Potaskan keittäminen...

Almanach Eli Ajan Tieto 1751

Potaskan keittäminen on yxi hywä Elatuxen-Wälicappale köyhille, irtamelle ja joutilaalle Wäelle.

Tuhcaa löyttään joca huonesa. Enämbi taitaan huokiasti yldäkylläisesti polttaa metzisä oxista ja sencaldaisista puista, jotca ei maxa waiwaa wiedä cotia huoneen lämbymäxi.

Samalla tawalla myös Curjenwarpaista (Ormbunkegräs) ja Coinruhoista, sijtä ruusuisesta Suolameren-ruohosta, joca cutzutaan muutamisa paickacunnisa tång, ja Uudellamaalla cutzutaan Heuter, joca casswaa Meren pohjasa, ja Aallot ajawat ylös rannalle. Tämä näkyy olewan se sama, joca Engelandisa cutzutaan Kelp, josta Potaskaa poldetaan sixi fijnixi Engelandin klasixi.

Nämät molemmat wijmein mainitut andawat paljo ja hywää Tuhcaa, paljoa enämän, cuin yxikän muu polttopuu, jonga moni on coetellut.

Coetuxen cautta taitaa myös löytyä muita caswoja eli ruohoja, jotca owat tähän hywät ja soweliat.

Potaskaa tehdään huokiammasti seurawaisella tawalla: Tuhasta tehdään selkiätä lipiätä, nijncuin Wierettä Maldahista.

Lipiä keitetään yhteen yhdesä Padasa, nijn paljo cuin cullakin on, kiwicowaxi ja mustanharmahaxi Suolaxi, joca sijtä sitte cuin se on kylmeendynyt, hacataan irralle, ja maxaa jo silloin 6 Talaria Cuparirahaa Leiwiskä, jos Lipiä tulee hywin pidellyxi, ja on puhdas Sannasta ja Mullasta eli Maasta.

Yhdestä Tynnyristä hywää Tuhcaa, saadaan yxi Leiwiskä Lipiäsuolaa, ja cowasti poldetusta Tuhasta wielä enämbi.

Jos nytt tämä Suola, yhdesä sijhen tawallisesa ja wähän maxawasa Uunisa, edespäin cuumetaan, sijhen asti, että tämä aine tulee walkiaxi, nijn saadaan Leiwiskästä 10, 12 ja 15 Talaria Cuparirahaa.

Tätä calua brukawat enimitten Färjärit eli Painajat ja klaseintekiät.

Nijn myös fijnein Lijnain pleikamiseen eli walcasemiseen ja Apothekeisä.

Se halwembi Potaska on hywä Saipuaxi ja Såpankeittämiseen.

Se jälkeen jäänyt Tuhca on hywä sonda Pellolla ja Nijtulla.

Pihca on yxi hyödyllinen aine, ehkä aiwan harwat tietäwät sijtä tehdä jongun hyödytyxen, sitä löyttään cuitengin paljo jocapaicasa ja cootaan huokiasti, cusa Mändy- ja Cuusimetzää on. Se maxaa cohta wähällä waiwalla palcansa.

Se coottu Pihca pannaan yhteen puhtaseen rohtimiseen Säckijn eli Pussijn nijncuin wara suuri on: joca pannaan yhteen kiehuwaan Pataan eli Cattilaan, cosca Pihan lihawus kelluu weden päällä nijncuin raswa. Sijtä otetaan wahto pois ja puhdistetaan caikista roistoista, Harpösixi.

Tämä aine sulatetaan sitten yhdesä Padasa, nijncuin muukin raswa, ja keitetään yhteen, että se cowenee jähtyisä, ja näkyy selkiäxi läpitzecatzoisa, ja cutzutaan Hartzixi.

Se yhteenkeitetty Pihca ulosammunnetaan wijmeisexi sijhen tehtyin Tuohi-Roppeisijn, eli muihin astioihin, hyytymään, ja sitten myydään.

Suurisa Caupungeisa bruukawat Hartzia Cupari- ja Bläckislagarit eli Sepät, nijn myös Kyparit eli Wijnakellarin Drengit, ja moneen muuhun tarpeseen, maxaa 6 Talaria Cuparirahaa Leiwiskä.

On yxi kewiä työ, ja saadaan pian walmihixi.

Yhdestä Capasta Pihcaa saadaan 5 eli 6 Naulaa hywää Hartzia. Tämä työ maxaa satakertaisesti palcansa.

Hartzia tuodaan sisälle Ulcomaalda, waan taitaan cuitengin Ruotzisa tehdä juuri huokiasti nijn paljo, että sitä taitaisin wiedä Ulcomaalle, wähimmäxikin ettei Raha menis sen edestä ulos Waldacunnasta.

Molemmat nämät Elatuxen-keinot, Potaska ja Hartzi saattawat Wenäjän-Waldacunnalle jocawuosi suuren rahan, ja taidais Ruotzisa ja Suomesa hyödyttä monda ahkerata Maalla Huoneenhallitusta-pitäwätä, jolla tila sijhen on, usein enämän cuin coco hänen Peldons wiljeleminen.

Cuitengin olis paras, että ne, joilla ei ole Taloa, ahkeroitzisit heitäns sencaldaisista Elatuxen-keinoista.

Mainitusta Harpösistä eli puhdistetusta Pihasta on myös coeteldu tehdä Saipuata ja Såpaa, cosca sijhen tygöpannaan raswaa ja lipiätä eli Potaskaa, joca tulee hywäxi ja paljon kestäwäisexi.

Samalla tawalla myös Työ-kyntilöitä, cosca se secoitetaan Talin canssa, jotca palawat walkiasti hywällä hyödytyxellä Huoneenhallituxen-menosa.

Se walkein ja pehmein Männyn- ja Cuusen-Pihca cootaan erinäns, sulatetaan Rautapadasa wähällä walkialla, ja waletaan taicka Humala sijwilän eli Nijniseulan läpitze, johon pannaan wähä Hampuja eli Rohtimia ja hätätilasa Olkia, joca puhdistaa caikellaiset roistot;

Se cuin selkiäxi on läpitze sijlattu, taitaan puhtana Terpentininä pidettä.

Se jälkeen jäänyt pannan yhteen Destiller-Pannuun ja 2 sen wertaa wettä destillerataan samalla tawalla cuin Catawan Öljykin eli Terwa.

Öljy eroitetaan wedestä, joca on nijn hywä Terpentinin-Öljy, cuin Ulcomaangin; parembi ja puhtahambi hajun ja maun puolesta, cuin se endinen secaisesta ja cowasta Pihasta.

Se cuin Pannuun jälkeen jää, on yxi hywä walkia Hartzi.

Terpentini ja se walkia Hartzi myydään Waxikyntiläin Tekiöille ja Apothekeisä, se edellinen 6 Talarijn ja se jälkimäinen 9 Talarijn Cuparirahaa Leiwiskä.

Tuoresta Cuusen- Männyn- eli Catawan-Pihasta taitaan myös tehdä Terpentijniä, sillä tawalla:
Pihca cootaan ja sulatetaan wähällä walkialla suuresa Rautapadasa, ja lijcutetaan hywin ymbärins yhdellä latuscaisella puulla.

Cosca se on peräti cuuma ja hywin sula eli juoxewa, nijn se waletaan Humala-Sijwilän läpitze, jonga sisälle pohjaan on pandu ohcaiselda olkia, cosca Pihca selkiänä läpitze juoxee, ja jota tuorembi se on, sitä wetelämbi on se myös, ja tulee parhamaxi Terpentijnixi, cuin Ulcomaalda tuodaan, waan taitaan cuitengin täällä Ruotzisa ylönpaldisesti coota.

Cosca tämä wetelä Pihca eli Ruotzin Terpentijni pannaan yhteen suureen Destiller-Pannuun puhtaan weden canssa, nijn sijtä saadaan Öljyä, joca on aina nijn hywä, cuin Ulcomaangin Terpentijnin-Öljy.

Se cuin jää Destiller-Pannuun, on puhdas Hartzi, joca pitä ulosotettaman, nijn cauwan cuin wesi on cuuma, ja yhdesä Rautapadasa sulataan wastauudesta walkian päällä, sijhen asti, että wesi on uloslöyhkänyt, nijn se on hywä Hartzi.

Jos tämä wielä edespäin sulataan cuumemmalla ja suuremmalla walkialla, nijn että se tulee wähän ruskiaxi, nijn se cutzutaan Calfonium.

Nijtä roistoja, cuin jääwät Humala-Sijwilään, taitaan myös nautita, cosca ne pannaan Tijlikiwen päälle, wiritetään walkia nijhin, sillä ne loistawat nijncuin yxi Fackla eli soitto, että köyhät taitawat sen cansa tehdä heidän Ehtoascarens.

Wanhoja Tuohia löyttään kyllä, cusa Tuohicattoja on.

Nämät puhdistetaan ja tupataan yhteen Pataan ja poldetaan Öljyxi, nijncuin Catawan Öljyä eli Terwaa tehdään.

Jos wähä Getpårsia eli Sqwattra myös pannaan secaan, nijn haju tulee sitä suloisemmaxi, nijncuin Wenäjän-Öljy Wenäjän-Nahan päällä.

Tätä Öljyä saadaan kyllä wähällä waiwalla, on hywä Nahan ja Pyöräin woitexi, erinomattain juuri hywä Nahan woitexi, cosca wähä muuta rasuwata sijhen tygö pannaan, ja näkyy hajun ja Nahan hienouden puolesta olewan se sama, cuin Wenäläiset bruukawat heidän Nahcans ja Juhtins walmistamiseen.