31.1.09

Muutama sana Suomen maan puista. Raita.

Sanomia Turusta 12, 10.6.1851

(Jatko 3:ta— 11:ten n:roon.)
Raita.
(Salix caprea.)


Raita hywäksyy lauhkeata ja märkämäistä sawimaata, mutta kaswaa kuiwaläntäsellä ylänkö-maallakin. Nuorena on se muita puita rajukaswusempi. Luonnostansa on se pehmonen, mutta kuitenkin sitkeä ja nikkarin käsialoiksi soweljaampi kuin muut pajupuut. Sitä sopii kaswattaa tienwierillä, wainioiden ja niittyjen ympärillä, eritoten niillä paikoilla, joissa kimalaisia eli mesiäisiä elätetään; sillä ne rakastaawat raidan kukkia, jotka oitis kirren lähteissä puhkeewat.

Raitaa kaswatetaan siemenestä, joka tuleentuu Kesäkuussa, niin myöskin wesasta, ja seipään tawalla oksasta taikka haarasta; mutta jos sitä kuiwalle paikalle istutetaan, niin pitää kuoppa, johon se istutetaan, täytettämän hywällä höllällä mullalla ja useasti kasteltaman. Lihawassa maassa jätettäköön 2 taikka puolenkolmatta, mutta laihassa 3 taikka 4 kyynärää kunkin puun wäliä.

Seipäinä istutettalvia haaroja otettakoon 5:den ajastaikasesta raidasta, jonka lalwa pitää oleman katkastu paria wiikkoa ennen kirren lähtöä. Haarat walittakoon suoria ja wihriäis-kuorisia; sillä roso- ja harmaa-kuorinen ei kelpaa, jonka wuoksi se paikka on pois hakattawa. Ne karsitaan ja katkastaan ylisestä päästä niin paljo, että jääwät 4:jän taikka 5:den kyynäräisiksi; sitte pistetään niiden wahwa pää weteen niin pitkältä kuin maahan istuttaa aiwotaan, jossa liotkoot niin kauan että oksan nypyt walkeneewat, jollon ne oitis istutettakoon; sillä jos ehtiiwät puhjeta ja sitte katkeewat, niin ei puu enää juurru. Samalla lailla käy myöskin, jos istuttaissa kuori halkee taikka lähtee. Wedessä liotus ei ole tarpeellinen, jos istutettawan seipään molemmat päät kastetaan sulattuun pikiin, joka estää sen mätänemästä. — Kuiwaan maahan istutettakoon sywemmälle kuin märkään; ei kuitenkaan kumpaankaan kolmea taikka neljää korttelia sywemmälle. Puun pikasemmasti juurtumiseksi katkastakoon puun lalwaan asti joka kuukausi siihen tulleet oksan alut, ainoastansa kymmenkunta jätettäköön lalwaan kaswamaan. Wiiden wuoden perästä saadaan wasta lalwa katkasta, ja sittemmin joka 3:mas taikka 5:des wuosi. Wikaantuneita oksia ei saa puuhun jäädä; ne katkastakoon wilten. — Oksia istutettakoon puolen kyynärän sywyyteen ja puolenkolmatta kyynärän päähän toinen-toisistansa. Niiden tulee olla yhden taikka kahden wuotisia, kolmen korttelin mittasia, wilten poikki leikattuja ja ylisestä eli lalwa-päästä koko pehmonen osa poiskatkastu. Istutuksen aika on aikakin kewäällä.

Tällä lailla istutetaan, sekä haaroista että oksista, kaikkia muitakin pajupuita, nimittäin: halapajuja, hanhenpajuja, wironpajuja (piili-puita) j.n. e. Samaa luontoa on paattain (paattama) elikkä pajatsin, pajakka, pajakas, jonka tähden emme myös niistä nyt erittäin mitään puhukkaan.

Raidan-lehtiä syö karja. Kuori kelpaa nahan parkiksi, ja jauhoksi eli pulweriksi pienennettynä käytetään sitä kiinan werosta wilutaudin lääkkeeksi. Sitä nautitaan wiluttamattomana aikana kahdeksasosa taikka neljäsosa luodia joka kolmas taikka neljäs tunti. — Weitsi saadaan teräwäksi raitaan hiomalla. Raidan-kääpä tulee wakewältä ja sanotaan waatteisiin pantuna estäwän niistä koit.

(Jatketaan.)

Ei kommentteja :