Oulun Wiikko-Sanomia 50, 11.12.1830
(Suomentama.)
Sini minulle' on mieluinen;
Ah! kuin sininen on suloinen:
Sininen on sees Taiwaan kaari,
Sinerwälle wälkkyy wetten piiri.
Sininen on Kukka pikkuinen,
Raukkauden kuwa kullainen,
Joka kuiskuttaa: "ah! kyyhkuiseni,
Muista aina mua, Armaiseni!"
Sinä-silmäsä on lempeys,
Syaämmestä siintää hempeys,
Sini-silmän säteitten soitto
Tunnon Taiwosest' on päiwän koitto.
Josma joskus jouwun naimisiin,
Morsianna puen sinisiin;
Sinisiä sitten aina kannan;
Syammeni sini-silmäll' annan.
K-lli.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti