Kutoma- ja paperiteollisuus 7, 1914
(Jatk. N:o 4 & 5).
Klorin happiyhdistyksistä
Kysymys. Ennenkuin klorin jätän haluaisin tietää, mistä se johtuu, että klorikalkki on niin erilaista valkaisevilta ominaisuuksiltaan? Toisinaan tuntuisi se väkevämmältä, toisinaan taasen melkoista huonommalta!
Vastaus. Kysymyksenne vie juuri siihen asiaan, johon aijoin tulla, nimittäin klori happiyhdistyksiin. Kloria yhtyy happeen vississä olosuhteissa ja vaikka nämä sen yhdistykset ovat hyvin pysymättömiä on niiden muutamilla metalliyhdistyksillä varsin suuri käytännöllinen merkitys.
Kysymys. Olisiko klorikalkki juuri näitä?
Vastaus. Jos kloria johtaa lipeäliuoksiin, kuten kalkkilipeään, natronlipeään, kalilipeään j. n. e. muodostaa klori näiden kanssa metalliyhdistyksiä, jotka ovat vissien kloria ja happea sisältävien happojen suoloja. Toisen hapon kaava on H Cl O ja toisen HCI 03. Edellistä kutsutaan tieteessä klorialihapokkeeksi, jälkimäistä taasen klorihapoksi.
Kysymys. Kummanka suola on sittenklor ikalkki ?
Vastaus. Edellisen. Sitä saadaan siten että johdetaan kloria kalkkilipeään eli sammutettuun kalkkiin.
Kysymys. Kaiketikin tällä aineella on tieteellinen nimensäkin?
Vastaus. Aliklorihappeen suoloja kutsutaan kemiassa hypokloriteiksi. Kun klorikalkissa on kalsiumi metallisena osana, tulisi siis sen nimeksi kalsiumihypokloriti.
Kysymys. Sen kaava lienee varsin monimutkainen.
Vastaus. Eipä niinkään. Kun happojen kaavoista saadaan suolojen kaava siten, että hapon vedyn sijalle pannaan kyseessä oleva metalli ja kun kalsiumi (Ca) on kaksi arvoinen, eli, että se voi korvata kaksi yksiarvoista vetyä, tulee sen kaavaksi siis or| eli Ca (O Cl)2.
Kysymys. Mistä sitten johtuu, että tuo aine on niin pysymätön ?
Vastaus. Klorialihapoke HCI O, jonka suola klorikalkki on, on varsin pysymätön yhdistys. Valon ja hapottavien aineiden vaikutuksesta se hajaantuu hyvin helposti suolahapoksi ja vapaaksi hapoksi.
Kysymys. Onko sen suola klorikalkki sitten samanlainen?
Vastaus. On. Heikoimmatkin hapot, yksin ilmassa oleva hiilihappokin, pystyy karkoittamaan HCI 0:n klorikalkista ja se tällöin heti hajaantuu H Cl + o:ksi, eli suolahapoksi ja hapeksi.
Kysymys. Nyt jo käsitän miksi klorikalkki on vaikutukseltaan niin erilaista ja minkätähden se soveltuu valkaisutarkoitukseen. Ellei sitä taidolla säilytä niin se hajaantuu ja „laimistuu" ja sen varsinainen valkaiseva osa, happi, karkottuu pois?
Vastaus. Aivan niin. Tulemme tähän aineeseen, jolla on niin tärkeä merkityksensä valkaisuaineena, takaisin eri tilaisuudessa, se vaan tällä kertaa vielä mainittakoon, että erästä aliklorihapokkeen toistakin suolaa nimittäin natriumihypokloritia käytetään samaan tarkoitukseen. Palaamme sitäkin toiste lähemmin tutkimaan.
Kysymys. Miten klorihapon suoloja tieteessä merkitään ?
Vastaus. Niitä kutsutaan klorateiksi. Näistä on tärkein kaliumiklorati. Sen kaavaksi tulee siis KClOa. Sitä valmistetaan meillä suomessakin Tainionkosken elektrokemiallisessa tehtaassa.
Kysymys. Valkeaa pulverista ainetta, jota käytetään lääkkeenä kurkkutaudeissa, eikö niin?
Vastaus. Kaliumikloratia käytetään kyllä hyvin paljon kurkunhuuhteluaineena silloin kuin tämä on kipeä. Sitä liotetaan tällöin veitsen kärjellinen tai vähän runsaammin juomalasilliseen vettä. Mutta paljon enemmän käytetään sitä räjähdysaineena, sillä on visseissä olosuhteissa aivan kauhea voima.
Kysymys. Onko aine siis vaarallinen käsiteltäväksi ?
Vastaus. Tavallaan. Sitä ei pidä milloinkaan kuivana hieroa tai panna väkevien happojen yhteyteen.
Kysymys. Erikoisempaa väriteknillistä merkitystä ei sillä liene?
Vastaus. Syövyttäjä aineena kangaspainoissa ja hapettimena visseihin väreihin kuten esim. anilinimustaan käytetään sitä paljon.
Klorin sukulaisaineet.
Kysymys. Mitä ymmärrätte sukulaisaineilla?
Vastaus. Aineita, joilla on samallaiset kemialliset ominaisuudet ja jotka sentähden muodostavat toistensa kaltaisia yhdistyksiä. Näitä ovat bromi, jodi ja fluori.
Kysymys. Bromi sanan olen silloin tällöin kuullut, bromkalin yhteydessä?
Vastaus. Bromi, kuten näette, on ruskean punervaa nestettä, mutta siitä huolimatta sillä on hyvin klorintapaiset ominaisuunet.
Kysymys. Se siis valkaiseekin?
Vastaus. Aivan kuin klori. Mutta on tätä kalliimpaa ainetta ja vieläkin vastenmielisempää, joten sillä väriteknillisesti ei ole mitään merkitystä. Mainitsemamme bromkali on sen synnyttämän bromivetyhapon H Br:n kalisuola. Happo vastaa täydellisesti suolahappoa. Kalisuola taasen, ruokasuolaa Na Cl. Ulkonäöltäänkin se on aivan tämän kaltaista. Sitä käytetään lääkkeenä. Se «lauhduttaa" kiihtyneitä hermoja.
Kysymys. Entäs jodi?
Vastaus. Jodi on kiinteää, levymäistä ainetta. Se liukenee esim. alkohooliin, jota liuosta myöskin käytetään lääkkeenä ihottumiin j. n. e. Mutta erikoisen hyvin liukenee jodi erään kaliumijodidin eli jodkaliumi vesiliuokseen. Neste käy ruskeaksi väriltään ja voi sen avulla saada pienimmänkin tärkkelysmäärän selville. Katsokaa! Koeputkessani olen keittänyt hitusen perunajauhoja veteen. Jos siihen tipauttaa jodin liuosta muuttuu liuos heti kauniin siniseksi väriltään. Täten voi tutkia onko joku aine tärkkelystä tai sisältääkö se tärkkelystä eli tärkkiä. Huomatkaa tarkoin se väri, joka tällöin esiintyi. Muutkin aineet voivat jodin kanssa tehdä värillisiä liuoksia, mutta ovat nämä toisen värisiä.
Kysymys. Tosiaan, reaktio oli muistamisen arvoinen.
Vastaus. Toisellakin tapaa käytetään jodia tunnustimena, mutta siitä seikasta toisella kertaa.
(Jatk.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti