Muutamia sanoja luonnonwoimista.

Tapio 77, 27.9.1879

[Artikkelissa käsitellään monenlaisia luonnonilmiöitä auringon säteitten heitosta ilman väreilyihin... Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan kuvista, tässä väriä koskeva osuus:]
[...]

Tämä lämpö eli niinkuin me sanoisimme kylmyys täytyisi sen mukaan siis löytyä awaruudessa. Niinkuin äsken mainitsin, alkaa lämpö noin 60 biljoonan paikoilla. Jos heilausmäärä yhä kaswaa aina 400 biljoonaan, alkaa tämä jo tehdä meihin waikutusta walosta. Walo on eterin transwersalista laineliikuntoa, jossa heilausten määrä on 40-800 bilj. 1. sek. Aurinko, jossa wielä wallitsee suuri kuumuus, panee ympärillänsä olewan eterin wäreisin. Nämä wäreet kulkewat suurella nopeudella joka haaralle awaruudessa löytywässä eterissä. Yksi osa kohtaa maatamme, panee päällä löytywän etewin wäreihin (eteriä löytyy nimittäin kaikissa maan ainehiksissa) wihdoin senkin, joka löytyy meidän silmissämme ja tunkee täten näköhermoihimme ja aiwoihimme saakka, jossa tämä eterin wäriseminen herättää meissä sen tunteen, jota kutsumme waloksi. Jos heilausten määrä on 400-500 bilj. wälillä sekunnissa, saamme tunteen punasesta wäristä, 500-350 wälillä on orange ja keltanen wäri, 530-600 on ruohonpäinen. Sen perästä alkaa sininen siksi, kunnes heilausten määrä kaswaa 650 bilj. sek., jolloin alkaa ndigowäri aina 690, sitte wioletti ja wihdoin ultra-wioletti, jos heilausten määrä on 800 biljoonaa yhdessä sekunnissa.

Jos eteri tekee yhtä aikaa heilauksia, joissa on kaikki nämä heilaus-määrät, se on, jos kaikki wärit sekoitetaan yhteen, saamme tunteen walkeasta wäristä. Siitä että walo on eterin liikuntoa woimme me esim. helposti ymmärtää senkin seikan, että me silmissämme saamme syntymään waloa, kun waan kowasti kädellämme lyömme silmiämme wastaan. Silmissämme löytyvä eteri ja näköhermomme joutuwat silloin saman tapaisiin wäreihin, kuin jos oikea walokin niihin waikuttaisi. Wäreilemisestä syntyy aina niin kutsuttu laine-liikunto. Me näimme, kuinka hämmästyttäwän monta wärettä eterin täytyi tehdä, enenkuin se waikutti meissä walona, mutta samassa suhteessa owat myöskin niiden eteri-laineiden pituudet, joita wäreileminen synnyttää hämmästyttäwän lyhwiä. Punaisen wärin laineita menisi yhden hi'uskarwan paksuudelle noin 135; wioletti-wärin laineita toisen werran enemmän. Kun eteri tekee wieläkin useampia heilauksia, sekunnissa 800 bilj., niin syntyy niin kutsutut kemialliset lämpö-säteet, se on, ne säteet, jotka ensimmäkseen waikuttawat niin sanotuita kemiallisia muutoksia ainehiksissa. Mutta nämä walon waikuttamat kemiallisetkin muutokset täytyy meidän ymmärtää niin, että se liike-woima, joka eterillä on, kun se tekee yli 800 bilj. heilausta sekunnissa, on kyllin tehokas eroittamaan aine-atomia toisistaan ja liittämään uusia niiden sijaan. Meidän täytyy ajatella, että eteri-molekyli wauhdissaan sattuu jonkun aineen atomiin. Yhteen kolhauksesta lentää tämä atomi irti toisesta ja joku uusi tulee sijaan. Täten syntyy molekyli, erilainen kuin ennen. Kun eteri tekee wieläkin useampia heilauksia sekunnissa kuin äskenmainitut, syntyy siitä sähköä eli elektricitettiä. Elektriciteetti on eterin longitudinalista laine-liikuntoa."Ampéren theorian mukaan olisiwat magneetit ainoastaan sellaisia kappaleita, joissa elekticiteetti eli eteri-wirrat ruuwin tapaisesti kulkisiwat ympäri sitä esinettä, joka on magneetillisessa tilassa. Jos kahdessa magneetissa nämä eteriwirrat owat yhdensuuntaisia, wetäwät ne toinen toisiansa yhteenpäin. Jos sitä wastoin wittoilla on wastakkainen suunta, työntäwät ne poispäin toinen toisiaan.
Jos nyt wielä woisimme sielittää, että yleinen grawitationikin on liikuntoa, niin olisi kaikki tunnetut luonnon woimat liikunnoilla selitetty. Sitä ei kumminkaan wielä kukaan ole tyydyttäwästi tehnyt, waikkei kokeitakaan puutu. Olkoon asia kuinka tahansa, niin näyttää se kumminkin siltä, että grawitationikin on liikuntoa, koska se waikutus, minkä se tekee, myöskin on luukuntoa. Ennen luultiin liikunnon woiwan muuttua esim. lämmöksi ja lämmön taas takaisin liikunnoksi, tietämättä kumminkaan, että itse lämpökin oli liikuntoa. Snepätähden tässä ei tapahdu mitään muutosta itse woimassa, - liikewoima on aina yksi ja sama, - ainoastaan waikutus-tawassa on muutos tapahtunut. Tämä jo melkein oikeuttaa meitä päättämään, että grawitationikin, joka liikettä synnyttää, on itsekin liikettä, liikewoimaa, waikka sen waikutustapa on toinen. Tawallisesti arwellaan että grawitationi on jonkunmoista eterin liikuntoa ja mitäpäs se muuta woisi olla, sillä eterin kauttahan esim. auringon täytyy ertää maata puoleensa, kun tällä wälillä ei muita aineita tiedetä löytywän.

Ajatelkaamme meillä olewan sellaista metallia, joka, waikka kuinkakin kuumentaisimme, ei kuitenkaan sulaisi. Tästä metallista tekisimme hammas laitaisen pyörän, jota sitte koneiden awulla panisimme pyörimään. Pyörän pyörähtäessä noin 40 kertaa ympäri yhdessä sekunnissa, kuulisimme me hywin alhaista ääntä; jos nyt wauhti yhä lisääntyisi, kohoaisi äänikin, mennen läpi kaikki skalat siksi, kunnes wihdoin, pyörän pyöriessä noin 5,000 kertaa sekunnissa, emme kuulisi kuin kimeää wihellystä. Wauhdin yhä enetessä loppuisi ääni kokonaan, mutta sen sijaan alkaisi itse meidän pyörämme yhä lämmitä. Se kuumenisi kuumenemistaan, kunnes se, pyöriessään 400 biljoonaa kertaa yhdessä sekunnissa, alkaisi jo kuumuudesta tulla punaiseksi; se antaisi siis itsestään waloa. Me emme wieläkään herkeä pyörittämästä; päinwastoin me yhä lisäämme pyörän wauhtia ja e saisimme nähdä pyörän perätysten muuttuwan orange-wäriseksi, keltaiseksi, sihriäksi, siniseksi, indigo-wäriseksi ja wihdoin, pyörän mennessä noin 800 biljoonaa kertaa ympäri sekunnissa, näkisimme wioletti-wärin.

[...]