Kodin kuvasto 7, 10.6.1911
Puhetapa on ammoisista ajoista osoittanut värien vaikutusta ihmismieliin. Puhutaan esim. lämpimistä väreistä, joilla erittäin tarkoitetaan punaista, sinistä mainitaan kylmäksi väriksi, keltaista elähyttäväksi j. n. e. Eräs ranskalainen fysioloogi on kokeilla saanut selväksi, että spektrumin punainen puoli kiihottaa hermoja, kun sitä vastoin toinen puoli, jossa on vihriäistä, sinistä ja violettia, tyynnyttää niitä. Eräs italialainen lääkäri menee vieläkin pitemmälle ja luulee parantaneensa monta mielisairasta värien avulla. Raskasmielisyyttä parantaa hän punaisella, hulluutta sinisellä ja hermostunutta alakuloisuutta violettivärillä.
Toinen lääkäri on keinotekoisesti saanut aikaan huimausta käyttämällä punaisia säteitä, ja toiselta puolen parantanut huimausta käyttämällä vuorotellen punaisia ja vihreitä säteitä. Suuressa ulkomaalaisessa tehtaassa, jossa valmistetaan valokuvalevyjä, kerrotaan työmiesten mielenlaadun tuntuvasti parantuneen sen jälkeen kuin punaiset lamput vaihdettiin vihreisiin.
Varmana voinemme siis pitää, että värit vaikuttavat enemmän hermoihimme ja hyvinvointiimme kuin mitä ylimalkaan luulemmekaan. Ja siksipä onkin luonnollista, että eräässä suuressa hermotautiparantolassa Saksassa huoneet kalustetaan sairaitten mukaan. Ne, jotka tarvitsevat lepoa ja rauhaa, saavat vaaleanvärisiä, pääasiassa violetinvärisiä huoneita, kun taasen ne, jotka kaipaavat elähyttämistä, saavat huoneen, joka on paperoitu ja kalustettu punaisella.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti