8.5.19

Sianpuolukan varsien ja lepän kuoren käyttämisestä verkkojen värjäyksessä.

Suomen kalastuslehti 3-4, 1919



Havaspyydyksistä on verkkoa erikoisesti pidettävä hyvässä värissä hyvin kalastaakseen. Siten hidastutetaan myös pyydyksien lahoamista. Nykyään kun kalanpyydykset ovat kalliita ja vaikeasti saatavissa on syytä niitä hyvin hoitaa kalastusaikana.

Koska väritysaineistakin nykyään on puute on värittämiseen käytettävä niitä luonnonaineita, joita on helposti saatavissa. Tällaisia luonnon väritysaineita ovat sianpuolukan varret ja lepän kuori yhdessä käytettyinä. Käyttöohje niille on seuraava:

Pataan, joka vetää 75—100 litraa, pannaan noin 50—60 litraa vettä ja 5—6 kg sianpuolukan varsia lehtineen, sekä sama määrä tuoreita lepänkuoria. Seoksen annetaan kiehua 1 ½—2 tuntia, jonka kestäessä siihen pannaan 5 ruokalusikallista alunaa, tai enemmänkin riippuen siitä halutaanko tummem" paa väritystä. Kiehumisen jälkeen poistetaan sekä kuoret että varret liemestä ja liuokseen upotetaan niin monta verkkoa että pata tulee täyteen. Sen jälkeen liuoksen taasen annetaan kiehua 1 ½ tuntia,, jolloin verkot ovat täysin värittyneet. Ne nostetaan pois liemestä ja levitetään kuivamaan.

Tämä käyttöohje on edellytetty käytettäväksi uusille verkoille. Jos värjättävänä on vanhoja verkkoja, voi väriaineita olla hiukan vähemmän.

Yllämainituilla väritysaineilla käsiteltyinä tulevat verkot harmaanmustiksi ja ovat siis sopivia useimpiin vesiin.

Kun lisäksi mainittuja värittämiseen käytettäviä aineita on useissa seuduissa helposti saatavissa on selostettu värjäysmenetelmä halpuutensakin takia suositeltava. Sianpuolukka eli sianmarja (Arctostaphylos uva ursi) on kuivilla kankailla ja somerikoilla kasvava varpukasvi, joka on hyvin puolukan näköinen, mutta eroaa siitä siinä, että lehdet ovat selvästi kärkipuoleltaan leveämpiä, vastapuikeita (puolukalla soikeita), punanen hedelmä jokseenkin mauton, jauhomainen (puolukalla sensijaan imelän hapan marja). Kasvutavassaan myöskin sianpuolukka eroaa tavallisesta puolukasta siinä, että se useimmin muodostaa pienempiä tiheitä mattomaisia laikkuja.

- T. P. Hakala.

Ei kommentteja :