22.7.09

Irtautuwa kalkkirappaus.

Savo-Karjala 53, 10.7.1888

Tuo tuulen, pakkasen ja kostean ilman waikutuksessa olewa kalttirappaus rakennuksissa ja muureissa hywin usein halkeilee ja irroittuukin. Kuten tunnettu, koetetaan tätä estää jättämällä rappauksen pinnan silittämättömäksi, s. o. ryhmyiseksi, joten ilmalle jääpi suurempi pinta-ala sen kuiwaamiseen. Täten on kalkki
tilaisuudessa imemään ilmasta suuremman määrän hiilihappoa ja pikemmin kowenemaan. Mieluummin kumminkin toiwoisi rappauksen pinnan tasaiseksi, jos se sitten ei niin pahoin halkeilisi ja murtuisi. Eräs saksalainen sanomalehti kehoittaa tähän tarkoitukseen täyttämään eräänlaista sementtisekoitusta, jossa on 1 osa kalkkia, 2—4 osaa sementtiä ja 6—12 osaa hietaa. Ja yhä etuisampaa on, jos rappausta wielä muutamia kertoja kostutetaan weteen sulatetulla rautawihtrillillä. Neljännen kostuttamisen jälkeen, jos pinta ei enää ota tummaa, wiheriään wiwahtawaa wäriä, on silloin rappauksen pinta jo täynnä sekoitusta. Tämän jälkeen hiwellään rappausta kaksi kertaa saippua sekoituksella (5 osaa saippuata ja 100 osaa wettä), jolloin rappaus tulee weden läpilaskemattomaksi ja waatepalalla eli porstalla hangattuna saa se aiwan öljywärin kalttaisen kiillon.

Ei kommentteja :