Kirjapainotaito 2, 1926
* Tämän kirjoittaja tarkoittaa painomusteella mustaa ja painoväreillä värillisiä värejä.Johdanto
Kirjapainoalalla tarvittavan painomusteen valmistus on tietystikin yhtä vanha kuin kirjanpainotaitokin. Mutta tätä taitoa paljon vanhempi on vernissan keittotaito ja tieto miten hienon hienoa sysimustaa nokea voidaan valmistaa. Kun vernissan valmistus ennen muinoin tapahtui liina- tai pähkinäöljyä avonaisella tulella keittäen, syttyivät öljystä haihtuvat höyryt ilmituleen paksusti savuten. Kun keittäjä heitti kylmän peltikannen kattilan peitteeksi sammuttaakseen tulen, pirskahti öljyä kanteen samalla kuin siihen kerrostautui savunokeakin. Kantta käsitellessä huomasi vernissan keittäjä, että noki vernissan kanssa antoi kaikkein hienoimman aivan mustan värin. Siitä lähtien on öljynoella vielä nytkin mitä suurin merkitys hienoimpien pikimustien öljy-ja emaljivärien valmistuksessa. Näillä huomioilla oli sittemmin mitä suurin merkityksensä painomustetta tarvittaessa. Tarpeeksi savunoella jauhettu ohentamaton paksuvernissa, antoi näet kirjanpainajan tarvitseman painomusteen. Painomusteen valmistus oli siis alkujaan sangen yksinkertaista ja helppoa. Kun siitä sitäpaitsi saatiin sangen hyvä hinta, muodostui sen valmistus vernissankeiton yhteydessä erittäin tuottavaksi. Painomusteen valmistusta pidettiin monissa tehtaissa sittemmin salaisuutena jota se itse asiassa ei voinut olla, kuten yllä esitetystä käy selville.
Mitä painomusteelta vaaditaan
Tämä vanhaan tapaan valmistettu painomuste täyttää seuraavat vaatimukset: Sillä on kiiltävän sysimusta väri ollen kauttaaltaan täydellisesti yhdenmukaista, sillä pieninkin kova sirunen joka painomusteessa sattuu löytymään, olkoonpa vaikka pieninkin nokipakkula, aiheuttaa pilkkujen syntymisen painettaessa. Sitä paitsi on hyvällä painomusteella se ominaisuus, ettei se ilmassa muutu pidemmänkään seisomisen aikana, mutta kuivuu paperille painettuna lyhyessä ajassa aivan täydellisesti. Edelleen täytyy hyvän painomusteen olla melkein hajutonta, pahan hajuista se ei lainkaan saa olla, ja kirjasimista helposti poispestävää. Loppujen lopuksi täytyy painomusteella olla sellaiset ominaisuudet,että se painettaessa tunkeutuu paperiin tarpeeksi syvälle kuitenkaan läpäisemättä, koska muutoin olisi mahdotonta saada paperi molemmin puolin luettavasti painetuksi. Kuten näemme vaaditaan hyvältä painomusteelta ominaisuuksia, joita ei ole niinkään helppo saada esille, käyttämättä tähän tarkoitukseen mitä ensiluokkaisimpia aineksia.
Painovernissan valmistus
Painomusteen valmistus jakaantuu pääasiassa kolmeen työotteeseen, nim.: Tarvittavan liinaöljyn puhdistukseen ja keittämiseen nk. painovernissaksi, viimemainitun käsittelyyn saippua, hartsi, väriaine ja nokimusta lisäyksineen sekä näinsaadun valmisteen koneelliseen viimeistelyyn s.o. jauhamiseen ja sekoittamiseen vaadittuun hienousasteikkoon. Toisaalta voi sen valmistus meidän päivinämme rajoittua kahteen viimeksi mainittuun työjaksoon, sillä tarvittavaa painovernissaa valmistavat varsinaiset vernissatehtaat.
Painovernissan valmistukseen tarvittavan liinaöljyn tulee olla parhainta laatua, kemiallisesti puhdistettua öljyä. Tällaisesta liinaöljystä ovat kaikki epäpuhtauttavat ja epämiellyttävälle haisevat aineet poistetut. Liinaöljyn keittäminen suoritetaan erikoisesti sommitelluissa korkeissa kuparikattiloissa avoimella tulella. Keittämistä jatketaan kunnes liinaöljy kuumenee niin paljon, että siitä alkaa haihtua hajaantuneita öljyhöyryjä. Keitettäessä öljy kuplehtii ja nousee kattilassa. Sen vuoksi kattilaa ei täytetä kuin puolilleen. Tottumattoman keittäjän on parasta ottaa aina ½ kattilan vetoisuudesta. Kun öljy alkaa paksuta otetaan siitä aika-ajoin näytteitä. Tämä tehdään seuraavasti: Puulastalla otetaan kattilasta pieni näyte, joka ilmassa lastaa heiluttamalla jäähdytetään, otetaan sormiin ja painalletaan litteäksi. Nyt vedetään näytettä sormilla niin, että syntyy säije. Tämän täytyy vetäytyä 4 à 5 cm pituiseksi katkeamatta. Kun tämä haihduttamiskeittoaste on saavutettu, on painovernissa tarkoitukseensa valmista. Keitettäessä on liinaöljystä haihtunut melkoinen osa. Tästä syystä on saatu vernissa liinaöljyä paljon kalliimpaa, mutta myöskin tarkoitukseensa arvokkainta. Jotta painovernissa saataisiin halvemmalla s.o. ettei sitä tarvitsisi niinkovasti haihduttaa, lisätään siihen hartsia, milloin vaaleaa milloin tummempaa, riippuen siitä tuleeko vernissa käytettäväksi painovärien vaiko painomusteen valmistukseen. Käytetyn hartsin täytyy tietysti olla valikoitua ja puhdasta roskista ym. epäpuhtauksista. Hartsilisäys on n. 25 à 30% koko keitoksesta. Lopuksi lisätään keitokseen kuivattuja saippualeikkeleitä noin 7 à 8 % koko keitokselle laskettuna. Monet tehtailijat lisäävät keitokseen vielä hienoksi jauhettua indigoa tai parisinsinistä jotka keitettäessä liukenevat vernissaan ja syventävät painomusteen mustaa väriloistoa.
Nykyisin kun kilpailu tällä niinkuin muillakin aloilla on ankara, valmistetaan halvempia laatuja liinaöljyä lainkaan käyttämättä. Tällöin tulevat raaka-aineina kysymykseen hartsiöljyt, hartsi ja saippua. Näistä valmistetaan painovernissaa siten, että kuumennettuun hartsiöljyyn lisätään ensinnä hartsia ja sitten saippuaa. Keittämistä jatketaan kunnes kaikki on liuonnut yhtenäiseksi massaksi. Hartsin ja saippuan lisäysmäärä riippuu siitä miten paksua vernissa halutaan saada. On selvää, että hartsiöljyä, hartsia ja saippuaa käyttämällä painovernissa voidaan myöskin valmistaa liinaöljyvernissa lisäyksineen. Siinä tapauksessa menetellään seuraavasti: Hartsi sulatetaan ja kuumennetaan niin, että siitä alkaa erittyä nk. savua, nyt lisätään pieniksi paloiksi leikattu kuivattu saippua ja vasta sitten kun kaikki on liuonnut lisätään keitetty liinaöljyvernissa ja sekoitetaan hyvin ja kuumennetaan niin, että seos tulee kattilassa helppojuoksuiseksi. Kun tämä on saavutettu, nostetaan kattila tulelta ja annetaan jäähtyä minkä jälkeen vernissa kaadetaan astioihin seisotettavaksi, niin että vielä lämpimästä vernissasta mahdolliset epäpuhtaudet voivat lasehtia astian pohjalle.
On selvää että yllä mainituista raaka-aineista valmistetut painovernissat ovat aivan liian kalliita sanomalehtien painomusteena käytettäviksi. Sanomalehtien painamiseen käytettävän painomusteen tulee olla halpaa ja sellaista, että se kuivaa melkeinpä silmänräpäyksessä. Sen vuoksi käytetään sanomalehtipainomusteen valmistukseen painovernissaa joka on paksunnettu erinäisillä lisäkkeillä kuten hartsiöljykonsentraateilla, asfaltilla, bitumiaineilla jne. Perustana käytetään raakaa liinaöljyä tai jotain halpaa vernissaa. Sanomalehtipainomusteen halpuuteen nähden ei sitä tietystikään kannata valmistaa nokimustaa ym. kalliita aineita käyttämällä. Mutta kun siltäkin vaaditaan määrätty mustan värin syvyys, mahdollisin hajuttomuus ja tarpeellinen homogenisuus sekä nopea kuivuminen kysytään kelvollisen mutta kuitenkin kilpailukykyisen tavaran valmistamiseksi paljonkin kekseliäisyyttä ja käytännöllistä ammattitaitoa. Sellaista tavaraa ei kuka tahansa kykene valmistamaan ja senpä vuoksi pitävätkin tehtailijat menettelynsä salaisuutenaan.
Painomusteen valmistus
Painovernissan muuttaminen kirjapainoalalla tarvittavaksi ja kelpaavaksi painomusteeksi saadaan lisäämällä siihen tarvittava määrä nokimustaa. Viimemainittua on hyvin monenlaista lajia. Öljyjä esim.: kivihiilitervasta saatuja tai naftasta valmistettuja erinäisissä savuavissa laitteissa polttamalla syntyy nokea, joka kootaan ja kalsinoidaan s.o. vapautetaan palaessa haihtuneista nesteeksi tiivistyneistä öljyosasista jotka voivat olla suureksi haitaksi painomusteen vaatimuksiin nähden. Myöskin koivu- ja havupuitten sysistä kuulamyllyissä hienoksi jauhettua "kimröökkiä" käytetään halvempien painomusteitten valmistukseen. Parhain nokimusta saadaan luonnon naftakaasuista savuuttamalla polttamalla. Varsinkin Ameriikassa on tämä nokimustan valmistus kehittynyt sangen suureksi teollisuudeksi. Halvempiin sanomalehtipainomusteisiin käytetään mustia asfaltti- ja bitumiaineita, kimröökkiä yms. samalla kuin vernissa on organisilla väreillä mustattu tai värin syvyyttä parisinsiniä käyttäen kohotettu. Varsinkin tarpeellisen syvän mustan väriasteikon aikaansaaminen vaatii kokemusta. Hyvän tuloksen auttamiseksi voi kemiallisiakin lisäkkeitä tulla kysymykseen. Sanomalehtimusteenkin täytyy sormen päällä paperille hienon hienona pyyhkäistynä näyttää tasaiselta ja pikimustalta.
Kun kutakin painomustelajia varten tarvittavan painovernissan, nokimustan, "kimröökin" ym. lisäkkeitten seos on laadittu ja sotkettu lasketaan se erikoisen hierontavalssikoneen lävitse. Tässä painomuste sekoittuu jahieroontuu aivan tasaiseksi, homogeniseksi ainehistoksi ja valuu astioihin valmiina sanomalehtija kirjapainoihin lähetettäväksi joko suoraan tai välittäjien kautta.
Painovärien valmistus
Aivan samalla tavalla kuin painomusteen tapahtuu painovärienkin valmistus. Tätä tarkoitusta varten käytetyn vernissan tulee olla vaaleata ja kaikin puolin ensiluokkaista jottei vernissa mitenkään vaimentaisi tarkoitukseen käytettyjen värien loistoa ja mehevyyttä. Painoväreissä käytetään joko anorganisia nk. värilakkoja s.o. kemiallisin keinoin liuoksista saostettuja, kuivattuja, hienoksi jauhettuja jauheita tai organisia, vernissaan liukenevia nk. öljyihin liukenevia värejä. Kun näitten valmistus sai alkunsa vasta viime vuosisadalla on erittäinkin organisien värien käyttö painovärien valmistukseen saanut alkunsa vasta viimeisinä vuosikymmeninä.
Kaikki väriaineet, joilla painovernissa väritetään painoväriksi, tulee olla jauhetut mitä hienoimmiksi. Mutta myöskin värien ja vernissan seos on jauhettava mitä huolellisimmin taatusti tasaisen, yhtenäisen painoväriainehiston aikaansaamiseksi, seikka jolla painovärin hyvyyteen nähden on ratkaiseva merkityksensä edellyttäen että ainehisto muuten vastaa tarkoitustansa.
- E. Pyhälä Ins.-kemisti, Vuori-ins.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti