28.5.09

Värjärin tietoa.

Kutoma- ja Paperiteollisuus 5/1907.
Artikkelin Coloriastolle lähettänyt Martti Kujansuu.

Kirj. V. M. J. V.

Tällä otsakirjoitukselle tulemme tässä lehdessä aika ajoin julkaisemaan kirjoituksia, joiden sisältö pääasiassa kohdistuu niihin perusteihin, joilla nykyinen värjäystaito lepää.

Pyrintönämme on tehdä se niin yksinkertaisesti ja asiallisesti, että sekin henkilö, jolla varsinaisia alkeita tällä alalla ei ole, kykenee tästä tietoja itselleen hankkimaan. Varttuneimmille käy se silloin kertauksena.

Alamme kudontaraaka-aineista. Suomeen nähden on näistä etusijalla villa. Villa on kemiallisessa mielessä munavalkuaisaineiden luokkaan lukeuva aine, mutta eroaa näistä eritoten suuren rikkipitoisuutensa kautta. Tätä munavalkuaisaineiden alaluokkaa, johon paitsi villaa, vielä kuuluu höyhenet, karvat ja sarviaine, kutsutaan yhteisellä nimellä sarveisaine eli keratiniaine luokaksi. Ne ovat hyvin monimutkaisesti kokoonpantuja elimellisiä aineita - kuten munavalkuaisaine itsekin - ja erottuvat kaikista muista siinä, että ne poltettaessa antavan ilkeän palavalta sarvelta muistuttavan käryn.

Veteen ei villa liukene. Se ensiksi kastuu siinä huonosti ja lopuksi hiukan paisuu. Mutta kylmä vesi ei saa siinä mitään kemiallisia muutoksia aikaan. Vaan höyry jo 90°-100° asteessa alkaa murtaa sen kestävyyttä ja paineenalaisena ollen tekee sen kokonaan hauraaksi. Tämä on erikoisemmin mieleen painettava villaan nähden.

Alkaliset, se on lipeiset aineet, vaikuttavat villaan liuottavasti jo kylmänäkin. Ne ovat villan pahimpia vihollisia. Laimeakin sooda ja potaskaliuos ei saa tulla villan kanssa tekemiseen 50° C korkeammassa lämmössä. Ja lipeäkivi- (natron ja kali) liuos vaikuttaa aina villaan vahingollisesti. Poikkeuksen näistä tekee ammoniakki. Happojen vaikutusta kestää villa hyvin, ja tähän tosiasiaan perustuu monta käytännössä käypää seikkaa, joista sittemmin tulemme puhumaan. Tietenkään ei vallan väkevistä hapoista tässä ole puhe. Ne kun myöskin joko vähemmässä tai suuremmassa määrässä käyvät villan kestävyyteen käsiksi.

(Jatk.)

Ei kommentteja :