Neuwoja Kopan kutomisessa
kästiyökouluja ja yksityisiä warten
sekä lyhyeitä ohjeita
piisipuun viljelemiseen
mukaillut N. C. Rom'in y.m. mukaan
Gustaf Fliinta.
Helsingissä 1882, H. W. Edlund'in kustannuksella.
Yleishyödyllinen käsikirjasto N:o 11.
℔ = kirjassa naulan symboli (mitta)
Kun koppien pääomaisuuksilla - niinkuin kaiken muunkin hywän työn on soma ulkomuoto, pitää koettaman kaunistaa pulin luonnollista wäriä, samalla kuin sen päällystäminen tekee sen kestäwämmäksi.
Niitä töitä, joita aiotaan wärjätä, tehdään jo alkuansa semmoisiksi, ettei niillä ainoasti ole siewä muoto ja tarpeellinen lujuus, waan että ne myöskin owat hywästi puhdistetut ja tasaiset, jonka tähden on tärkeätä, että höylä ainetta walmistettaissa on hywin teräwä.
Wärjäys.
Piili ottaa hywästi wastaan melkein jokaista wäriä, mutta se ei pysy muuttumatonna auringossa taikka waihtelewassa ilmassa, jos ei työtä sitä ennen ole siwelty sopiwalla aineella, jonka kautta wäri helpommin tunkeutuu sisään ja muuttamattomana kiintyy puuhun. Semmoista juoksewaa ainetta, joka saa piilin wäriänsä pitämän sanotaan kiinnitykseksi.
Seuraawien wärien kinnyttämiseksi on riittäwää siwellä kappaleet kalkkiwedellä, jonka jälkeen ne owat ilmassa kuiwattawat. Kowin paksuja osia, niinkuin pohjaosksia y. m. pitää ennen wärjäystä lioittaa muutamia tuntia kalkkiwedessä. Sitä tehdään seuraawalla tawalla: 1 osa hiljan poltettua kalkkia poltetaan 12-16 osalla sadewettä. Sittekuin sekoitus on jäähtynyt kaadetaan siihen wielä lisää sadewettä, sitte sekoitetaan se hywin ja annetaan sen seisoa 24 tuntia, jonka ajan kuluttua liika kalkki jo on ehtinyt waipua pohjaan ja wesi on ehtinyt tulla kylläksi kalkinsekaiseksi. Siitä saatu kirkas, juoksewa aine kaadetaan nyt pulloihin, joissa se tapin alla säilytetään siksi kuin se käytetään.
Lakeerattuihin loppiin ja huonekaluihin käytetään enimmäkseen pruunia wäriä, ollen kestäwintä ja kauniinta sekä sopiwinta semmoisiin töihin. Kun ei lakeeraukseen taideta eikä tahdota hankkia niin suurta wäripaljoutta ja niin suurta astiaa, että wärjättäwät kappaleet saatettaisiin kastaa siihen, on kylläksi kuin kappaleet waletaan 2-3 kertaa wärillä, jolloin niiden kuitenkin pitää annettaman kuiwaa joka kerran wälillä.
Niinkin tiedetään on kiinnitysaineella lämpimässä tilassa suurempi wäriwoima kuin kylmänä, ja jos se on lämmintä ei kappaleiden tarwitse siinä liota enempää kuin 5-10 minuuttia. Kuitenkin on paras, jos tilaisuus antaa myöden, wärjätä palaset ennenkuin kutominen alkaa, sillä silloin saawat aineet joka taholta yhtäläisen ja kauniimman wärin. Annamme tässä nyt ohjeita muutamiin kopan wärjäykseen sopiwimpiin wäreihin.
1. Ruunia.
a) 1 ℔ "katechuuta" keitetään yhdessä 4-5 kannun kanssa wettä, jolla kappale lioitetaan taikka siwellään, sittekuin kiinnitysaineeksi on käytetty 1 ℔ kromihappeista kalia sulatettuna 4-5 kannuun wettä. Tähän ja seuraawiin kiinnityswärriaineihin ei tarwita kalkkiwesikiinnitystä. Se on yksinkertaisin ja yleisimmin käytetty tumman ruuni kiinnityswäri.
b) 3 ℔ katechuuta ja 1 ℔ kupariwihtrilliä (sinistä) keitetään 42 ℔ kanssa sadewettä sekä käytetään jälkiwäriksi.
c) alkuwärjäykseen. Keitetään 3 ℔ katechuuta, 1 ℔ sinikiweä ja ¼ ℔ rautawihtrilliä yhdessä 42 ℔ kanssa rästäswettä. Tähänkin käytetään kromihappeista kalia jälkiwäriksi.
d) Wähän erilaista alkuwäriä saadan 3:sta ℔ katechuuta ja 1:stä ℔ sinihotsia sekä 40:stä ℔ wettä ja saadaan tästä kannista ruunia wäriä käyttämällä samaa jälkiwäriä kuin edellisessäkin.
e) Kappale pyhitään palttinalipulla joka on kastettu seeweteen (taikka sekoitukseen, jossa on yksi osa rautawihtrilliä ja 8 osaa wettä, wähän seewettä seassa) ja lämmitetään sitte hetki palawilla hiilillä.
2) Mahogniruunia.
Bresiljaa ja keltaholtsia keitetään wedessä tunnin, jota tehdessä siihen lisätään niin paljon potaskaa ja konsionellia että saadaan haluttu wäri. Wärisoppa juoksutetaan sitten seulan läwitse ja käytetään lämpimänä. Sitte kuin kappaleet owat kuiwaneet siwellään niitä alunawedellä (1 ℔ alunaa yhteen kannuun wettä.
3) Kullankeltaista.
20 orttia seewettä sekoitetaan samaan määrään kaiwowettä ja 3:een orttiin pieneksi hakattua salmiakkia pulloon, jota sitte pulistetaan hywin, jonka tehtyä se annetaan seisoa kajoamatta 24 tuntia. Sitte siihen lisätään 6 orttia krappia, ja 12-16 tunnin perästä on wäri walmista. Siinä wärjättäwien kappaleitten pitää likooman wäriastiassa useamman tunnin ennenkuin ne otetaan siitä pois.
4) Mustaa.
a) Keitetään 1 ℔ siniholtsia 16 ℔:aan wettä kuparikattilassa ja kaadetaan wärisoppa puhtaaksi keitetystä wäripuusta. Sitte kuin kappaleet sillä owat wärjätyt siwellään niitä rautamusteella, joka on etikaa taikka hapanta olutta, jossa on ollut palanen rautaa likoomassa.
b) keitetään kuparikattilassa ½ ℔ kaleppelia ja 2 ℔ kampeshipuuta 8:ssa ℔:ssa rästäswettä tunnin, sihwitään sitte wäri-pellawakankaan läwitse, jolloin se on walmista käytettäwäksi. Sitte laitetaan kulaus ½:sta ℔:sta rautawihtrilliä 5:stä ℔:sta wettä jonka sihwilöittyä, sillä siwellään wielä wärjäksestä märkää kappaletta useamman kerran; siitä saadaan mitä kaunein musta wäri.
c) Sitte kuin kalkkiwesi on käytetty neuwojemme mukaan, pannaan wärjättäwäksi aiotut esineet lämpöiseen weteen, johon on sirotettu wähän alunaa sulamaan. Sitte otetaan 1 ℔ priksiljaa 1½-2 kannuun wettä keitetään sitä puolikiehuneeksi. Jos lisätään wähän indigoa, tulee wäri kauniimmaksi. Wärillä siwellään lämpöisenä, tawallisesti 3 kertaa, jonka tehtyä kappaletta wielä maalataan etikassa keitetyn espanjan wihreän liemellä. Sitte kuin wärjätyt kappaleet owat kuiwaneet, hiwutetaan niitä ensin willakankaan palasella ja sitte pehmoisella nahalla, jota wihoitetaan pellawansiemen-öljyllä.
5) Sinistä.
a) 4 orttia pieneksi jauhettua indigoa sulatetaan 12 orttiin höyryäwää rikkihappoa, sitte lisätään 2 ℔ wettä, joka sekoitus kuumennetaan siksi kuin se rupeaa kiehuntaan. Sitä on walmiinakin kaupassa.
b) kappale lioitetaan raudattomassa kupariwihtrillin sulauksessa ja kuiwattua pyhitään sitä kuumalla siniholtsi wedellä.
6) Punaista.
a) konsionellista (tulipunaista). 3 orttia hienoksi jauhettua konsionellia keitetään 12 ortin kanssa wiinikiweä 5:ssä naulassa wettä sawi-, tina- taikka hywin tinatussa kupariastiassa, sihwitään ja sitte lisätään pari orttia tinasuolaa.
b) priksiljasta. Keitetään ¼ ℔ sitä puuta 3 ortin kanssa alunaa wedessä, siksi kuin kaikki wäriaine on eroittunut, sitte lioitetaan kappale alunawedessä ja wärjätään sitte tawalliseen tapaan.
c) Krapista. 10 orttia pulweroittua krappijuurta pannaan 1:teen ℔:aan wettä ja lämmitetään sitte (ei kuumaksi), lisätään wähän tinasulausta ja wärjätään sitte, sitä ennen alunawedessä lioitettua mutta jo kuiwanutta kappaletta.
7) Wiheriäistä.
a) kappale lioitetaan kiteytetyn espanjan wihrän ja weden sekoituksessa (wettä pitää oleman kaksitoista wärin painoa).
b) Sekoitetaan 1 osa ranskalaista espanjan wihreää ja 1 osa wiinikiweä 8 osaan wäkewää etikkaa ja pannaan sekoitus lämpöiseen paikkaan pullossa säilytettynä.
8) Wihreää pohjawäriä olkitöille.
Ensin keitetään 1½ ℔ keltaholtsia ja ¼ ℔ gurkmeijaa liinapussiin pantuina 8 ℔:ssa wettä tunnin aikaa. Sitte otetaan kuparikattila, joka wetää noin 70 ℔ wettä, pannaan se täyteen ja tiwiisen wärjättäwiksi aiotuilta olkipalmikoilta, joita wieläkin tiwistetään päälle pannuilla rakailla kiwillä ja kaadetaan kattilaan rästäs, tai jokiwettä, siksi kuin se peittää oljet. Sitte kuin wesi on ruweunnut kiehumaan lisätään ¾ ℔ wedessä sulatettua indigolioitusta (indigoextrakt) 1 ℔ alunaa. Wärisopasta kaadetaan ennen lioitusta niin paljon pois että saadaan halunmukainen wäri. Tämän tehtyä ja sopan ruwettua kiehumaan, keitetään sitä wielä kaksi tuntia ja lisätään aina höyrynä kadonneen weden sijaan uutta, niin että oljet aina owat weden alla. Kun se on walmista ja oljet owat otetut pois wirutetaan ne puhtaalla kylmällä wedellä. Jos kopppapiiliä taikka kiskoja tahdotaan sillä wärjätä, ei tarwitse muuta kuin kastaa niitä (1-2 kertaa siihen, taikka jos aine on jähtynyttä, antaa sen liota siinä noin puolen tuntia.
Tietysti saatetaan ylläsanottuja paljouksia enentää ja wähentää kun waan huomataan aineiden werrannollisuus toisiinsa.
Lakieraus.
Koppatöitä lakierattaissa käytetään spriilakkawernissaa taikka lihawia asfaltti-, merikiwi- ja kopaaliwernissaa. Spriiwernissa on kowaa, kuiwaa pian, sillä on kowa kiilto, mutta se ei ole ajan pitkään niin kestäwää kuin lihawat ja käytetään sentähden ainoasti semmoisin töihin, jotka eiwät ole ulkilman waikutuksen alaisia. Kolme wiimeksi mainittua lajia kuiwaawat witkempaan, mutta owat kestäwämpiä ja niillä on, jos ne owat tehdyt hywästä lakasta, hywä kiilto. Niitä saadaan jokaisesta wärimyymälästä. Asfalttilakkaa käytetään paraasta päästä tummiin wäreihin, sillä se antaa niille himmeämmän näön kuin sprii- ja kupaaliwernissa, silloin sekoitetaan yhtäpaljon asfaltti- ja pellawaöljy-wernissaa ja pannaan wähän tärpättiä lisäksi. Waaleampiin wäreihin sitä wastoin on parempi käyttää kirkasta kupaali- taikka merikiwi-lakkawernissaa. Harwoin tapahtuu että walkeita koppia wärjätyllä wernissalla maalataan, mutta jos niin tahdotaan tehdä, niin wärjättäköön se santeli-puun lastuilla eli muulla semmoisella taikka pantakoon joukkoon lyijywalkoista, kimröökiä y. m. Wernissaa siwellään päälle ohkoiseen ja tasaisesti useamman kerran, hywällä siweltimellä (pensselillä) ja täytyy hywin pitää waralla ettei mitään paikkaa jätetä siwelemättä.
Kirkasta spriilakkawernissaa saadaan seuraawista aineista:
5 osaa waaleata shellakkaa,
16 osaa koloforniumia,
4 osaa wenetialaista tärpättiä,
64 osaa parasta spriitä.
Molemmat ensimmäiset aineosat hakataan pieniksi ja kaadetaan tilawaan lasi- eli läkkipulloon, jonka jälkeen niitä waletaan spriillä ja astian suu tukitaan märällä rakolla. Warowaisuudeksi tarwitsee neulalla pistellä läpiä rakkoon että siellä syntyneet höyryt saattawat päästä pois. Pulloa lämmitetään ja pulistetaan yhtämittaa siksi kuin sisällys on sulanut, jonka jälkeen tärpätti lämmitetään ja lisätään, jonka tehtyä kaikkea wielä sekoitetaan puoli tuntia. Kun tämä on walmistettu sihwilöitään wernissa; sitte sitä säilytetään hywin tapitetussa pullossa.
Ruunia spriiwernissaa. ½ ℔ parasta shellakkaa ja ¼ ℔ erinomaisen hywää rautarakka (sandarak) jauhetaan pulweriksi, sulatetaan nämä kuumassa santakeitossa 2:ssa ℔:ssa 96° spriitä, lisätään ¼ ℔ ennen lämmitettyä wenetialaista tärpättiä, pulistetaan kaikkea hywin sekaisin ja sihwilöitään sen jäähdyttyä.
Jos wanhoille, wärinsä kadottaneille ruuniksi lakieratuille koppatöille tahdotaan uudestaan antaa kaunis ruuni wäri, niin jauhetaan 8 orttia umbraa yhteen 2 ortin kanssa keltaokraa ja sekoitetaan sitte nämä ainekset wernissaan.
Kultaus ja pronsitseminen.
Jos koppatöitä tahdotaan perin uhkeiksi, saatetaan niitä osaksi lakierata ja osaksi (niinkin kannikkeita, reunoja, reunuksia ja koristuksia) kullata taikka pronsierata. Kultaamiseen tarwitaan harjoitusta ja kätewyyttä, jonka tähden ollee parasta antaa kultaajan tehdä sitä. Kuitenkin sitä tehdään seuraawalla tawalla: Niitä paikkoja, joita aiotaan kullata, siwellään kultalakalla taikka muulla lihawalla wernissalla ja annetaan sen kuiwata wähäisen, jonka jälkeen kultaus aljetaan. Täjän tarwitaan pieni, pehmeä nahkatyyny, kultaajaweitsi ja hieno siiwelin eli suti (pensseli). Sitte kuin weitsen awulla on pantu kirjakullan lehti tyynylle, leikataaan sitäw eitsellä siksi kuin se on saanut tarpeellisen muodon ja ko'on, ja pannaan sitte paikallensa sitä ennen puhtaasen raswaan kastetulla siweltimellä. Sitte kuin se on kuiwahtanut, pyhitään liika kulta ja wernissa warowaisesti pois.
Pronsitsemista harjoitetaan monella tawalla, muun muassa niin, että pronssierattawia paikkoja wernissataan ja pannaan sitte sille sen kuiwattua kuiwaa prinssipulweria siweltimellä. Toinen menetystapa, johon ei kulu niin paljon pronssia on se, että sitä sekoitetaan kirkkaasen wernissaan ja sitte warowasti siwellään sekoitusta esineelle. Pronsipulweria, monen muotoista, saa ostaa jokaisessa wärimyymälässä ja apteikista.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti