31.5.13

Vihreätä ja keltaista.

Haminan Sanomat 103, 19.9.1907 Harmaan kalsea, vihreän keltainen syksy. Paennut on näiltä mailta suvi kuulakankirkkaine päivineen, paenneet ...

30.5.13

Muutamia piirteitä ranskalaisesta kirjallisuudesta. II.

Aika 7 / 1909 Jonkun kansan henki ei ainoastaan ilmene sen kirjallisuuden sisällyksessä, s. o. siinä kuvatuissa aatteissa, elämässä ja mieli...

29.5.13

Förfalskadt zinkhvitt.

Industri-vännen 9, 1.5.1890 Zinkhvitt förfalskas ofta genom tillsats af tungspat, krita, gips m m. Nyligen har för statens räkning å Kemiskt...

28.5.13

(Ilmoitus) Palvelukseen halutaan. Värjäri.

Helsingin Sanomat 292, 17.12.1909 Värjäri, nuorempi, naimaton, taitava pumpulilankojen värjäämisessä. Saa paikan kaupungissa tammikuun puoli...

27.5.13

Ebenholtz betning.

Industri-vännen 9, 1.5.1890 Sedan trät först af slipats med glaspapper N:r 2 och därefter med pappor N:r 1, nedlägges det i en lösning af 10...

26.5.13

Suruvärinä

Jokamiehen ja joka naisen viikkolehti 11, 14.12.1907 Suruvärinä käytetään Europassa yleensä mustaa väriä, Kiinassa valkeata, Persiassa rus...

25.5.13

Kuwannollisia merkkiä raamatussa. (Osa tekstiä.)

Kansan Lehti 38, 20.9.1895 [---] Wärit. Walkea wäri on puhtauden kuwa (Ilm. 7: 14), ruskea weren wuodatuksen kuwa (6: 3), musta nälän ja puu...

24.5.13

Wäriarkit ja kehistekirja.

Kirjaltaja 5 / 1903 Ne kirjapainot, jotka tabtowat saada aikaan  tasaista painosta ovat luonnollisesti ymmärtäneet wäriarkkien käyttämisen v...

23.5.13

Vuoden varrella olevien juhlapäivien vietosta

Kotiseutu 20-21 / 1910 *) Kirjoitus on kokoonpantu Kotiseudulle saapuneista lähetyksistä, jotka ovat melkein sellaisinaan tähän otetut. Kuri...

22.5.13

Värjättyjen merseroitujen lankojen liisteröiminen.

Käsiteollisuus 5-6 / 1911 Merseroidut puuvillalangat vaativat yleensä toisen liisteröimisen kuin ei merseroidut. Syynä tähän on se, että mer...

21.5.13

Ajokalumaalauksesta.

Käsiteollisuus 5-6 / 1911 (Omien kokemusten perusteella Käsiteollisuudelle esitti K. A. Nyman, ammattimaalari.) (Viimeinen osa). Öljy-pakkel...

20.5.13

Jauhon valkaisusta.

Liikeapulainen 49, 10.12.1909 Jokainen leipuri tietää, että leivottaissa saadaan paremmat tulokset jauhosta, joka on ikäytynyttä, s. o., jot...

19.5.13

Hwad man kan bli bjuden på i en restaurant.

Lördagsqvällen 24, 11.6.1898 I sin fullkomlighet skildrar en fransk kemist genom att sammanställa en matsedel, som man skulle kunna erhåll...

18.5.13

Den bästa färgen för skyddande af järnkonstruktioner.

Naturen 27, 1.2.1894 Inför Manchester Association of Engineers höll hr W. Thomson nyligen ett föredrag rörande vissa ämnens skadliga inflyta...

17.5.13

De gamle egyptiernes färger.

Naturen 27, 1.2.1894 Färgerna på de gamle egyptiernes minnesvårdar utmärka sig, trots deras höga ålder och fastän de delvis i årtusenden ha ...

16.5.13

Kirjallisuutta. V. M. J. Viljasen Värisointuopas

Opettajain lehti 50, 13.12.1907 Kirjallisuutta. V. M. J. Viljasen Värisointuopas ilmestyi vuosi sitten Yrjö Veilinin kustannuksella. Kun kan...

15.5.13

Viina, tupakka ja värisokeus.

Rauhan sanoma 1 / 1909 Se taistelu, jonka Yhdysvaltain rautatiet ovat julistaneet palveluskuntainsa väkijuomain ja tupakan käytäntöä vastaan...

14.5.13

Färgning af påsk-ägg.

Sländan 6, 1.4.1896 De allra präktigaste påskagg, skiftande i mångfaldiga färger och teckningar, kan man färga med följande enkla och billig...

13.5.13

Mitenkä pärekatot voipi saada kestävämmiksi?

Suomen maanviljelyslehti 6 / 1894 (Osaksi Hbl:n mukaan.) Vaikka kattopäreillä kieltämättä on monta suurta ansioa kattamisaineena, esimerkiks...

12.5.13

Käsityö- ja tehdasyhdistyksen waltuutettujen kokouksessa

Tampereen Sanomat 39, 2.4.1885 Käsityö- ja tehdasyhdistyksen waltuutettujen kokouksessa tiistai-iltana käsiteltiin seuraawia asioita: Wärjär...

11.5.13

Om den pedagogiska betydelsen av ljusets psykiska verkan skriver Edvin Thall.

Tidskrift för folkskolan 5-6, 1.5.1910 Pedagogisk Tidskrift (Stockholm). Vår kunskap om ljusets inflytande på själslivets funktioner är ännu...

10.5.13

Toalettihistoriaa.

Uuden Suomettaren juttu-tupa 4 / 1890 Keinot, joilla ihon väriä koetetaan parantaa, ovat ikivanhoja. Jo aikaisimman muinaisajan naisilla oli...

9.5.13

Pune.

Virittäjä 3 / 1900 "Virittäjän" ensimäisen vuosikerran viimeisessä numerossa koettaa J. G. Nordling saada pune sanaa merkitsemään ...

8.5.13

Tsagan sara, mongolilainen juhla.

Virittäjä 3 / 1900 Tsagan sara merkitsee oikeastaan "valkoinen kuukausi". Miksi se on "valkoinen", on länsimaitten miehe...

7.5.13

Nimistä Suomi ja suomalainen, finne ja Finland.

Virittäjä 6 / 1899 [---] Rudbeckin mukaan oli finne samoin kuin foinikialaisnimikin vain muunnos sanasta - fan (= perkele). Yhdistys oli mai...

6.5.13

Teollisuutta. (Noin 60-70 tynnyrin-alaa hywää punamultasuota...)

Uusi Suometar 231, 5.10.1890 Noin 60-70 tynnyrin-alaa hywää punamultasuota on ratsutilallisen F. Saarholman maalla Asikkalassa, jonka maanos...

5.5.13

Häitten aattona.

Uuden Suomettaren juttu-tupa 41 / 1894 Kirjoitti Kielo. Nyt on neljä kuukautta kulunut siitä, kuin kirjoitin Vihtorille ensimmäisen kirjeen ...

4.5.13

Valomerkit.

Suomen Julkisia Sanomia 97, 15.12.1864 Paitsi tähän saakka tawallisia palomerkkejä tulee wasta tulipalon sattuessa kelloilla soitettawaksi N...

3.5.13

Apteekarein päätös aniliniwäreistä.

Suomen Julkisia Sanomia 97, 15.12.1864 H. D. ilmoittaa seuraawata: Kaupungin apteekarein kuultua, että kaupassa löytywien aniliniwärein on s...

2.5.13

Berättelse om en brun färg af Bladlöss

Berättelse om en brun färg af Bladlöss; framgifven af Clas Bjerkander. Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Jul. Aug. Sept. 1787 Jag h...

1.5.13

Om det färgande Ämnet uti Berliner-blå

Om det färgande Ämnet uti Berliner-blå, Fortsättning; af Carl Wilh. Scheele Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Jan. Febr. Mart. 1783...

Tilaa: Blogitekstit ( Atom )