen heikon harmaankeltaisen värin. Näyte 6.På Ylle.
1. Med vattn macererad gifver han ingen Tinctur. Traslar godset, och gifver mycket gelée. Endast en svag carmelite kunde vinnas efter 14 dagars digestion. Pr. 1.
2. Med vattn, efter 6 dagars digestion, feck ullgarn, som var betadt i alun, en skön brun färg. Pr. 2.
3. Med k. s. och s. b., upkom ingen särdeles Tinctur, och efter 6 dagars digestion feck godset en svag grågul färg, något dragande åt grönt. Pr. 3.
4. Med o. k. och s. blef Tincturen strax brun; men efter 4 dagars digestion hade godset ingen färg. Pr. 4.
5. På samma sätt, efter 6 dygn, feck godset en svag Nankins-färg. Pr. 5.
6. Med k. s., s. b. och potaska feck infusionen ingen färg, och godset efter 6 dagars digestion en svag grågul färg. Pr. 6.

Silkille.
1. Pelkällä vedellä, viiden päivän hauduttamisen jälkeen, heikko noisette-väri. Näyte 1.
2. Keittosuolan ja salpietarin kanssa 14 päivän hauduttamisen jälkeen vaalea ruohonvihreä väri. Näyte 2.
3. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa 14 päivän hauduttamisen jälkeen heikko noisette-väri. Näyte 3.
4. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa vasta 14 päivän hauduttamisen jälkeen vaalea mehunvihreä väri. Näyte 4.På Silke.
1. Med vattn ensamt, efter 5 dagars digestion, en svag noisette. Pr. 1.
2. Med k. s. och s. b. efter 14 dagars digestion, en ljus gräsgrön färg. Pr. 2.
3. Med o. k. och s. efter 14 dagars digestion, en svag noisette. Pr. 3.
4. Med k. s., s. b. och potaska, icke förr än efter 14 dagars digestion, en ljus saftgrön färg. Pr. 4.

Alectoria sarmentosa, korpiluppo, garnlav9. L. Sarmentosus. Rank-Laf.

Tämä on erittäin hyvin kuvattu ja piirretty H. Doct. Achariuksen toimesta Kuninkaallisen tiedeakatemian julkaisuissa vuodelta 1795.Filamentos. nudus, diffusus, dichotomus, sistulosus, lacunosus: loris sarmentosis, apice ramosissimis, capillaceis, implexis. Denna är mycket väl beskrifven och afritad  af H. Doct. Acharius, uti Vetenskaps Acad. Handl. för år 1795.

Tämä on harvinainen Itä-Götanmaalla; mutta Smålandissa sitä on löydetty useista paikoista herra lääninkamreeri Ljunghin toimesta, sekä Torpan pitäjässä herra rehtori Holmbergerin toimesta. Minä en ole koskaan löytänyt sitä, vaikka olenkin etsinyt sitä paljon. Sen epäillään olevan Linnén L. Usnea.Denna är sällsynt i Ö. Göthland; men i Småland har den blifvit funnen på flera ställen af H. Lands-Camer. Ljungh: och i Torpa Sokn af H. Rector Holmberger. Jag har aldrig funnit den, ehuru mycket jag sökt därefter. Mistänkes vara L. Usnea Linnés.

Se kasvaa puissa, kolmen korttelin ja yhden kyynärän pituiseksi, ja on väriltään valkeankeltainen. Sen itiömaljat on herra lääninkamreeri Ljungh äskettäin löytänyt, ja ne ovat vihertäviä, vaaleampireunaisia. Se voidaan hieroa jauheeksi, eikä siinä ole lainkaan puuainesta. Sen maku on hyvin karvas ja epämiellyttävä. Se voi olla useita viikkoja vedessä maseroitavana ilman, että se alkaa käydä, eikä se saa pahaa hajua; se ei anna erityisen voimakasta väriä. Kun se pannaan kalkin ja salmiakin kanssa, se antaa lopulta useiden viikkojen kuluttua vaalean harmaanvihreän sakan, joka on merkillinen ja ansaitsee tarkempaa tutkimusta.Den växer på träd, til 3 quarters och en alns längd, och har hvitgul färg. Des fröredningsskålar hafva nyligen blifvit fundna af H. Lands-cam. Ljungh, och äro grönagtiga med ljusare kant. Den låter gnugga sig til pulver, och hyser intet trädämne. Han har mycken besk och äcklig smak. Kan stå i flera veckor med vattn i maceration, utan at komma i gåsning, och får ingen elak lukt, gifver ingen särdeles färg. Då den sättes med kalk och salmiac, ger den omsider efter flera veckor et celadons grönt præcipitat, som är besynnerligit, och förtjänar vidare undersökning.

Villalle.
1. Vedessä infuusio ei anna lainkaan väriä; ja vielä kahden kuukauden kuluttua aine oli väritöntä. Näyte 1.
2. Keittosuolan ja salpietarin kanssa kolmen viikon hauduttamisen jälkeen kaunis vaaleanruskea väri. Näyte 2. Ei tinktuuraa.
3. Samalla tavalla potaskaa lisäämällä ja yhtä pitkän ajan jälkeen vaalea punaruskea. Näyte 3. Ei tinktuuraa.
4. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa infuusio ei saa lainkaan väriä; mutta kolmen viikon jälkeen aineeseen saadaan kaunis umbranväri. Näyte 4.På Ylle.
1. Med vattn får infusionen ingen färg: och efter 2 månaders tid bar godset färglöst. Pr. 1.
2. Med k. s. och s. b. efter 3 veckors digestion, en vacker ljusbrun färg. Pr. 2. Ingen Tinctur.
3. På samma sätt med tilläggning af potaska, och efter lika lång tid, en blek carmelite. Pr. 3. Ingen Tinctur.
4. Med o. k. och s. får infusionen ej eller någon färg; men efter 3 veckor, en vacker umbra färg på godset. Pr. 4.

Silkille.
1. Pelkällä vedellä, kahden kuukauden jälkeen vaaleanharmahtava väri. Näyte 1.
2. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa, kolmen viikon jälkeen vaalea punaruskea.
3. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa kuuden päivän hauduttamisen jälkeen tumma harmaanvihreä väri: merde d'oie ("hanhenpaska"). Näyte 3.På Silke.
1. Med vattn ensamt, efter 2 månader en ljus gråagtig färg. Pr. 1.
2. Med k. s., s. b. och potaska, efter 3 veckor, en ljus carmelite.
3. Med o. k. och s. efter 6 dagars digestion en mörk grågrön färg: merd[e] d'oie. Pr. 3.

[?]10. L. compressus. Band-Laf. Achar.

Longissimus, ex fusco nigricans, glaber, radiciformis. Weber. Flor. Goetting. p. 232. kallas där Radiciformis. Rhizomorpha fragilis. Roth.

Tämä ei todennäköisesti ole mikään jäkälä, vaan aivan omaa lajiaan oleva kasvi (Genus). Mutta koska herrat Weber, Weis ja Hagen ovat ottaneet sen Lich. Filamentosi -jäkälien joukkoon, ja koska sitä tavataan meillä lähes kaikkialla vanhoissa metsissä lahonneiden puunkantojen kuoren alla, olen minäkin liittänyt sen näiden lajien joukkoon ja tutkinut sitä samalla tavalla. Buxbaumius luuli sen olevan vanhojen puunkantojen suonia; ja saman tiedon, muistaakseni, antoi minulle kerran edesmenneenä nuorena professori Linné eräällä kasvitieteellisellä retkellä. Mutta sen jälkeen kun herrat Scopoli ja Weber ovat löytäneet sitä kiviltä ja kallioiden seinämiltä kaivoksissa, osoittautuu tämä käsitys perusteettomaksi. Professori Scopoli sanoo, että jos sitä keitetään ja siihen lisätään alkali- ja alunaliuosta, sen pitäisi saostaa musta lakka (Lacca). Tätä koetta en ole vielä voinut suorittaa, koska tätä ainetta ei ollut saatavilla, kun kokoelmani kului muihin kokeisiin. Se ansaitsee tutkimista. Sillä ei ole erityistä makua, eikä se myöskään anna mitään erityisen voimakasta väriä.Denna är troligen icke någon Laf, utan en växt af et egit slag, (Genus). Men som H. H. Weber, Weis och Hagen uptagit den ibland Lich. Filamentosi, och den finnes hos oss nästan öfver alt under barken på mursknade trädstubbar i gammal skog, så har jag ock bifogat den hit til dessa arter och lika undersökt densamma. Buxbaumius trodde den vara ådror i gamla trädstubbar: och samma underrättelse, mins jag, at afl. unga Prof. Linné gaf mig en gång under en Botanisk excursion; men sedan H. H. Scopoli och Weber hafva funnit den på sten och bergsidor uti grufvor, finnes det vara ogrundadt. Prof. Scopoli säger, at om den kokas med alkali och alun solution tilblandas, skal den fälla en svart Lacca. Detta försök har jag ännu ej kunnat anställa, af brist på denna, då min samling geck åt til de andra försöken. Det förtjenar undersökning. Den har ingen särdeles smak: och gifver ej eller någon särdeles färg.

Villalle.
Sen antamaa väriä ei saatu millään tavalla kiinnittymään.På Ylle.
Des färgämne kunde ej på något sätt fästas.

Silkille.
1. Keittosuolan, salpietarin ja potaskan kanssa tinktuura muuttui heti ruskeaksi, ja 14 päivän hauduttamisen jälkeen silkki sai vaalean punaruskean värin. Näyte 1.
2. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa tinktuura muuttui heti ruskeaksi; mutta aine sai tuskin kolmen viikon jälkeen heikon vaalean kellanruskean värin. Näyte 2.På Silke.
1. Med k. s., s. b. och potaska blef Tincturen strax brun, och efter 14 dagars digestion feck Silket en ljus carmelite. Pr. 1.
2. Med o. k. och s. feck Tincturen strax brun färg; men godset kunde knappast efter 3 veckor få en svag färg åt Ventre de Biche. Pr. 2.

Letharia vulpina, takkujäkälä, varglav11. L. Vulpinus. Tak-Laf: Ulf-Laf.

Filamentos. Ramosissimus, erectus, fastigiatus, inæquali-angolosus. Linné.

Tietääkseni se ei kasva Itä-Götanmaalla. Sitä on löydetty Smålandista ja Länsi-Götanmaalta korkeilla päre- tai lautakatoilla. En ole koskaan nähnyt sen lisääntymiselimiä; mutta niiden kerrotaan äskettäin löytyneen herra maakuntakamreeri Ljunghin toimesta, joka suuresta innosta ja rakkaudesta luonnonhistoriaa kohtaan edistää sitä kiitettävällä tavalla. Tämä kasvaa tuskin tuumaa suuremmaksi; sillä on vihreänkeltainen, voimakas väri; maussa on jonkin verran kirpeyttä, ja se värjää syljen keltaiseksi. Herra tohtori Acharius, joka kiitettävällä ahkeruudella ja asiantuntemuksella on laatinut jäkälistä varsin selkeän järjestelmän, on siirtänyt tämän tästä ryhmästä Physcia-sukuun. Tätä tuskin voidaan saada suuria määriä; mikä olisi toivottavaa, sillä se antaa voimakkaita, kauniita ja aitoja värejä. Se näyttää myös kiinnittyvän hyvin pellavaan. Olisi sekä tämän että useiden muiden lajien kannalta suuri löytö, jos löydettäisiin keino kasvattaa jäkäliä. Luultavasti ahkera henkilö voi jonakin päivänä löytää tämän taidon.Växer icke, mig vetterligen, i Östergöthland. Har blifvit funnen i Småland och V. Göthland på höga spån-eller brädtak. Jag har aldrig sedt des fröredningsdelar; men de lära nyligen hafva blifvit fundna af H. Lands-Cam. Ljungh, som af mycket nit och kärlek för Natural-historien bidrager på et berömvärdt sätt til dess förkofran. Denna växer ej mycket öfver en tums storlek; har gröngul hög färg: någon skärpa i smaken och färgar Saliven gul. Har af H. Doct. Acharius, som med berömvärd flit och kännedom upsatt et ganska redigt Systeme öfver Lafvarne, blifvit förd ifrån denna flocken til Physciæ. Denna lärer ej kunna fås til myckenhet: hvilket vore önskeligit; ty den gifver höga, vackra och ägta färgor. Tyckes också väl fästa på Linne. Det skulle blifva, både i afseende på denna och flera andra, en stor uptäkt, at finna på sättet at plantera Lafarterna. Troligen kan en gång den idoge och finna denna konsten.

Villalle.
1. Pelkästään vedellä, vaikka uutos muuttui heti voimakkaan keltaiseksi, se ei kiinnittänyt väriä; mutta kun siihen lisättiin keittosuolaa ja alunaa, sai materiaali kauniin ja kirkkaan, vaalean sitruunankeltaisen värin. Näyte 1.
2. Keittosuolan ja salpietarin kanssa, kahden vuorokauden hauduttamisen jälkeen, saatiin tummempi sitruunankeltainen väri. Näyte 2.
3. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa uutos muuttui heti vihreänkeltaiseksi, ja materiaali sai yhden vuorokauden hauduttamisen jälkeen erittäin kauniin sitruunankeltaisen värin. Tuskin voidaan saada kauniimpaa keltaista väriä. Näyte 3.
4. Samalla tavalla, kun lisättiin 1/15 kuparivihtrilliä, materiaali sai yhden vuorokauden kuluttua kauniin ja kirkkaan pistaasinvihreän värin. Näyte 4.
5. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin sekä rautasulfaatin kanssa syntyi tumma sitruunankeltainen väri. Näyte 5.
6. Samalla tavalla, sammuttamattoman kalkin ja salmiakin ja kuparivihtrillin kanssa, ja tämän jälkeen yhden vuorokauden hauduttamisen jälkeen, kun keittosuolaa ja salpietaria lisättiin, sai materiaali kauniin ja vaalean pistaasinvihreän värin, joka on aito eli värinkestävä. Näyte 6.
7. Samalla tavalla, kuuden vuorokauden uuttamisen jälkeen, materiaali sai voimakkaan, tumman ja aidon pistaasin- tai papukaijanvihreän värin, joka ei muutu, vaikka se johdetaan sieveden läpi.
8. Näyte tästä samasta aineesta, joka on ollut puoli vuotta auringossa muuttumatta.
Tämä voidaan siten lukea yhdeksi kaikista voimakkaimmista värijäkälistä.På Ylle.
1. Med vattn ensamt, ehuru Tincturen blir strax höggul, fäster den ej färgen; men med tilsatts af koksalt och alun, feck godset en skön och klar, ljus Citron-gul färg. Pr. 1.
2. Med k. s. och s. b. efter 2 dagars digestion, mörkare Citrongul färg. Pr. 2.
3. Med o. k. och s. blef  Tincturen strax gröngul, och godset feck efter et dygns digestion en mycket skön Citrongul färg. Vackare gul färg lärer näppeligen kunna fås. Pr. 3.
4. På samma sätt med tilläggning af 1/15 koppar victriol feck godset efter et dygn en skön och klar Pistacie grön färg. Pr. 4.
5. Med o. k. och s. samt järn vitriol, upkom en mörk Citrongul färg. Pr. 5.
6. Med o. k. och salm. med kopparvitriol, och sedermera efter et dygns digestion då k. s. och s. b. tillades, feck godset en skön och ljus Pistacie grön färg, som är ägta. Pr. 6.
7. På samma sätt, efter 6 dagars digestion, feck godset en hög, stark och ägta Pistacie-eller Papgojogrön färg, som icke förändras, om den drages genom skedvattn.
8. Prof på den samma, som legat et halft år i solen, utan at förändras.
Denna kan sålunda räknas för en ibland de starkaste af alla färg-lafvar.

Silkille.
1. Pelkästään vedellä, neljän tunnin maseraation jälkeen, vaalea oljenkeltainen. Näyte 1.
2. Vedellä, ja sen jälkeen alunalla ja keittosuolalla, oljenkeltainen. Näyte 2.
3. Keittosuolan ja salpietarin kanssa, kahden vuorokauden hauduttamisen jälkeen, oljenkeltainen. Näyte 3.
4. Sammuttamattoman kalkin ja salmiakin kanssa, neljän tunnin maseraation jälkeen, kaunis ja hohtava sitruunankeltainen väri. Näyte 4.
5. Samalla tavalla, yhden vuorokauden jälkeen, kaunis sitruunankeltainen väri. Näyte 5.
6. Sammuttamattoman kalkin, salmiakin ja rautavihtrillin kanssa, kolmen vuorokauden hauduttamisen jälkeen, tumma sitruunankeltainen väri. Näyte 6.
7. Sama, hieman pidempään.
8. Sammuttamattoman kalkin, salmiakin ja kuparivihtrillin kanssa, 12 tunnin maseraation jälkeen, kaunis ja voimakas pistaasinvihreä väri. Näyte 8.
9. Samalla tavalla, kolmen vuorokauden jälkeen, hieman vaaleampi. Näyte 9.
10. Samalla tavalla, mutta kun keittosuolaa ja salpietaria lisättiin kahden vuorokauden jälkeen, saatiin kaunis pistaasinvihreä väri, joka on täysin kestävä. Näyte 10.
11. Näyte samasta väristä, joka on ollut puoli vuotta auringossa ilman että se on suuresti muuttunut. Näyte 11.På Silke.
1. Med vattn ensamt, efter 4 timmars maceration, en ljus Paille. Pr. 1.
2. Med vattn, och sedan alun och koksalt, Paille. Pr. 2.
3. Med k. s. och s. b. efter 2 dygns digestion, Paille. Pr. 3.
4. Med o. k. och s. efter 4 timmars maceration, en skön och gläntsande Citrongul färg. Pr. 4.
5. På samma sätt, efter et dygn, en skön Citrongul färg. Pr. 5.
6. Med o. k., s. och järn vitriol, efter 3 dagars digestion, mörk Citron-gul färg. Pr. 6.
7. Samma något längre.
8. Med o. k., s. och koppar-vitriol, efter 12 timmars maceration, en skön och hög Pistaciegrön färg. Pr. 8.
9. På samma sätt, efter 3 dygn, något ljusare. Pr. 9.
10. På samma sätt, men med tilläggning af k. s. och s. b. efter 2 dygn, en skön Pistacie-grön färg, som är aldeles ägta. Pr. 10.
11. Prof på den samma som legat et halft år i solen utan at mycket förändras. Pr. 11.

Alectoria ochroleuca, rakkaluppo, fjälltagellavL. Ochroleucus. Liljeblad. Flor. Sv.

Tämän pitäisi kasvaa Tornionjärven luona. Sen puuttuessa en ole voinut suorittaa sillä mitään kokeita. Ulkonäkönsä perusteella se ei lupaa mitään hyötyä värjäämöille, sillä se on pieni ja heiveröinen.Denna skal växa vid Torneå Träsk. Af brist derpå har jag icke kunnat anställa några försök därmed. Efter utseende, ty den är liten och klen, lofvar den ingen nytta för färgerier.