15.6.15

Kalanpyydysten wärjääminen.

Kyminlaakso 49, 4.7.1914

Kun nyt taas on käsillä juuri se, jolloin kalastaja alkaa laittaa silakkawerkkojaan pyyntikuntoon ja kun yhtenä malttamattomana toimenpiteenä werkkojen kunnostamisessa on niiden kunnollinen wärittäminen ja kun tässä asiassa ei täällä ole juuri tehty tarkkoja kokeita, niin selostamme seuraawassa Suomen Kalastuslehden mukaan muutamista kokeista, joita on tehty Itämeressä erilaisten werkkowärien kestäwyyden selwillesaamiseksi.

Aiwan liian usein saawat kalastajat kokea, että werkkolanka pilaantuu, kun se on jonkun aikaa wedessä tai kosteana kasassa. Suojellakseen lankaa tällaiselta lahoamiselta, käytetään erilaisia säilytysaineita, kuten parkkiwettä, terwaa, pellawaöljyä, catechua y. m.

Kun kalastajilla on mitä erilaisimmat käsitykset siitä, mitä aine on paras, pantiin wiime syksynä toimeen werkkojen lujittaminen (impregneeraus) kaikilla nyt käytännössä olewilla keinoilla ja saiwat kokeiluun käytetyt werkot sitten olla wedessä niin kauan, että selwä eroitus kestäwyydessä hawaittiin. Paitsi aiwan lujittamatonta lankaa, käytettiin kokeilussa werkkoja, jotka oliwat lujitetut kuusen ja tammen parkilla, bresiljalla, sinipuulla, catechulla sekä panemalla ne lämpöiseen puu- ja kiwihiiliterwaan ja pellawaöljyyn sekä lopuksi wielä Scheutzin werkkowärillä. Kaikki werkkonäytteen, jotka oliwat 15 säikeisestä pumpulilangasta, pantiin 22 p. lokaluuta 1913 Stenfön luona Itämereen, noin 200 metrin päähän rannasta, kiinnitettyinä nuoralla yhden metrin wälimatkalle toisistaan. Helmikuun 16 pwä 1914 otettiin ne ylös ja kuiwattiin ulkona, jonka jälkeen kestäwyyttä koeteltiin. Erotus huonomman (lujittamattoman) ja parhaimman (Scheutzin wärillä käsitellyn) wälillä oli niin suuri, että edellinen katkesi wähällä wetäisyllä, jotawastoin jälkimäinen oli melkein kuin uutta.

Tässä seuraa selostus lujitusaineista huonoimmasta parhaimpaan.

Bresilja ja Sinipuu molemmat yhtä haurasta kun lujittamatonkin (wärjäämätön).

Kuusen- ja Tammenparkki wähän parempaa, mutta oli helposti katkaistawissa sormilla.

Catechu (Kateku) parempaa tuin parkki, mutta huonompaa kuin seuraawat.

Puuterwa kestäwämpää kuin parkittu lanka.

Kiwihiiliterwa parempaa kuin puuterwa.

Pellawaöljy paxas näistä kolmesta wiimeksimainitusta.
Scheutzin werkkowäri kaikista kestäwin.

Tästä näkyy osaksi se, että lujitus on wälttämätön, koska lujittamaton lanka jo 4 kuukauden kuluttua oli haurasta kuin sammal, osaksi se, että bresilja ja sinipuu owat ehdottomasti kelpaamattomat ja kuusen- sekä tammen parkki melkein yhtä wähäarwoiset. Kateku on parempaa kuin nämä, waikka tämäkin ylistetty aine antoi huonon tuloksen. Puuterwa, tiwihuliterwa ja pellawaöljy oliwat hieman paremmat, mutta ne tekemät langan kuitenkin jäykäksi ja limaiseksi sekä werkot huonosti kalastawiksi, jonka wuoksi niitä ei sowi käyttää werkkoihin. Paras oli Scheutzin werkkowäri. Sillä käsitelty lanka oli edelleenkin pehmeää ja kestäwää, lähinnä uuden weroista.

Scheutzin werkkowäri käsittää kaksi eri ainesta, nimittäin itse wärin ja wahwistusaineen. Käyttämällä enemmän tai wähemmän wäriä, woidaan werkkojenkin wäri sowittaa weden ja pohjan mukaan sinertäwästä tummansiniseen. Tawallisesti sekotetaan kutalin lankakiloa kohden 100 gr. wäriä 20 litraan wettä. Kun wäri on täydellisesti liuennut, upotetaan werkot wäriliuokseen, joka kuumennetaan ja saa hiljalleen kiehua noin tunnin ajan. Värjäyksen jälkeen kierretään werkot ja pannaan wiipymättä ilman huuhtelua wahwistusaineliuolseen, jota walmistetaan siten, että kutatin lankakiloa kohden liuotetaan 100 gr. wahwistusainetta 20 litraan wettä. Tässä liuoksessa saawat werkot maata seuraawaan päiwään, jolloin ne kierretään ja huuhtelematta pannaan kuiwumaan. Jo käytettyjä wärjäys ja wahwistusaineliuoksia woidaan uudelleen käyttää.
Käyttöohje seuraa wärin mukana.

Ei kommentteja :