Wärien puute.

Helsingin Sanomat 31, 2.2.1915

"Kutoma ja paperiteollisuus"-lehdessä kirjoitetaan:

Saksan yksinwaltius wäri-, kuten yleensä kemiallisen teollisuuden aloilla on, kuten aikaisemmin jo on ollut puhe, saanut sen kanssa sotaa käywät maat ja näiden mukana meidänkin maan oloihin, joissa wärien ja muutamien kemikalioiden saanti tuottaa waikeuksia. Omissa oloissa ei tämä ole lainkaan ihmeteltäwää. Suuremman wäritehtaan perustaminen, joka kykenisi kaikkia sellaisia tuotteita walmistamaan, joita wäreinä tai wärillisinä aineina teollisuuden ja talouden aloilla tarwitaan, tuskin woi meillä tulla kysymykseen. Mahdollisesti sellaisen, joka walmistaisi wain muutamia enemmän käytännössä olewia tuotteita. Toisin on asianlaita maissa sellaisissa kuin Ranska, Englanti ja Venäjä. Eipä suinkaan, ettei näissä tällaisia laitoksia jo olisi. Sellaisia kyllä löytyy, mutta owat ne enemmän tai wähemmän olleet saksalaisista wäriteollisuusyhtiöistä riippuwia. Ei siis ole ihmeteltäwissä, että aate päästä omaperäiseen, Saksasta riippumattomaan wäriteollisuuteen näissä maissa on joutunut wakawan harkinnan alaiseksi. Olemme aikaisemmin kertoneet, että Wenäjällä jo on ryhdytty warsin laajasuuntaisiin toimenpiteisiin asian johdosta. Myöhempiä tietoja, miten tämä miljoonayritys siellä aiotaan toteuttaa, ei meillä wielä ole.

Kun kysymys on warsin mielenkiintoisa ja epäilemättä, silloin kun se toteutetaan, tulee wärien saannissa ja hinnoissa waikuttamaan niihin meikäläisiinkin teollisuuksiin, jotta wäriä tarwitsewat, sietää lähemmin selostaa, miten woimaperäisen wäriteollisuuden saanti aiotaan Englannissa toteuttaa.

Siitä kirjelmästä, jonka Englannin hallitus on lähettänyt wärejä käyttäwille tehtailijoille, käy selwille, että tarkoitus on perustaa yhteistoiminnallinen yhtiö, jonka pääomana olisi 75 milj. markkaa. Waltio ottaisi yritykseen osaa siten, että yhtiö saisi tarwittawasta pääomasta ½, eli siis 37,5 milj. markkaa waltion lainana, jolle maksetaan 4% wuotuista korkoa ja joka on maksettama takaisin 25 wuodessa. Osakkeen suuruus olisi 1 punta eli siis 25 mk. Kun koko pääoman määrä on merkitty, sitoutuu waltio antamaan ½ lainasta heti yhtiön käytettäwäksi ja loput sitten kun neljännes osakemaarästä on sisäänmaksettu. Ehtona lainan saantiin esittää hallitus, että sille annetaan oikeus määrätä kaksi johtajaa yhtiöön.

Saadakseen wärien tarwitsijat sidotuiksi yhtiöön, käy kiertokirjeestä selwille, että osakkeen ostajan on [] wuotena tai wiitenä wuotena sen jälkeen kun hänen entiset sitoumuksensa muiden wäritehtaiden kanssa owat päättäneet, käytettäwä wain kotimaisen yhtiön wärejä, jos tawaran laatu on hywää ja hinnat owat kohtuulliset. Riitaisuudet ratkaistaan sowinto-oikeudessa.

Neuwotteluja on paraillaan käymässä kuulun englantilaisen wäritehtaan Read Holiday & Sons Limitedin Hudderfieldissä olewien tehtaiden ostamisesta yhtiön haltuun ja niiden laajentamisesta suuremmiksi. Yhteistyöstä sweitsiläisten wäritehtaiden ja näistä meillä Suomessakin tunnetun wäritehtaan nimeltä "Gesellschaft für chemisehe Industrie" kanssa Baselissa toiwotaan saatawan suurta apua.

Auttaakseen yhtiötä olisi hallitus suostuwainen päästämään wäriteollisuudessa käytettäwän alkoholin denaturoituna tullitta maahan. Siinä pääpiirteet, millä keinoin kotimainen, saksalaisista riippumaton wäriteollisuus Englannissa aiotaan saada syntymään.

Yritys on aiottu etupäässä kotimaista tarwetta warten. Rahassa laskettuna se lienee nykyisin noin 50 milj. markkaa wuodessa. Mutta kun ottaa lukuun, että wäriteollisuudessa jo on warsin wanhat ja wankat juuret Englannissa — siellähän se alun pitäen syntyikin —, että Englannissakin yhä enemmän aletaan kiinnittää huomiota kemialliseen koulutukseen ja että Saksa näihin asti on saanut suurimman osan wäriteollisuudessaan käyttämästään kiwihiiliterwasta Englannista, emme omasta puolestamme epäile asian onnistumista. Ja jos niin käy, tulewnt monet niistä maista, jotka wäreihin nähden owat joko kokonaan kai suurimmalta osalta olleet Saksasta riippuwaisia, saamaan wäritarpeensa Englannista. Sillä yrityksellä on epäilemättä edellytyksiä hywin nopeaan muuttua maailmanteollisuudeksi. Ja eritoten silloin jos englantilaiset saawat alusmaansa myöskin asiaan innostumaan. Siihen nähden, mitä saksalaiset owat suomalaisia wärienkäyttäjiä tuotteillaan werottaneet, on meillä täysi syy toiwoa, että wäriteollisnuden juurruttaminen wenäläiseen ja englantilaiseen maaperään täysin onnistuisi.