4.7.09

Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä, kunnollista sekä koeteltua keinoa kaikille säädyille

Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä, kunnollista sekä koeteltua keinoa kaikille säädyille, eli Todellinen mukawuuden, menestyksen, terweyden, työn ja kulunkien säästämisen Neuwonantaja.

Koonnut J. H. L. Mahn.

Suomennos.

Turussa,
G. W. Wilénin ja Kumpp. kirjapainossa 1877.

Ohjeiden kopiot Coloriastolle lähettänyt Martti Kujansuu.


[Kappaleita kirjasta]


Suomentajan alkulause.

"Soisin Suomeni hywäksi,
Maani marjan kaswawaksi"

Yleisesti walitetaan maamme köyhyyttä, rahan ja warojen puutosta ynnä muuta kurjuutta; mutta siihen on useastikin syynä, joko huono talouden hoitanto, ruokottomuus ja tuhlaus, tai puuttuwa tieto mihen ja mintawoin ihmisen sopii ja tulee hyödyksensä käyttää kaikkia maan ja luonnon antimia. Näissä asioissa neuwoja sekä osotuksia antamaan, tarjouu suomalaiselle maanmiehelle tämä kirja, joka on parhaimpia mitä tämänlaatusia wierailla kielillä on olemassa. Suomenkieleksi tähän päiwään asti ei näin awaraa tämän tapaista kirjaa ole ollut saatawana. Ne keinot, joita tässä esitellään, owat kaikki koeteltuja; mutta jos joku ei näihin luottaisi, niin sopiihan ensin wähässä ja pieneen asiaan käyttää jotakuta tässä annettua neuwoa, niin on koetus näyttäwä sen hyödyn ja sitte woi epäiliäkin niitä laweammin käyttää, koskekoon sitte asiaa mitä hywänsä. Muutamassa tapauksessa tarpeellisen, kaupunkista otettawat aineet eiwät suinkaan tule kalliiksi sen hyödyn suhteen, mikä niitten tarkoituksen-peräisestä käyttämisestä on. Niitten hinnan maksamista ei siis sowi aristella.

Niissä paikoin, missä neuwotaan ottamaan 2 osaa, esm. terwaa, 1 osa waksia ja 4 osaa ihraa, on tarkotus se, että sen aineen suhteen mitä wähimmin tarwitaan, otetaan niin monta saman wertaa toisia aineita kun niitten edellä olewat numerot osottawat. Jos siis esm. johonkuhun tarpeesen neuwotaan ottamaan ja otat 1 osan waksia ja osamäärä sillä erällä on 1 naula, niin myös otat 2 naulaa (ei 2 luotia tai 2 leiwiskää) terwaa ja 4 naulaa ihraa. - Ne sanat jotka sulki-merkkien eli koukkujen sisällä tawataan, owat edellisen sanan selityksiä taikka niitten toisinto tai wieraskielisiä-nimiä, jotka Suomentaja selweyden wuoksi on siihen pannut.

Että waratoisempikin tämän kirjan suuttaisi lunastaa, myy kustantaja sen, kokonsa ja työ-waiwan suhteen, aiwan halwalla hinnalla. Tuottakoon se Suomen maanmiehille paljo hyötyä.

K:ta ei tässä teoksessa ole g:ksi pehmitetty, koska se waan nenä-äänen (nasaljud) tapaisena kuuluu g:ltä, mutta tämä wiimeiksi sanottu ei suinkaan ole suomalaisen äänen merkki, mikä siitäkin huomataan, että waikka miten sitä tyrkyttäisi suomalaiselle, ääntää hän sen aina "keeksi." Se onkin jo, werraten entisiin aikoihin, suurimmaksi osaksi wieroitettu kielestämme. Miksikä nyt jo ei kokonansa? Monet ruotsalaiset kirjailiat owat jo peräti hyljänneet q-kirjaimen. Minä tein suomenkielessä g-kirjaimelle samoin.

Tämä suomennos tehtiin w. 1864.

[7]

16. Mitä on waariinotettawa seiniä terwalla ja hiilillä maalattaessa.
Hiilet, jotka terwaan sekotetaan, pitää olla hywin poltetut
[8]
sekä hienoksi surwotut. Seinä pitää siwutessa olla hywin kuiwa ja ilma olkoon lämmin ja kuiwa, että wesi ja terwan-hape ehtii kuiwua, ja että jälillä jäänneestä öljystä ja hiilen pulusta joutuisi tulemaan kowa karsi ennen kun ehtii ruweta satamaan. Kesäkuu on tähän työhön sopiwin. Jos tätä tehdään kylmällä ja kostealla wuoden ajalla, sulawat terwan öljymäiset aineet ja sade kuluttaa koko maalin wähittäin pilaan.

17. Warma keino puisten huonetten kääwettymistä wastaan.
Warma ja samassa halppa keino puisten huonetten kääwettymistä wastaan on se, että hirret, parrut ja trossi-laatia siwutetaan wihtrilli-öljyllä, jota pannaan yksi naula kolmeen naulaan wettä. Sekotus tehtäköön puu-astiaan niin tawoin, että wihtrilli-öljy wähittäin kaadetaan weteen. Tällä liemellä siwutaan hirret ja parrut, joitten annettakoon hywin kuiwua ennenkun ne rakennukseen pannaan. Samoin tehtäköön trossipermannon lautojen kanssa, ja jos oikein wakuutettu kääwettymisestä tahdotaan olla, siwuttakoon myöski permanto-plankkujen alapuoli.
Sutimiseksi käytetään tawallinen jouhi-suti, joka jouhilla sidotaan melkosen pitkän kepin nenään, mutta sitä ei saa siihen sitoa lankalla tai nuoralla. Se ei haita että edellä sekotettuun wihtrilli-öljyyn pannaan wähä kimryökkiä; siitä on se etu, että heti kohta näkee owatko kaikki paikat tasaisesti ja hywin siwutut.
Se, joka rakennuksessansa ei ole tätä huolta pitänyt ja sitte huomaa sen kääwittywän, hakekoon heti kohta pilaantuneen paikan ja teräwällä harjalla rewittäköön känsät pois, jonka tehtyä sama paikka woidellaan wastasanotulla weteen sekotetulla wihtrilliöljyllä.
Woiteeksi sopii myöski rauta-wihtrilli, jonka sekaan on pantu neljä sen wertaa wettä, mutta sillä on tarwis siwua kumminkin 4 kertaa ja jätettäköön kuiwumaan joka erän wälillä.

[10]

19. Mitenkä kiween hakattu kirjotus täytetään musta-wärillä.
Kolme osaa pikeä sulatetaan ja sulamisen aikana sekotetaan siihen wähittäin yksi osa hienoa kimryökkiä. Tällä sekotuksella waletaan kirjaimet. Se pysyy niissä yhtäkauwan kun itse kiwikin, jos ei waan wäkiwaltaa tehdä.

20. Kaunis sekä halpa sininen tai keltanen huone-maali.
Wihtrilliä (kupar-ryökiä; jernwiktriol) sulatetaan kuumassa wedessä. Joka wesi-kannua kohtaan otetaan 1 naula wihtrilliä. Tästä syntynyt lipiä säilytetään astiassa. Myöhemmin sammutetaan hywää walkosta kalkkia sen werta kun luullaan tarwittawan, siksi että se tulee sakeaksi kun welli, ja äsken sanottu liemi kaadetaan sen sekaan. Jos yhtä naulaa sammuttamatonta kalkkia kohtaan otetaan 4 naulaa wihtrilliä, niin wäri tulee tumman-wehreäksi, mutta sittekun sillä on maalattu ja se kuiwuu, muuttuu se kauniin keltaseksi. Mitä runsaammin wihtrilli-lipiää pannaan, sitä tummeemmaksi tulee wäri ja päinwastoin. Se ei heltiä seinästä, siitä ei lähde ja se on kauneempi kuin kelta-okkerista (gulocker) tehty. Yksi naula wihtrilliä on antawampi kun 2 naulaa kelta-okkeria ja siis sen maali paljoa halwempi.
Jos wehreän siaan otetaan sinistä, eli n. s. Kyyprin wihtrilliä (cyprisk viktriol), niin wäri tulee siniseksi.

[14]

27. Hywin kestäwä, kaunis ja halpa maali puuhuoneita ja puukaluja warten.
Otettakoon 6 osaa kalkkia, 1 osa hienoja puuhiilen puluja, sekä sen werta hapanta maitoa (piimää), että liemi tulee sopiwan sakeaksi. Tällä maalattu puu tulee waalean-harmaaksi, kestää kauan ilmaa wastaan sekä estää puun mätänemästä. Jos väri tahditaan tummeemmaksi, pantakoon hiiliä runsaammin.

[24]

47. Amerikalainen huone-maali.
Pohjois-Amerikan etelä waltioissa käytetään seuraawaa maalia, jonka tawallista paremmin sanotaan kestäwän ilmaa wastaan. Jos tämä todellisesti niin tekee, on wähä epäluuloista, sillä kysymyksen alaisten aineitten luulisi pikemminkin asiaa pahentavan kun parantawan. Paras on siis, että ensin wähässä sitä koetellaan, ennenkun sitä summa-kaupalla käytetään.
Sen werta sammuttamatonta kalkkia kun tarwitaan 3 kannuun kalkki-wellin walmistamiseksi, sammutetaan, ynnä sekotetaan 2 1/3 naulan tärkki-sokurin (pudersocker), 39 naulan ruoka-suolan ja tarpeellisen wesi-joukon kanssa. Tämä liemi käy pian wallan kowaksi ynnä saatetaan pienennettyin luuhiilten (benswärta), tai kimryökin kanssa wärjätä mustaksi ja ruskeaksi tai keltaseksi okkra-(ockra)wärillä.

[173]

387. Heltiämätön kirjoitus-muste.
5 luotia parasta potaskaa sulatetaan kiehuwassa wedessä, siihen lisätään 2½ luotia wanhaa pieneksi leikattua nahkaa ja 1¼ luoti tulikukkaa, tätä sakkaa keitetään takki-rautasessa astiassa wallan kuiwaksi, sitä sitte kuumotetaan aina kowemmin siksi että se tuolee pehmoseksi, jossa on warottawa ettei se saa tulta ottaa. Wähittäin pannaan nyt sen werta wettä lisään, että siitä tulee wetelä läkki; aine siilataan liinasen riewun läwitse ja säilytetään hywin suljetuissa pulloissa.

Toinen:
Puhdasta suola-hapetta sekotetaan sen werran weden kanssa, että se on tasaan 2 astetta wäkewää Réaumur'in mittarin mukaan. Nyt hierretään hywä joukko kiinalaista tussia (tusch) jossakussa maljassa hywin hienoksi ja wähittäin lisätään siihen 200 osaa tuota sekotettua hapetta.
Tämä jälkimäinen walmistustapa on helpoin ja sen on ranskan tiede-akatemiankin omistanut olewan parhaimman.

[176]

397. Hopeainen kirjoitus muste.
Otettakoon 2 luotia eläwää hopeaa, jonka päälle kaadetaan wäkewää wiini-etikkaa ja wähä sammuttamatonta kalkkia pannaan joukkoon. Pullo, jossa nämät aineet owat, pannaan lämpymään santaan siksi että kaikki on hywin sulanut. Näin tawoin saadaan hopean muotoista läkkiä. Jos läkki tahditaan kullan muotoiseksi, pantakoon wähä safframia joukkoon niin se kohta on walmis.

[180]

407. Kulta-kirjotus.
Jauhoksi tehtyä ammoniakki-pihkaa sulatetaan wedessä, johon ennen on pantu wähä arabian-pihkaa ja kynsilaukan nestettä. Tämä liemi tulee maiton näköiseksi ja sitä sanotaan rohtolassa ammoniakki-maitoksi.
Tällä liemellä maalataan tai kirjoitetaan paperille kuwa tai kirjotusta ja sen annetaan sitten kuiwua, jonka tehtyä sen päälle henkitetään siksi että se tulee hikiseksi; näitten kuwain tai tämän kirjotuksen päälle painetaan puuwilla mytyllä lehti-kultaa. Pian kuiwuu paperi ja liiallinen kulta hiwutetaan penselillä pois, niin kirjotetut sanat jääwät kullattuina paperille.

[182]

412. Miten nimiä poltetaan awaimiin, weitsen teriin ja muihin sileihin rauta-teoksiin.
Merkittäwä kalu maalataan ensin jollakulla öljywärillä ja sen kuiwattua piirrustetaan siihen teräwällä puikolla. Sitte pannaan kalu lasittuun kiwi eli sawi-astiaan, jossa on wettä ja wähä sinistä wihtrilliä ja peitettynä annetaan sen rahdun aika kiehua. Liemen jähdyttyä otetaan kalut ylös ja puhdistetaan, nii nkirjotus waskiwärisenä jää paikallensa.

[---]

414. Miten näkymätöntä kirjoitus mustetta tehdään.

Jos wihtrilli-öljyä sekotetaan kolmen sen werran kanssa wettä minkä se painaa ja sillä kirjotetaan, niin tulee näkymätön kirjotus, joka käy mustaksi jahka paperi lämmitetään.

[187]

425. Miten koetellaan onko wesi wärjäämiseksi ja waalistamiseksi sopiwaa.
Wedessä ei saa olla paljo kalkki-ainetta ja rautaa ei ensinkään. Jos wereen tiukutetaan ilmassa sulannutta wiinikiwen-suolaa (saltartari) tai lyijy sokurin lientä, niin kalkki laskeuu pohjaan, josta nähdään paljoko sitä wedessä on. Jos wesi on raudasta wapaa niin rahdun werta pienennettyä konsjonelliä (cochenille) pantu lasilliseen wettä, tekee sen weripunaiseksi ja jauhot pohjasta eiwät tule mustiksi. Jos taas wedessä on rautaa, niin se muuttuu sinisen näköseksi ja jauho pohjassa mustaksi. Jos wähä kalleppeli (galläppel) jauhoja weteen sekotetaan, muuttuu siinä olewa rauta wallan punaiseksi.

[192]

440. Katoawa kirjotus-muste.
Kalleppelistä, rauta wihtrillistä ja Arapian pihkasta keitetään tawallista läkkiä ja 10 luotia sitä kohtaan otetaan 3/8 osaa luotia salmiakkia ynnä weitsen nirkollinen ketun-leiwän suolaa (harsyresalt). Mitä tällä läkillä kirjotetaan, ei enää 4 tai 6 päiwän kuluttua ole näkywä.

Taikka:
Keitettäköön 1 luoti kalleppeliä 1 luotin kanssa wäkewää syöwettä ja 10 luotin kanssa kaljaa neljännes tunti ja sitte lisätään ½ luotia kuparryökiä, ¼ osa luotia salmiakkia ja ¼ osa luotia Arapian pihkaa. Jahka nämä wiimeiksi sanotut aineet owat ensin sanotun siilatun liemen kanssa se'onneet, on läkki walmis, jolla kirjotettu kirjotus 24 perästä on näkymätön.


441. Kirjotus-muste, jolla tehtyin kirjaimien ympärillä on hopean näköinen syrjä.
Tawalliseen läkkiin sekotetaan wähä sulatettua helwetin kiweä ja sitä käytetään jahka oikein koreata tahdotaan kirjottaa. Kirjaimet tulewat siitä omituisen koreaksi.

[196]

451. Miten luu ennen wärjäämistä walmistetaan.
Ennen wärjäämistä on luun pehmottamisnen liemessä joka on tehty paljon sekotetusta (wedellä) wihtrilli-öljystä ja wähä alunasta, sekä wuorokauden kuluttua peseminen puhtaassa wedessä. Jos luu tarwitsisi wielä enemmän pehmotusta leikkaamista ja wääntelemistä warten, niin liotettakoon niitä 24 tunnia liemessä johon otetaan 1½ korttelia wettä, 2 luotia suola-hapetta (saltsyra) ja 1 luoti alunaa.

452. Miten luu keltaseksi wärjätään.
Ainetta keitetään 1½ kannussa wettä, jossa on sulatettu 1 naula alunaa; sitte pannaan wäri-liemeen, jota warten tarwitaan ½ naulaa wäri-nunnun (Anthemis tinctoria) kukkasia, ¼ osa naulaa puhdistettua potaskaa ja 2 tai 3 tuopia wettä sen suhteen kuten wäri tahdotaan tummemmaksi tai waaleemmaksi.

453. Miten luu siniseksi wärjätään.
Kypseitä selja-marjoja (fläderbär) ja wähä alunaa keitetään wäkewässä wiini-etikassa. Selja-marjain puutteessa pienennetään 1 osa indigo-wäriä morttelissa ja sen päälle kaadetaan 8 osaa wihtrilli-öljyä ja jätetään yhdeksi yöksi seisomaan. Seuraawana aamuna lisätään sen werta wettä että joka neljättä osaa luotia indigoa kohtaan tulee 6 luotia wettä. Tässä maakoot luut siksi että owat siniset.

454. Miten luu wehreäksi wärjätään.
Lämpymän awulla sulatetaan 3 osaa panskröönää (spanskgröna) ja 1 osa salmiakkia wiini-etikassa. - Taikka: otettakoon 1 osa panskröönää ja 6 osaa wäkewää wiini-etikkaa, jotka ynnä wärjättäwät luut kaadetaan kupari-kattilaan joka kitillä laastaroitaan kiini ja kaiwetaan hewosen sontaan, jossa saakoot olla 14 wuorokautta, joitten kuluttua luut owat kauniin wehreät.

[197]

455. Miten luu mustaksi wärjätään.
1 naula kampessi-puuta (kampeschträd) keitetään 6 korttelissa wettä siksi että waan puoli on jälillä; sitte siilataan liemi karwa-liinan läwitse. Wärjättäwät luut pannan nyt ensin salpietari-hapotettuun kuparin liemeen ja keitetään sitte ennen tehdyssä wärissä siksi että owat niin mustat kun ne olewan tahdotaan.

456. Miten luu punaseksi wärjätään.
Ensin keitetään luut wäkewässä aluna-wedessä ja sitte kalkki-wedessä, jonka joka kannua kohtaan on sekotettu 3/4 osaa naulaa priksiljaa (bresilja). Jos luut tahdotaan purppurapunasiksi, niin keitettäkööt wieläkin kerta aluna-wedessä. - Taikka: punaseksi wärjättäwät luut keitetään wähä wäärnpokalla (fernbock) ja alunalla sekotetussa etikassa. Tämä wäri on enemmän purppuran muotosta.

457. Miten sarwi kilpikuoren (sköldpadd) muotoseksi wärjätään.
Pohja-wäriksi otettakoon joko keltasta tai punasta wäriä, mutta sarwen pitää sitä ennen olla walmistettu jo ennen sanotulla tawalla. Sitte tehdään polttawan-kalin (kaustik-kali) lientä, jolla ne paikat merkitään joitten pitää tulla tummanruskeaksi. - Taikka: 2 osaa jauhottua sammuttamatonta kalkkia sekotetaan 1 osan kanssa hopea-klittiä ja wettä lisäämällä tehdään niistä paksu taikina jolla sarwn ne kohdat woidellaan, joita tummaksi tahdotaan ja päälle jäänyt wäri pyhitään pois sittekun se on kuiwunut, jonka tehtyä tarkotus on woitettu.

[198]

459. Miten waaleentuneen kullan wäriä parannetaan.
½ luotia panskröönää sulatetaan keittämällä 2 jumprussa wiini-etikkaa; keittämistä kestäköön siksi että aine painaa waan 2 luotia. Tällä liemellä woidellaan kulta; se kuumotetaan sitte ja jähdytetään wiinissä.

460. Jauho, jolla hopea kullataan.
Kultaa sulatettakoon kuninkaan wedessä (kungswatten) ja samaan weteen pannaan paperin- tai liinariewun-kappaleita, jotka kuiwattua poltetaan kiwisessä astiassa. Tästä saaduilla jauhoilla, joissa kulta on hywin hienona sulanut, kullataan hopea, joka ennen olkoon hywin puhdistettu ja kulta jauhot hierotaan (hopeaan) märällä korkilla.

461. Jauho, jolla muita metallia hopeoitaan.
Hopeaa sulatetaan salpietari-hapeessa ja se laskeutetaan pohjaan kuparilla niin tawoin että kuparilankaa ripustetaan liemeen. Tätä pohjaan laskenetta hopeaa otetaan 1/12 osa luotia (20 gram) ynnä ½ luotia puhdistettua wiini-kiweä, 1/8 osa luotia salmiakkia ja ½ luotia ruoka suolaa. Nämä sekotetaan hywin ja hierotaan ennen puhdistettuun metalliin korkilla tai hienolla nahka-tilkalla, josta metalli kohta tulee hopeoituksi.

[221]

511. Neuwo wärjäreilläe, koskewa konsjonelli-wäriä.
Turha luulo se on että luullaan hopea-pilkkusen konsjonellin olewan mustaa paremman. Se on siinä asiassa huonompikin että se on mustaa raskaampi ja siis kalleempi ostaa.
Musta konsjonelli (cochenille noire) on wallan yhtä hywä kun hopea-kiiltonenkin (cochenille grise ou jaspée). Jos kemiallisesti wiimeiksi sanotusta erotetaan sen kiilto-aine, niin nähdään että koko koristus tulee talkista (Talcum venetum eli talc de Venece), ja se on sellainen konsti ettei sitä rahalla tarwitse maksaa.

[224]

518. Miten kiinalaiset hywää tussimustetta tekewät.
6 waa'an osaa parasta liimaa (kalan-liimaa) sulatetaan 12 waa'an osassa kiehuwassa wedessä; erittäin sulatetaan 1 waa'an osa puhdistettua ja hienoa lakritsia 2 waa'an osassa wedessä; nämät kummatkin liemet sekotetaan ja lienten wielä lämpymiä ollessa (niitten jo yhdistettyä) sekotetaan joukkoon 1 waa'an osa hienompaa ja mustempaa mustaa mitä toimeen saadaan esm. lampun nokea, tai ainetta paljo walmistettaessa suljetuissa astioissa poltettua rauta-okkeria. Kaikkein sekotettua annetaan märkyyden höyryä pois lämpymässä, joka ei saa olla kiehuwan weden mukainen, siksi että aine on tullut taikinan paksuiseksi ja sitte se painetaan öljytystä kipsistä tai rikistä (tulikiwestä) tehtyihin walimiin.

[226]

521. Wastus-(reaktions-)paperi.
jota useasti tarwitaan, walmistetaan niin että lakka-sakkaa (lackmus) sulatetaan kuumassa sade-wedessä ja siihen sekotetaan wähä puhtaaksi pestyä tärkkiä, jonka tehtyä hienoa kirja-paperia kastetaan siihen ja ennen kuiwumista pidetään talrikin yli, johon juuri ennen kaadettiin jotain hiili-happosta juomaa esm. olutta tai porteria. Kunnes sen sininen wäri tuli hoseli-harmaaksi, otetaan se äkisti pois, kuiwataan kalpeessa mutta ei aiwan kylmässä huoneessa, leikataan sitte soukkiin rempeihin, jotka säilytetään eri kotelossa, esm. tyhjässä nenälasi kotelossa. Jahka tällainen remme kastetaan märkyyteen, jossa on hapetta, muuttuu sen wäri punaseksi; jos taas nesteessä on kaswi-suolaa (alkali) tai senlaatusta maa-laia, käy paperi siniseksi.

522. Miten maali-wäriä mukawasti säilytetään.
Jauhettu ja walmistettu wäri pannaan rakkoihin näin tawoin: Suuta ei sidota kiini ennenkun pieni pulkka on pistetty sisään ja wasta sen yli pannaan side, mutta niin että tulpan pää ulottuu siteen toiselle puolelle. Tästä tulee, kunnes rakko on kuiwunut, kaulan kaltainen, josta pulkan uloswedettyä maali kiristetään ulos. Tämä tapa on puhdas ja rakko kelpaa useamman kerran. Pulkan werosta kelpaa paksu hanhen kynä, jonka awoin pää on ajettu sisälle ja toinen leikattu poikki siitä missä höyhenet alkaa. Täten sopii wäriä matkallakin kuljettaa. Wäriä tarwittaessa leikataan kynästä rahdun werta ja läpi suljetaan taas puu-pulkalla tai korkilla.

[235]

542. Wehreä wäri kahwi-pawuista.
Wäri tulee kauniin whreäksi eikä muutu walosta, märkyydestä eikä heikoista hapeista. Sitä tehdään niin että raakoja kahwi-papuja (olkoot meri-weden wahinkoittamia tai ei), keitetään sade-wedessä ja kunnes paksu ruta on erinnään siiwilöitty, pannaan wetelän liemen joukkoon wähittäin carbonas natricum-nimistä, atteikista saatawaa ainetta niin kauan kun se jotain erottaa (fäller). Eriännyt laskeukoon ja saakoon sitte kuiwua wilppaassa tomuttomassa huoneessa puhtaalla pöydällä tai muulla, joll'aikaa sitä joku kerta keritellään niin että kaikki jauhot tulewat ilman käsiin, joka suuresti lisää wärin kiiltoa ja woimaa.

543. Wanhain egyptiläisten taiwaansininen wäri.
Tätä melkein ikuisesti kestäwää sini-wäriä tehdään hiilihapotetusta natron'ista (kolsyradt natron - piistä, kimröökistä; flinta), ja kuparista, näin:
[236]
15 waa'an osaa hiilihapotettua natronia (carbonas natricum) hierretään tarkoin yhteen 20 waa'an osan kanssa jauhettua pii-kiweä ynnä 3 waa'an osan kanssa hienoja kuparisia hiwuttimen lastuja; näitä kuumotetaan wäkewästi 2 tunnia, joitten kuluttua ne taas jauhotaan ja sitte owat jauhot samoin tumman siniset kun Egyptin sinikin oli.

544. Uusi karmini-punanen wäri, tawallista paljo halwempaa.
Sitä saadaan salvia colorans-nimisen kukan kukkaslehdistä kun niitä poslinisessa morttelissa weden kanssa rikki hierotaan ja neste kiristetään useamman hieromisen perästä niinkauan kun niistä wäriä heltiää. Lasisessa astiassa sekotetaan tätä näin wärjääntynyttä wettä pisaroittain kloori-sekasen tinan (chlorbundet tenn) kanssa. Tätä (sekottamista) tehdään siksi että aine käy rutaseksi ja jätetään sitte seisomaan, niin astian pohjalle jää jauhoja. Ne erotetaan, pestään sade-wedellä ja kuiwataan; sitte se on kaunis karmini-punanen. WIine (alkohol) sulattaa sen; siis se sopii wärnissain puna-wäriksi.

[243]

557. Miten indigo-wäristä öljymaalia tehdään.
Tähän kelpaa indigo-kyypi (indigokyp), jota saat jokaiselta kunnolliselta wärjäriltä. Aine pannaan mataloille talrikeille wapaan ilmaan tomuttomaan paikkaan. Pian laskeuu pohjaan jauho, joka siiwilöitään nesteestä ja puhdistetaan sekotetussa suola-hapeessa ja wiinin ytimessä (sprit) siksi ettei nämät aineet siitä enää muotoansa muuta. Sitte huuhdellaan (wirutetaan) jauhot lipeä-wedellä hapeesta puhtaaksi. Näin puhdistetut siniset jauhot owat ultramarin-nimisen maalin muotosia, sekoowat helposti öljyn kanssa eiwätkä muutu ilmasta eikä päiwästä.
Berlinin- ja Parisin-sini taas tulewat öljy-wärinä aikain kululla wehreän muotoisiksi ja kobolti-sini on waan päiwän walossa sininen, mutta tulen walolla näyttää se hoseliharmaalta (sinertäwältä).

558. Uusi wahinkoton poski-puna (smink).
Kaikki saarnat poski-punan turhuudesta owat mitättömät niinkauan kun waan sitä muodostus-keinona käytetään ja niin ollen asian, ei ole muuta tehtäwää kun keksiä wahinkottoman poski-punan, joka, jos waan naiset sen armohinsa ottaisiwat, soman kiiltonsa wuoksi on muita edullisempi. sellaisen saa Amerikasta ja sitä sopii mirtin rinnalla kaswattaa koristus-kaswuna. Tämän marjoista puserrettu mehu on, näet, poski-puna ja yksi ainoa marja tekee waalean naaman oikein tuoreen punaseksi. Iho ei tästä ensinkään pahane eikä hikoileminen sen kiiltoa muuta; ainoastaan pitkällöinen pouta ta sade sitä wähä waalistaa. Mutta sen paras omaisuus on sittenkin sen soma puna, joka woittaa parhaimman karminipunasen. Tätä kaswua saa Rivina tinctoria'n nimellä tilata parhaimmilta puutarhureilta Lontoossa, Lübeck'issä ja Hamburg'issa.

[244]

559. Luusta tehty muste (Djurkols- l. benswärta).
Miten tätä ainetta monioissa tehtaissa tarwitaan on kyllin tuttu asia ja sen kallista hintaa waan walitetaan ynnä sitä waiwaa mikä on sitä tehdessä. Siis on ruwettu toistamiseen polttamaan jo ennen käytettyä luu-mustetta. Se käy näin: Hiilet pestään ensin monessa wedessa samoin kun puhdistetaan perunaisia tärkki-jauhoja, taikka siihen asti että wesi, kunnes hiilet owat pohjaan laskeuneet, jää puhtaaksi; se kaadetaan sitte pois ja hiilet saawat puoliksi kuiwua siksi että ne saa käyttää seulan läwitse ja niin jaettaa pieniin jywiin tai kokkareihin. Nämät sitte kuiwataan ja sullotaan löyhästi patoihin; ne peitetään ja kuumotetaan punasiksi siihen asti ettei niistä enää kaasu-liekkiä tule. Sitte ne pannaan äkisti kuiwalla sannalla täytettyyn kuoppaan ja peitetään sannalla että hiilet äkisti sammuwat ja jähtywät ilman-hengen niihin saamatta kajoa. Nyt kelpaawat hiilet puhditettawiksi samoin kun ennenkin.

[248]

568. Hajuton maalari-wäri.
2½ naulaa hywin waalistettua kummi-lakkaa ja 1½ naulaa puraksia sulatetaan keittämällä 7½ naulassa wettä ja sekotetaan wieläkin (wedellä) niin että liemi ottaa waan saman tilan kun 10 naulaa (1 5/8 kannua) wettä. Tämän liemen wiidennettä osaa kohtaan lisätään 1/8 tai 1/6 osa kannua sulatettua puhdasta liimaa ja 1 luoti wäki-wiina (sprit). Nämä aineet pankoon kuumuus sekasin. Tämä sekotus lisätään kummi-lakkaliemen jäännökseen, ynnä 20 naulaa plyywittiä ja 2½ luotia waalistettua öljyä; sitte jauhetaan kaikki tawallisessa maalimyllyssä ja kelpaa sitte kaikkein maalari-wärien side-aineeksi, paitsi joku harwa, joissa on rautaa muitten aineitten kanssa pohjana. Tämä on wallan hajuton ynnä kuiwuu niin pikaisesti ettei muuta tarwita kun tunti jokasen maalamisen wälillä.

[250]

573. Miten kirjoituskyniä (pänniä) ruokotaan.
Se käy parhain ja pikemmin weden höyryssä kuumettamalla, joka parhain tehdään siten, että pännä-kimput pannaan päät alaskohden siiwilään, joka taas asetetaan padan jaloille awaraan kattilaan. Siihen pannaan wettä, mutta ei niin paljo, että se saawuttaisi kynät; sitte suljetaan kattila taajalla kannella ja toimitetaan 4 tunniksi kiehumaan. Kynäin huiput leikataan ja sitte niitä hierotaan willasella ynnä pannaan helposti lämmitettyyn uuniin toiseksi päiwäksi, niin sitte owat läpi-hohtawat, luukiwat, mutta kuitenkin ponnistuwat eikä murtuwat. Jos ne kastetaan syöweteen ja tyyni wirutetaan, niin niihin tulee kestäwä kelta. Mutta tässä ne tulewat haperaksi ja ponteus katoo paljon. (Tämä koskee höyhenkyniä, eikä teräskyniä.)

574. Walkonen ilmassa muuttumaton öljy-maali.
Syy minkä wuoksi öljy-wärit wähittäin mustenewat, on hawaittu olewan rikki-sekanen wety-kaasu ja että öljy-maalin kiwi-sekasista aineista lyijymäiset pahanewat enimmin, joka juuri walkosissa wärissä tekee pahimman, sillä niissä on aina lyywittiä. Myöskin on koeteltu mikä maaliksi kelpaawista
[251]
lyijy-aineista wähimmin rikki-sekasesta wety-kaasusta pahanee ja on nähty että waan melkein yksi ainoa pysyy muuttumattomana. se eriää lyijysokurista jahka siihen tiukutetaan wedellä paljo sekotettua suola-hapetta. Tiukuttamista tehdään niinkauan kun liemi siitä sekauntuu; walkosen pohjaan laskeneen aineen annetaan sinne kokoutua, päälle jäänyt liemi kaadetaan pois, pohja-aine pestään monta erää puhtaalla wedellä, kuiwataan ja wiljellään. Tämä maali sekoo helposti öljyn kanssa ja peittää hywin. Tawalliseksi öljymaaliksi on se aiwan kallis, mutta konsti-maalarit, joitten työtä tulewainen aika joutuu näkemään, saattawat näin tawoin jättää teoksensa jälkeen-tulewaisten nähtäwäksi wallan samanmuotosena kun se lähti omasta kädestään.

[257]

591. Oma-teko ultramarin wäri.
3 osan rikkiä (tulikiweä) ja 3 osan suuta-kidetten (sodakristaller) kanssa hierotaan yhteen 2 osaa kaoliniä (walkosta, pii-sekasta sawea); aineet pannaan kitillä suljettuun kiwiseen tislaimeen, jota kuumotetaan wähittäin siksi että siitä ei enää höyryjä tule. Tislain saakoon sitten jähtyä ja särjetään, niin nähdään että se on täynnä känsämäistä, melkosen kauniin wehretä
[258]
wäriä, joka on sen luontosta että kunnes joutuu ilmasta saamaan kosteutta, se muuttuu siniseksi. Tätä ainetta liotetaan wedessä, niin siitä eriää ylöllinen rikki ja siihen jää hellimmän kaunista taiwaan sinistä jauhoa. Liwotus-wirutusta pitkitetään siksi että wesi jää wallan kirkkaaksi ja sitte kuumotetaan jauhot taas punaseksi että wiimeinenkin rikki menisi pois. Tämän kaiken tyyni tehtyä, saadaan hywin kaunis taiwaan sininen wäri, joka tosin ei ole niin loistawa kun Guimetin ultramarin, mutta suuttaa asianomaisille paikottain sopia sitäkin paremmin. Että äsken sanottu ultramarin-wäri wetää punaselta ja on loistawa, joten ei ole luonnollinen ultramarin kumminkaan niin paljo, sattaa ehkä tulla niistä aineista, joita käytetään sitä puhdistaessa. Sillä kunnes sitä kuumotetaan wähä wailla sulattumista, niin sen puna-kiilto osittain katoo ja jos se tehdään lasisessa putkessa, niin käydään siitä wuotawan joitakuita öljymäisiä soittoja, jotka eiwät woi tulla kiwen sukusista aineista.

[260]

595. Miten rikki-hapotettu lyijy tehdään öljywäriin kelpaawaksi lyywitin werosta.
Rikki-hapotettua lyijyä saadaan usein siwu-tulona muutamissa tehtaissa ja syystä että se on kyllä walkosta ja halpaa, on sitä lyywitin werosta koetettu käyttää öljy-maaliin, warsinkin koska se jälkimäistä paremmin kestää rikki-sekasta wety-kaasua ja muita aineita, jotka tekewät lyywitin tummaksi, wieläpä mustaksikin. Mutta tähän asti owat nämät yritykset olleet turhia, syystä että rikki-happonen lyijy peittää aiwan wähä ja waikeasti käy maaliksi hieroa. Kuitenkin se menestyy seuraawalla tawalla, josta on melkonen hyöty sekä konstille että taloudelle.

Rikki-hapotettu lyijy pestään ensin monta kertaa, ensin kiehuwalla ja sitte kylmällä wedellä, niin tawoin että se siihen sekotetaan, annetaan lyijy-aineen laskeuda pohjaan ja wettä muutetaan. Kunnes tällaisen käytöksen perästä annetaan pohjaan laskeuneen aineen kuiwua, joka tulee hölläksi ja walkoseksi, niin sen huokeasti saattaa öljyn kanssa hiertää. 100 waa'an osan kanssa näin hierrettyä öljy-maalia sekotetaan wielä 2 waa'an osaa ennen maaliksi tehtyä öljyä ja hopea-klittiä tai öljyä ja walkosta wihtrilliä. Näin tehty walkonen maali on yhtä walkonen ja peittäwä kun lyywitti-maalikin, mutta kestää paljoa paremmin.

596. Miten tawallinen kinnooperi (cinnober) kiinalaiseksi muutetaan.
Oikein todellinen kiinalainen kinnooperi maksaa usein monenkertaisesti tawallisen hinna, mutta sitä tarwitaan waan
[261]
lakkaan, hienoihin maalauksiin, kiillotuksiin y. m. Kiinalaisen kinnooperin loistawan punasen wärin on huomattu tulewan siitä, että sen joukossa on wähä rikki-sekasta antimoniaa ja tällainen sekotus tehdään näin: puhtaasen hienoksi hierrottuun sinooperiin sekotetaan 1 prosentti waa'astansa rikki-sekasta antimoniaa (antimonium crudum); kuumuudella nämät hienot jauhot sitte kootaan (sublimeras); sulatetaan helpossa lämpymässä (digereras) rikki-kalin ja suola-hapeen (hydrochlorsyra) kanssa, sekotetaan wihdoin ¼ prosentin kanssa wedessä sulatettua liimaa ja sitte saakoon aine kuiwua.

Ei kommentteja: