7.4.22

Kalanpyydyksien värjäyksestä ja jalostamisesta Tammiossa

Keski-Suomi 42A, 13.3.1903

Kalanpyydyksien värjäyksestä ja jalostamisesta Tammiossa kirjoitetaan Kalastuslehdelle:

Jo ammoisista ajoista olemme käyttäneet verkkojen värjäyksessä seuraavaa tapaa:

Vesi kiehutetaan padassa, johonka on pantu risiljaa, vähän sinikiveä, sekä tuhkaa, kuusen kuoria, katajan ja mannynhavuja. Kun väri on hyvin liuennut sekä muutkin aineet, on verkot kasteltu siinä vedessä, veden kiehuessa.

Kuu väriaineet alkavat loppua, lisätään uutta ja menetellään kunnes on kaikki verkot värjätyt. On myös tähän liuokseen sekoitettu Eikkuisen tervaa. Verkot tietenki ahdetaan puihin kuivamaan.

Nuottien tervauksessa olemme käyttäneet seuraavaa tapaa:

Vesi keitetään padassa, terva myös tehdään niin kuumaksi, kuin mahdollista, sitten kuumana sekoitetaan keskenään, alituiseen hämmentämällä ja liuokseen sekoitetaan myös kuumaa suolavettä eli laukkaa, että terva paremmin tasaantuisi. Nuotta kastellaan näin valmistetussa vedessä, mutta niin kuumana pitää seos oleman kuin mahdollista. Tervaa saa kukin panna mielensä mukaan, mutta olemme tavallisesti käyttäneet 6 kannua nuottaa kohti, myös vähemmin. Nuotta kun on tervattu, asetetaan se muutamiksi tunneiksi läjään ja peitetään hyvin, että terva tasaantuisi, jonka ahdetaan puihin, jälkeen jossa saa kuivua vähintäin vuorokauden, ennenkun käytetään.

Seuraavaa verkkojen värjäystapaa olemme myös ruvenneet käyttämään:

Kahvikupillinen tervaa, puoli kahvikupillista soodaa, vähän risiljaa, lepänkuoria ja männynhavuja, kiehutetaan hyvin vedessä, johonka myös verkko pannaan hetkiseksi kiehumaan. Joka verkolle tehdään uusi seos tahi lisätään tervaa ja muita aineita entinen määrä. Kun verkot ylösnostettuna padasta pikkuisen ovat valuneet, ripustetaan ne sitävarten tehtyihin puihin kuivamaan.

Tämmöiset verkkojen ja nuottien jalostamistavat tekevät verkot kestäviksi ja järjellisesti värjättynä kalastavat hyvin. Kuore eli norssiverkkoja emme värjää, vaan sen sijaan puhdistamme hyvin lipeässä ia asetamme keväisin auringon paisteeseen valkenemaan, joko hangelle tahi seinämille.

- A. P.

Ei kommentteja :