Schoerbing: Salzburgska Bomulls-blekningssättet och konsten at sätta ägta röd färg på Bomull och Linne.

Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne October, November, December ,
1801.
Tom. XXII.
Stockholm, Tryckte hos Johan Pehr Lindh, 1801.

s. 260-270

Salzburgilainen puuvillan valkaisumenetelmä ja taito saada puuvillaan ja pellavaan aito punainen väri.Salzburgska Bomulls-blekningssättet och konsten at sätta ägta röd färg på Bomull och Linne,
Af
C. Choerbing.

Puuvillalanka puhdistetaan ennen kuin se jalostetaan kankaaksi, myssyiksi, sukiksi jne. sekä siihen kiinnittyneistä siemenistä että liasta ja samalla myös hartsimaisista aineksista, jotka aina ovat kasviperäisen aineen yhteydessä. Tämä tapahtuu pesemällä, minkä seurauksena se saa samalla sellaisen valkoisuuden, joka ylittää valkaisulla saavutettavan valkoisuuden. Kankaaksi, myssyiksi tai sukiksi jne. valmistettu puuvilla pestään tarvittaessa samoin.Alt Bomullsgarn, innan det förädlas til väfnad, myssor, strumpor, &c., blir förut friadt så från de vidhängande frön som från smuts, och med detsamma från de hartsartiga delarne, som med et vegetabile altid äro förenade: hvilket sker medelst en tvättning, hvarigenom det tillika bekommer en hvithet, som öfvergår den, som genom blekningen vinnes. Tillverkadt til väfnader, mössor eller strumpor, &c. blir det äfven, om nödigt är, på lika sätt tvättat.

Tällaista pesua, jota kutsutaan salzburgilaiseksi (mistä syystä, sitä en tiedä), pidetään yleisesti parhaiten Regensburgissa suoritettavana, missä neljä perhettä harjoittaa sitä salaisuutena, eikä sitä ole vielä yleisesti muualla tunnettu. Tämän pesun seurauksena puuvillalankaa on helpompi käsitellä: kankaasta tulee siten tiiviimpää ja tasaisempaa; sitä ei enää tarvitse valkaista, ja lisäksi tällainen pesty lanka ottaa värjäyksessä kauniimman, voimakkaamman ja tasaisemman värin kuin muutoin. Tätä pesua suoritetaan seuraavalla tavalla saippuavedellä ja vahvalla lipeäliuoksella:Denna slags tvättning, den Saltzburgska kallad, (af hvad orsak är mig obekant) tros i allmänhet bäst förrättas i Regensburg, hvarest den utöfvas af fyra familler som en hemlighet, och utan at den ännu vidare allmänt blifvit bekant. Följden af denna tvättning är, at bomullsgarnet låter bättre handtera sig: väfnaden blir därigenom tätare och jämnare: det behöfs ej vidare någon blekning, och utom dess antager et sådant tvättat garn i färgning en vackrare, starkare och jämnare couleur än eljest. - Denna tvättning sker genom tvålvatten och en stark lut följande sätt:

Pestävät tavarat (jotka tässä koostuvat pääasiassa sukista, myssyistä, nenäliinoista ja langasta) levitetään suureen astiaan siten, että astian pohja peitetään puhtaalla karkealla pellavakankaalla. Sen päälle asetetaan nenäliinat, sitten sukat ja myssyt ja viimeiseksi puuvillalanka kauniiseen järjestykseen niin, ettei mikään sotkeudu. Lopuksi astia peitetään hyvin puhtaalla, karkealla ja tiiviillä lakanalla niin, ettei langasta näy eikä jää paljaaksi mitään osaa. Huom. Astia on tehty samalla tavalla kuin Kongsholmenin saippuatehtaalla käytettävät lipeäaltaat. Suureen muurattuun kattilaan, jonka halkaisija ylhäällä on 1½ ruotsalaista kyynärää, pohjalla 1⅓ kyynärää ja syvyys 1 kyynärä, lasketaan vettä. Siihen lisätään noin ämpärillinen lipeää, tai niin paljon, että vesi tuntuu sormien välissä liukkaalta. Tähän veteen pannaan 2 naulaa Regensburgin painon mukaan eli 65–66 ruotsalaista luotia [painon mukaan] höylättyä Regensburgin saippuaa*. Kattilan alle sytytetään tuli, ja heti kun tämä saippuavesi, joka muuttuu saippuasta maidonvalkoiseksi, on kiehunut, sitä ammennetaan astiassa olevan puuvillatavaran päälle. Vesi valutetaan heti pois ja palautetaan kattilaan kiehumaan samalla kun uutta kuumaa saippuavettä kauhotaan jatkuvasti tavaran päälle. Tätä jatketaan keskeytyksettä 4–6 tuntia tai niin kauan, kunnes voidaan varmasti tietää, että astian tavara on kokonaan ja tasaisesti läpimärkä ja kuumentunut. Silloin työ lopetetaan ja tavaran annetaan olla siinä viimeksi saadussa saippuavedessä kokonaiset 24 tuntia häiritsemättä. Tavallisesti tämä työ aloitetaan yöllä kello 12 ja sitä jatketaan aamukuuteen. Seuraavana aamuna saippuavesi valutetaan pois ja tavara nostetaan, huuhdellaan ja puristetaan kuivaksi siihen tarkoitukseen ruuvilla varustetussa puristimessa. Tämä on ensimmäinen pesu.

*) Regensburgilaisen saippuan valmistuksesta herra Schoerbing on aiemmin toimittanut kuvauksen. Ks. Kongl. Acad. Handlingar vuodelta 1798 osa 19, s. 221. Vahran, som skall tvättas, (här merendels bestående af strumpor, mössor, näsdukar och garn), lägges utbredd uti et stort kar, på det sätt, at karbotten betäckes med en ren duk af groft lärst, därpå följer näsdukar, så strumpor och mössor och sist bomullsgarn i vacker ordning at ingen ting trasslas, och sluteligen blir karet med et rent, groft och tätt lakan väl tiltäckt, at ingen ting af garnet synes eller är blott. - NB. Karet är gjordt på lika sätt, som de vid såpfabriquen på Kongsholmen brukelige lutkaren. - Uti en inmurad stor kettil, hvilken hårstädes har 1½ Svensk alns diameter ofvantil, 1 1/3 alns diameter i botten med 1 alns djup, släppes vatten, hvartil ungefär et ämbar lut släs, eller så mycket däraf at vattnet därigenom kännes glatt emellan fingrarne. Uti detta vatten lägges 2 skålp. Regensburger-vigt, eller 65 à 66 Svenska lod v. vigt, hyflad Regensburger tvål*, eld göres under kettilen, och så snart detta tvål-vatten, som blir mjölkhvit af tvålen, upkokat, öses det öfver den i karet liggande bomulls-vahran. Detta vattnet blir genast astappat, återfördt i kettilen at upkokas, under det nytt hett tvålvatten beständigt öses öfver vahran, hvilket ouphörligen fortsättes i 4 à 6 timar eller så länge til dess man med säkerhet vet, at vahran i karet blifvit hel och hållen lika genomblödt och uphettad, då man uphörer och låter vahran i dess nu sist bekomne tvålvatten blifva i fulla 24 timmar orörd liggande. Merendels börjar man detta arbete om natten från kl. 12 til 6 om morgonen, hvarpå tvålvattnet aftappas följande morgon och vahran uptages, sköljes och utpräffas uti en därtil med skruf inrättad präss. Detta är första tvättningen.

*) Om Regensburgska Tvålens tilvärkning har Herr Schoerbing tilförene inlämnat beskrifning. Se dessa Handl. för år 1798 T. 19. P. 221.

Kun värjättävä tavara on tällä tavoin kasteltu kunnolla läpimäräksi, suoritetaan varsinainen pääpesu seuraavalla tavalla:Sedan vahran på detta sätt blifvit väl genomblött, företages sjelfva hufvud-tvättningen på följande sätt:

Edellä mainitulla saippuavedellä hyvin puhdistettu tavara asetetaan samalla tavalla kuin ennenkin toiseen puhtaaseen, edellisen kanssa samankokoiseen astiaan, samaan järjestykseen kuin aikaisemmin, ja peitetään lakanalla. Huom. Tämän peitteen tulee olla puuvillakangasta, koska pellava ei kestä lipeän syövyttävyyttä pitkään. Nyt on valmistettu kirkas ja väritön lipeäliuos, joka on tehty kahdesta kolmasosasta pyökkipotaskaa ja yhdestä kolmasosasta sammuttamatonta kalkkia kuumaan veteen. Sen tulee olla niin vahvaa, että tuore kananmuna kelluu siinä hyvin, minkä jälkeen sitä laimennetaan vedellä, kunnes muna alkaa hieman vajota. Tämä lipeä kaadetaan kattilaan kiehumaan ja kaadetaan astiassa olevan värjättävän päälle. Se valutetaan pois ja johdetaan takaisin kattilaan, jonka on työn aikana oltava jatkuvasti kiehumassa. Lipeä kaadetaan jälleen kuumana tavaran päälle samalla tavalla kuin ensimmäisessä pesussa. Tätä jatketaan keskeytyksettä keskiyöstä keskipäivään eli täydet 12 tuntia. Nyt kaikki lipeä valutetaan pois, ja lämmin tavara nostetaan hansikkaat kädessä astiasta. Se levitetään pitkälle ja paksulle pöydälle, minkä jälkeen se palautetaan takaisin omaan astiaansa kuitenkin siten, että se, mikä oli aikaisemmin päällimmäisenä, tulee nyt alimmaiseksi ja niin edelleen. Seuraavana yönä, suunnilleen samaan aikaan, valmistetaan samalla tavalla kirkas ja yhtä vahva lipeä kuin aikaisemmin. Se kaadetaan astiassa olevan tavaran päälle, valutetaan pois ja johdetaan kattilaan, josta se kaadetaan heti uudelleen tavaran päälle ja valutetaan jälleen pois. Valutuksen aikana tavaran päälle kaadetaan uutta lipeää, ja tätä jatketaan keskeytyksettä seuraavaan keskipäivään asti. Silloin tämä toinen lipeä, samoin kuin edellinen, valutetaan lopuksi kokonaan pois.Den från ofvannämnde tvålvatten väl renade vahran, blir på lika sätt som förut, i et annat rent kar, af samma storlek med det förra, i samma ordning inlagd som förut, samt med et lakan betäckt. NB. Detta täcke bör vara af bomullstyg emedan linne ej länge uthärdar lutens skarphet. - Man har nu tilreds en klar och färglös lut, gjord af 2/3 bokaska och 1/3 osläckt kalk med hett vatten, hvilken bör gjöras så stark, at et färskt ägg deruti väl flyter, och sedan utspädas med vatten til dess det något börjar sjunka. Denna lut föres i kettilen at upkokas och slås öfver den i karet liggande vahran, aftappas och föres åter i kettilen, som under arbetet måste vara i jämn kokning, och slås åter het öfver vahran, på samma sätt som förut vid första tvättningen, hvilket arbete ouphörligen fortsättes från midnatten til middagen eller uti fulla 12 timmar. Nu aftappas all luten och den varma vahran tages med handskar på händerne utur karet, utbredes på et långt och tjockt bord, hvarifrån det återföres i sit kar tilbaka, dock i den ordning, at hvad som förut legat öfverst, nu kommer at ligga underst och så vidare. - Följande natten eller ungefär samma tid, klar och lika stark lut, upkokad på samma sätt som tilförene, hvilken slås öfver den i karet liggande [vah]ran, aftappas, föres i kettilen, från kettilen genast på vahran, och derifrån åter aftappas; under aftappningen slås ny lut på vahran, och så ouphörligen intil följande middag, då denna andra luten, liksom den förra, sluteligen helt och hållit aftappas.

Heti kun tämä on tehty, kattila täytetään puhtaalla, kirkkaalla vedellä, johon pannaan 2 naulaa höylättyä Regensburgin saippuaa, mutta ei lainkaan lipeää. Tämä keitetään ja kaadetaan tasaisesti kiehuvana astiassa olevan lipeäkäsitellyn tavaran päälle samalla tavalla kuin ensimmäisessä pesussa. Tätä jatketaan kello kymmeneen illalla asti, jolloin tavaran annetaan olla yön yli viimeksi saamassaan saippuavedessä seuraavan aamun kello 8–9:ään, jolloin saippuavesi valutetaan pois. Nyt valmis tavara nostetaan ja levitetään pitkälle pöydälle, jossa se huuhdellaan hyvin puhtaalla vedellä, tampataan perusteellisesti pesupuulla, huuhdellaan uudelleen ja viedään lopuksi juoksevaan veteen vielä paremmin huuhdeltavaksi. Sen jälkeen se viedään kotiin, puristetaan kuivaksi vedestä ja ripustetaan sitten auringossa puhtaille tangoille kuivumaan. Syksyllä ja talvella se kuivataan siihen tarkoitukseen järjestetyssä huoneessa.Så snart det är skedt, fylles kettilen genast med rent klart vatten, hvari 2 skålpund hyflad Regensburgsk tvål lägges, men ingen lut; detta upkokas och slås under jämn kokning öfver den i karet lutade vahran, på lika sätt som vid första tvättningen, hvilket fortsättes intil klockan 10 om aftonen, då man låter vahran stå öfver natten uti sit sist bekomna tvålvatten til klockan 8 à 9 följande morgon, då tvålvattnet aftappas. Vahran, som nu är färdig, uptages, utbredes på sit långa bord, hvarest den med rent vatten väl sköljes, väl klappas med klappträd, åter sköljes och sluteligen föres til rinnande vatten at än bättre sköljas; föres hem at från sit vatten utprässas, och uphänges därpå i solen öfver rena stänger at torkas. Höst och vinter blir den i et därtil inrättadt rum torkad.

Näihin pesuihin käytettyä lipeää ei voida enää käyttää samaan tarkoitukseen, koska se on nyt muuttunut veren kaltaiseksi siinä tavarassa olevien siementen ja lian vaikutuksesta. Ensimmäinen lipeä on luonnostaan likaisempaa kuin toinen; molemmat sekoitetaan keskenään ja myydään tavalliseen kotipyykin pesuun sekä kaupungissa asuville pesijättärille että kotitalouksille. Saippuavesi heitetään pois, koska kukaan ei halua käyttää sitä.Den luten, som til dessa tvättningar blifvit nyttjad, kan ej mera brukas til samma ändamål, emedan den nu mera blifvit såsom blod genom de i vahran befintelige frön och smuts. Den första luten är naturligt mer oren än den andra; båda blifva tilhopa blandade och tilvanligt hustvätt färsålde, så väl til de i staden boende tvätterskor, som til hushållen. Tvålvattnet blir bortkastadt emedan ingen vil betjena sig däraf.

Tangot, joiden ylle tavara ripustetaan kuivumaan, on joka kerta pestävä ja puhdistettava. Parasta on, jos sää sallii, ripustaa jokainen kappale ulkoilmassa kiinnitettyihin lankoihin narujen päälle, mutta ei liian lähelle toisiaan. Muussa tapauksessa niihin tulee ruskeita raitoja niihin kohtiin, joihin ilma ei pääse. Kuivauksen aikana on myös varottava pölyä.De stänger hvaröfver vahran hänges at torka, måste hvarje gång tvättas och renas; bäst är, om väderleken tillåter, at uphänga hvarje stycke uti vidfastade trådar öfver streck i fria luften, men intet för nära hvarandra; i vidrigt fall blifva bruna ränder på de ställen dit luften ej kommit; för damb måste man äfven akta sig under torkningen.

Valkaisemattomat pellavakankaat ja -langat voidaan nyt kuvatulla pesumenetelmällä puolivalkaista, kuitenkin siten, että siihen käytettävä lipeä ei saa olla voimakkaampaa kuin puolet puuvillatavaran käsittelyssä käytetystä lipeästä eikä lipeäkäsittely myöskään saa kestää läheskään yhtä kauan kuin puuvillatavaralla, koska pellava muutoin haurastuu. Puuvillakangas ja -lanka eivät vahingoitu lainkaan lipeästä.Oblekte linne-väfnader och garn kunna genom nu beskrifne tvättningssätt, vinna en en halfblekning, dock så at luten som därtil nyttjas ej får vara mera än half så stark, ej heller lutningen aldeles så långvarig, som vid bomulls-vahran, emedan det eljest skörnar. Bomullstyg och garn skadas intet af någon lut.

II. Pellavalla ja puuvillalangalla on kasviperäisinä aineksina sama ominaisuus: ne eivät ota värejä vastaan pysyvästi. Syynä on niiden hartsimainen luonne, josta ne on vapautettava, ja tähän on löydettävä sopiva liuotin.
1. Spiritus Vini on varmin ja helpoin, mutta sen kalleuden vuoksi sitä ei voida käyttää muuhun kuin kokeisiin.
2. Seuraavaksi kaikenlaiset öljyt, erityisesti kalaöljyt eli traani. Puuvillalankaa pidetään niissä 24 tuntia sen jälkeen, kun sitä on ensin keitetty kaksi tuntia. Sen jälkeen se nostetaan, kierretään kuivaksi ja ripustetaan muutamaksi päiväksi aurinkoon, jotta öljy voisi liuottaa [hartsimaiset aineet] kunnolla. Lopuksi lanka puhdistetaan öljystä lämpimässä ja vahvassa lipeässä, huuhdellaan useissa vesissä ja kuivataan.
3. Lipeä, joka valmistetaan kahdesta kolmasosasta tuhkaa ja puolesta [osasta] kalkkia sekä yhtä suuresta määrästä lampaanlantaa kuin tuhkaa ja kalkkia, vaikuttaa aivan samalla tavalla. Tässä lipeässä lanka on paitsi keitettävä myös lipeäkäsiteltävä useita kertoja; jokaisen käsittelyn välillä se on huuhdeltava hyvin, kunnes se on tullut niin puhtaaksi kuin sen tulee olla.
4. Puuvillalankaa voidaan myös keittää pelkässä vedessä, johon on lisätty niin paljon potaskaa, että vesi tuntuu sormissa liukkaalta. Tätä keittämistä jatketaan hieman yli 12 tuntia tai kunnes vesi muuttuu mustaksi. Lanka on huuhdeltava hyvin ja pantava sen jälkeen toiseen puhtaaseen veteen, johon on sekoitettu väkevää rikkihappoa enintään ½ luotia kannullista kohti. Langan on oltava siinä runsaan puolen tunnin ajan, minkä jälkeen se nostetaan, huuhdellaan useissa puhtaissa vesissä ja kuivataan.
Jos Salzburgin puuvillanpesu olisi yleisesti käytössä, ei tarvitsisi muuta kuin ostaa tällaista pestyä lankaa tai antaa se siellä pestäväksi samalla tavalla. Nyt voidaan valita haluamansa puhdistusmenetelmä, mutta lanka on puhdistettava perusteellisesti; huolimattomuus tässä asiassa aiheuttaa sen, ettei lanka pidä väriä. Jotta langan puhtaudesta voidaan varmistua, tehdään seuraava koe: lasi täytetään vedellä ja siihen pannaan yksi tai kaksi lankaa siten, että toinen pää jää kuivana riippumaan lasin ulkopuolelle. Jos langat on vapautettu hartsistaan, vedessä olevat päät vajoavat heti pohjaan, kun taas lasin ulkopuolella riippuvat päät imevät vettä itseensä ja päästävät sitä pisaroittain ulos.II:o. Linne och Bommullsgarn hafva som vegetabilier lika egenskaper, at ej antaga några färgor med varaktighet. Orsaken är deras kådartade natur, hvarifrån de böra befrias, och härtil måste sökas et passande lösningsmedel.
1:0, Spiritus Vini är det säkraste och lättaste, men dess dyrhet gjör dess bruk omöjeligt för annat än profver.
2:0 Därnäst Oljor af alla slag, synnerligen Fiskoljor eller tran. Bomullsgarnet lägges däri 24 timmar, sedan det förut blifvit 2:ne timmar kokat, därpå uptagit, utvridit, uphängt i solen några dagar, på det oljan måtte väl lösa, sluteligen i varm och stark lut väl från oljan renadt, därpå sköljdt i flere vatten och torkadt.
3:0. Lut, tillredd af 2/3 aska och ½ kalk samt lika mycket fårgödsel som askan och kalken, gör aldeles samma verkan; häri måste garnet ej allenast kokas, utan och lutas flere gånger, mellan hvarje gång väl upsköljas til dess det blifvit så rent som det bör.
4:0. Kan man ock koka bomullsgarn uti blotta vatten, hvari man kan slagit så mycket potaska, at vattnet kännes halt för fingrarne. Denna kokning varar något mer än 12 timmar eller til dess vattnet blir svart; garnet måste väl sköljas, och sedan läggas i et annat rent vatten upblandat med vitriolsolja til högst ½ lod på kannan.  Häri måste garnet ligga en god half timma, då det uptages, sköljes i flere rena vatten och torkas.
Om Salzburgska bomulls tvättningen vore allmän, behöfdes ej mer än köpa sådant tvättat garn, eller låta der tvättas på samma sätt. Man kan nu välja hvilket reningssätt man vill, men fullkomligen måste det renas; värdslöshet härutinnan gjör at garnet ej behåller färgen. At vara säker om garnets renhet anställer man följande prof: man fyller et glas med vatten och lägger däruti en eller tvänne trådar på det sätt, at ena ändan blir torr hängande utanför glaset. Äro trådarne friade från sit harts så sjunka de i vattnet liggande ändarne genast til botten, och de utom glaset hängande suga vattnet åt sig och säläppä det droppvis från sig.

Sellainen puhdistettu lanka on käsiteltävä kolmessa eri aineessa:
1:0. Väriomenaliuoksessa.
2:0. Tina-liuoksessa.
3:0. Alunavedessä.Et sådant renadt garn måste betas i trenne särskilte ämnen.
1:0. I galläpple uplösning.
2:0. i tenn-solution.
3:0. i alun-vatten.

1:0 Galluslipeä Yhdelle naulalle puuvilla- tai pellavalankaa. Edellistä varten otetaan ½ naulaa mustia väriomenoita, ei harmaita, sillä ne eivät kelpaa; pellavalankaa varten tarvitaan 1 naula väriomenoita, jotka hienoksi murskataan ja pannaan yhdessä kourallisen kuivien tai tuoreiden koivunlehtien kanssa kuparikattilaan, joka on täytetty 2½ ruotsalaisella kannulla järvi- tai sadevettä. Sitä keitetään niin kauan, kunnes vesi on puoliksi haihtunut; silloin kattila otetaan tulelta ja asetetaan selkenemään, mutta ei jäähtymään. Tämä kirkas lipeä kaadetaan tiheän kankaan läpi sen naulan langan päälle, joka on värjättävä ja jonka on pantu ruukkuun. Tässä lipeässä, jonka tulee olla väkevää, karvasta ja kieltä supistavaa, lanka saa olla täydet 24 tuntia liikkumatta. Sen jälkeen se otetaan pois, puristetaan kuivaksi ja ripustetaan joko ulkoilmaan tai kuumaan huoneeseen kuivumaan. Sen päälle ei kuitenkaan saa tulla vesipisaraa, sillä muutoin siihen tulee värjäyksessä laikkuja. Tässä käsittelyssä lanka pannaan tiiviisti pakattuna niin ahtaaseen astiaan, että se imee itseensä kaiken väriomenaliuoksen. Näin käsitelty lanka viedään nyt seuraavaan tinaliuokseen. Jäljelle jäänyt galluslipeä säilytetään alunointia varten.1.0 Gall-Luten. På et skålp. Bomullsgarn eller Linnegarn. Til det förra tages ½ skålp, svarta galläpplen, ej de grå, ty de duga intet; til linnegarn fordras 1 skålp. galläpplen, som finstötas och jämte en näfva torra eller friska björklöf, läggas i en koppar-kettil, fylld med 2½ Svensk kanna sjö- eller regnvatten, hvilket så länge kokas til dess vattnet til hälften bortdunstat; då kettilen tages af elden och ställes at klarna, men ej kallna. Denna klara lut slås genom en tät duk öfver det skålp. garn, som skall färgas och hvilket man lagt i en kruka. I denna lut, som måste vara stark, bitter och sammandragande på tungan, kommer garnet at i fulla 24 timmar orördt ligga, hvarefter det uttages, utvrides, uphänges antingen i fria luften eller i et hett rum at torka, men ingen vattendroppa får därpå komma, ty då blir det fläckigt i färgningen. Under galleringen lägges garnet hårt packadt, i et så trångt kärl at det jämt insuper all galläpple uplösningen. Det gallade garnet föres nu i följande tenn-solution. Den öfverblefna gall-luten gömmes til aluneringen.

Yhteen naulaan sievettä pullossa pannaan niin paljon salmiakkia tai myös hienoa puhdasta keittosuolaa kuin sievesi kykenee liuottamaan. Siihen liuotetaan sitten 4 luotia hienoksi raastettua englantilaista tinaa, tai niin paljon, että kuningasvesi on siitä täysin kyllästynyt. Toiseen suureen pulloon kaadetaan yksi kannu järvivettä, johon liuotetaan 4 luotia hienoa suolaa; tähän suolaliuokseen lisätään tinaliuosta tipoittain ja sekoitetaan hyvin jatkuvasti ravistaen. Galluksellä käsitelty lanka pannaan lasipurkkiin tai erittäin kovaan kiviruukkuun niin ahtaasti, että langalla on vain sille tarpeellinen tila, ja sen päälle kaadetaan mainittua tinaliuosta. Sitä puristellaan käsillä muutamia kertoja kokoon, jotta liuos pääsisi hyvin ja tasaisesti tunkeutumaan kaikkialle. Lanka saa nyt olla tässä liuoksessa peitettynä, ulkoilmasta suojattuna ja häiritsemättä 24 tuntia. Sen jälkeen se otetaan pois, puristetaan kuivaksi ja kuivataan ilmassa tai melko lämpimässä huoneessa kaksi päivää. Tämän jälkeen se on huuhdeltava hyvin useissa vesissä ja kuivattava uudelleen samalla tavoin. Jäljelle jäänyt liuos säilytetään samaa käyttöä varten toisella kerralla ja sekoitetaan uuden liuoksen kanssa. Uudessa värjäyksessä ei tällöin tarvita yhtä naulaa lankaa kohti enempää kuin ¾ naulaa sievettä. Tämä tinaliuoksen jälkeen kuivattu lanka viedään nyt alunaveteen.2:0 Tenn-Solutionen gjöres på följande sätt: Til et skålp. skedvatten i en bouteille, lägges så mycket salmiac eller ock fint rent koksalt, som skedvattnet kan uplösa. Häruti uplöses sedan 4 lod fint raspadt engelskt tenn, eller så mycket at kongsvattnet är därmed fulleligen mättadt. Uti en annan stor bouteille slås et stop sjövatten, hvari man uplöser 4 lod fint salt; i denna saltlakan, håller man droppvis tenn-solution, och blandar den väl under jämn skakning tilsammans. Det gallade garnet lägges i en glasburk eller flinthård stenkruka så trång, at garnet blott har behörigt rum, och därpå slås nämnde tenn-solution öfver detsamma, hvilket man med händerne några gångor sammantrycker, för at underhjelpa at den väl och jämt sig allestädes må intränga. Garnet kommer nu, at häri betäckt från yttre luften, ostördt ligga 24 timmar, då det uttages, upvrides och torkas i luften eller i et rätt varmt rum 2:ne dagar, hvarpå det i flere vatten väl måste sköljas och å nyo på samma sätt torkas. Den öfverblefna solution bevaras til samma bruk en annan gång, at med den nya solution blandas, vid en ny färgning, då man på et skålp. garn, ej behöfver mer än 3/4 skålp. skedvatten. Detta efter tenn-solutionen torkade garnet föres nu i alun-vattnet.

3:o Alunavesi Kaikki aluna, olipa se roomalaista tai ruotsalaista, täytyy tätä käyttöä varten ensin polttaa eli hehkuttaa ja sitten antaa jäähtyä. Edellä mainittua lankaa varten otetaan 1 naula hehkuttamatonta alunaa, joka hehkutuksen jälkeen jauhetaan hienoksi. Se liuotetaan yhteen kannuun lämmintä järvivettä, johon sitten lisätään jäljelle jääneestä galluslipeästä niin paljon kuin sitä voidaan saada, eli suunnilleen hyvä kannullinen. Nesteet sekoitetaan hyvin keskenään ja lämmitetään tulella. Tämän jälkeen lämmin alunaliuos kaadetaan sen tinaliuoksella käsitellyn langan päälle. Langassa on tämän lipeän seassa oltava 14 tuntia liikkumatta. Sen jälkeen se otetaan pois, puristetaan hyvin kuivaksi ja kuivataan vielä paremmin. Alunaliuoksen täytyy olla väkevää ja supistavaa. Nyt lanka on valmis värjäystä varten, joka suoritetaan seuraavalla tavalla.3:0 Alun-Vattnet. All alun, antingen Romersk eller Svensk, måste til detta bruk först brännas eller glödgas och sedan kallna. Til ofvannämnde garn, tages 1 skålp. oglödgad alun, som efter glödningen pulveriserad, uplöses uti et stop varmt sjövatten, hvartil sedan slås af den öfverblefne gall-luten så mycket man kan hafva eller ungefär et godt stop, rörer dem väl tilsamman och gjör den varm öfver elden, hvarpå denna varma alun-luten slås öfver det i tenn-solution betsade garnet, i hvilken lut det måste 14 timmar orördt ligga, då det uttages, väl upkramas och än bättre torkas. Alun-luten måste vara stark och sammandragande. Nu är garnet skickeligt til färgning, som således förrättas.

Värjäys. Asetetaan niin suuri kattila, että langalla on siinä riittävästi tilaa, ja täytetään se järvi- tai sadevedellä. Kattila asetetaan miedolle tulelle. Siihen pannaan 1 naula murskattua tai jauhettua hyvää krappia, jota on sitä ennen muutamia tunteja tai yön yli liotettu ja pehmennetty vedessä. Heti kun väri kattilassa alkaa lämmetä, alunoitu lanka pannaan siihen. Ennen sitä lanka kuitenkin kastellaan puhtaassa vedessä, joka puristetaan hyvin pois, jotta lanka siten voisi imeä värin tasaisesti itseensä. Lankaa käännellään ahkerasti ylös ja alas väriliemessä, jossa sen annetaan olla, kunnes kattila alkaa kiehua; silloin se otetaan heti pois ensimmäisen voimakkaan kiehahduksen jälkeen, huuhdellaan puhtaaksi, langat oikaistaan vyyhdeissä ja vesi puristetaan pois. Tämä ensimmäinen värjäys antaa langalle heikon punaisen värin. Kattila on nyt heti puhdistettava ja asetettava jälleen tulelle yhtä suuren vesimäärän kanssa, ja siihen pannaan 1 naula uutta krappia, joka on sitä ennen liotettu. Heti kun tämä väriliemi on lämmin, pannaan kerran värjätty lanka siihen. Sitä käsitellään ahkerasti käsin kuten edellä, mutta nyt sen annetaan olla siellä niin kauan, että se on lisäksi kestänyt kaiken kiehumisen voiman ¼ tunnin ajan, sitä aikaa lukuun ottamatta, jonka kattila on tarvinnut ennen kuin se alkoi kiehua. Tuli ei saa olla voimakas eikä myöskään kiehumisen liian nopeaa. Ensimmäinen värjäys tehdään sen vuoksi ilman kiehumista, ettei lanka muuttuisi ruskeaksi, kuten todella tapahtuu, jos sen annetaan kiehua. Toisessa värjäyksessä tätä ei ole syytä pelätä, koska lanka ehtii kyllästyä krappin punaiseen väriin ennen kuin krappin ruskeat ainesosat ehtivät yhdistyä väriin. Sen vuoksi on erittäin tärkeää käyttää väririkasta ja hyvää krappia. Heti kun lanka on otettu pois krappiliemestä ja huuhdeltu puhtaaksi, sen tulee näyttää tummanpunaiselta. Jos sillä ei ole sellaista väriä, se on merkki heikosta krappista, ja lanka on silloin värjättävä kolmannen kerran kuten edellä, käyttäen ½ naulaa krappia. Kun lanka on saanut viimeisen värjäyksensä, se huuhdellaan hyvin ja kuivataan. Lopuksi se pestään käsin huolellisesti lämpimässä saippuavedessä ja huuhdellaan, minkä jälkeen se huuhdellaan puhtaassa vedessä ja kuivataan. Tämän vaikutuksesta väri muuttuu ja ylimääräinen väri poistuu.Färgningen. Man sätter en kettil, så stor at garnet har tilräckeligt rum, fyld med sjö- eller regn-vatten öfver sakta eld, däri lägges 1 skålp. sönderstött eller malen god krapp, som förut några timmar eller öfver natten uti vatten blifvit upblödt och upmjukad. Så snart färgen i kettilen börjar blifva varm, föres det alunerade garnet däruti, men förut blöter man det i rent vatten, som väl utvrides, på det at det därigenom kan komma i stånd at jämt suga färgen uti sig. Garnet blir flitigt up och nedvändt i färgen, hvari det kommer at ligga tils kettilen börjar sjuda, då det genast efter första häftiga vällningen uttages, rensköljes, trådarne rättade i härfvorne och vattnet utvridit. Denna första färgning gifver garnet en svag röd couleur. Kettilen måste nu genast rengjöras och åter sättas på elden med lika mycket vatten, och 1 skålp. ny krapp, som förut blifvit upblött ditläggas. Så snart denna färgsoppa är varm, föres det en gång färgade garnet däruti, blir flitigt handteradt som förut, men kommer nu at blifva där liggande så länge, til dess det tillika 1/4 timma äfven uthårdat all kokningens kraft, den tid oberräknad, som kettilen behöft innan den kom i kokning. Elden får ej vara stark ej heller upkikningen hastig. Den första färgningen sker derföre utan upvällning, at ej göra garnet brunt, som verkeligen händer i fall det skulle koka. Vid andra färgningen är detta ej at befara, emedan garnet med krappens röda färg förr hinner mättas, än krappens brunna beståndsdelar hinna förena sig med färgen. Det är derföre högst nödigt at äga en färgrik och god krapp. Så snart garnet kommit ur krappsoppan och blifvit rent sköljt, bör det se mörkrödt ut; har det ej sådan färg är det tecken til en svag krapp, och garnet måste då för tredje gången färgas som förut, med ½ skålp. krapp. Sedan garnet bekommit sista färgningen, blifvit väl utsköljt och torkat, blir det sluteligen i varmt tvålvatten väl med händerna tvättat och sköljt, samt sedan i rent vatten sköljt och torkat. Härigenom ändrar sig couleuren och den öfverflödiga färgen borttages.

Mitä kauemmin tällainen värjätty lanka saa olla, sitä paremmin väri kiinnittyy, erityisesti jos se kuljetuksen aikana paketeissa joutuu lievästi hikoilemaan.Ju längre et sådant färgat garn får ligga, ju mera fäster sig färgen, synnerligen om det i packor under transporter kommer i lindrig svettning.

Sen kokeeksi, onko tämä värjäys kestävä, on muutamia langanpäitä keitettävä voimakkaassa saippualipeässä 10 minuutin ajan. Jos väri silloin kestää, se on kestävä yhtä monen tunnin ajan ja pidempäänkin, kun sama koe tehdään. Jos se ei kestä, ensimmäinen kiehautus riittää poistamaan värin. Olen nähnyt paljon turkkilaista lankaa, joka ei ole kestänyt tätä koetta.Prof at denna färgning är fast, har man, om några ändar däraf blifva i stark tvål-lut kokade 10 minuter. Håller då färgen så är den fast, för samma prof, i lika många timmar och mera; är den ej fast, så är första upsjudningen tilräckelig at uttaga färgen. Jag har funnit mycket turkiskt garn, som ej uthårdat detta prof.

Kaikista krappilaaduista Smyrnasta peräisin oleva on parasta, mitä olen tavannut, erityisesti jos valitaan vain hienommat juuret, jotka ovat ulkopuolelta valkoisia ja sisältä punakeltaisia, kun ne katkaistaan. Myös hienoin hollantilainen krappi on hyvää, mutta antaa ruskeamman värin; sen haittana on, että se on kuivattu uunissa, kun taas turkkilainen krappi kuivataan ilmassa. Hollantilainen krappi on myös yli kaksi kertaa kalliimpaa.Af all krapp är den från Smirna den bästa jag har funnit, synnerligen om man blott utsöker de finare rötter, som äro hvite utanpå och rödgule inyti då de afbrytas. Den finaste Holländska krappen är äfven god, men ger brunare färg; dess fel är at i ugn vara torkad, då den Turkiska däremot torkas i luften. Den Holländska är äfven mer än dubbelt dyrare.