Aamulehti 53, 5.3.1910
Tampereen tapettitehtaalle, joka nykyään työskentelee uudessa komeassa rakennuksessa Epilän pysäkin äärellä, teki Tampereen teknillinen seura eilen iltapäiwällä ajeluretken miesluwun ollessa varsin runsaan.
Uusi tapettitehdarakennus on waltavan laaja, rakennettu kaksikerroksisena, paitsi kellaria. Ylempi kerros, jota peittää vaakasuora puusementtikatto, on 42x46 metriä suuruinen sekä on warastona ja näytepaiklana. Kerroksen monissa hyllyköissä voi säilyttää seinäpaperia satoja penikulmia, sillä kerros on korkeakin. Mallien tekijän rauhoitettuna työhuoneena se - nyt ainakin - myöskin näytti olevan. Rakennuksen tasakatolle näköalaa ihailemaan.
Alemmassa kerroksessa, jonka suuruus on 42x noin 62 metriä, tapahtuu tapettien muokkaaminen. Sellaisia tapetteja ja reunuksia, joissa wärit tahdotaan säilyttää sellaisinaan, lyödään kuviot käsin puisilla malleilla yksi väri erästänsä ja kuiwatetaan välillä. Kun kaikki värit owat lyödyt paperiin, silitetään paperi teräsrullien wälissä ja pinta muodostetaan joko tasaiseksi tai wähän lowelliseksi, sileäksi tai karheaksi.
Jos wärit saavat jonkun verran sekottua niin lyö kone kaikki wärit perätysten paperiin, niiden ollessa vielä tuoreita. Sitten joutuu paperi säleitten varaan kuivamaan ja on sitä samasta tukista yht'aikaa kuivumassa noin 2,400 metriä. Sitä myödenkun toinen kone wärittää paperia käärii toinen kone sitä uudelle rullalle ja voi samalla rullalla lopuksi olla kymmenisen kilometriä tapettia.
Erityiset koneet kääriwät tapeetit pikku rullille, waan täytyy siinä ihmisen leikata paperi poikki koneen tehtyä määräkierrokset sekä panna uuden rullan alku. Tapettirullat, ainakin paremmat tarkastetaan wielä ja wäännetään käsin rullille ja sidotaan kimppuihin käsin. Yläkerrassa sidotaan pienemmät kimput suuriksi paaleiksi, kiristetään konelaitteen avulla kireälle ja toisen kojeen awulla kiristetään wanne raudalla kireälle.
Tehdas voi nykyisellään walmistaa kaksi kertaa koko maan tapetti tarpeen ja kaikkien koneiden ollessa kunnossa woi päiwittäinen walmistus nousta 24,000 rullaan. Wärit, joita tapetteihin pannaan, walmistetaan kaikki tehtaassa ja owat ne paperiin kiinnitettäessä werrattain sakeata ainetta. Kellarikerroksessa owat wäriwarastot numeroituine tynnyreineen, säkkeineen y. m. Siellä on laboratoorio jossa wärien yhtymistä kestäwyyttä y. m. koetellaan. Wieressä on huone jossa aniliiniwärejä sekotetaan maawäreillä kunnes saadaan puuromaista wäriä jota sitten kuiwataan erikoisessa huoneessa. Kuiwaneet kimpaleet sitten rouhitaan ja jauhetaan jauheeksi, josta sitten alakerroksessa keitetään ja sekoitettaan tarwittawat wärit.
Myrkyllisiä arsenikkiwärejä ei tehtaassa sanottu walmistettawan siitä syystä että se on meillä kielletty ja kerrottiin sellaisten wärien tulewan kalliimmiksikin ja muista wäreistä kuuluu saaman jo yhtä hienoja kauniita wäriyhdistyksiä ja wiwahduksia. Kellarissa on wielä kuwiolaatat ja rullatkin naulakoissaan määrätyssä järjestyksessä. Hyvä joukko niitä pitää ollakin, kun useammissa tapeteissa on wähintäin wiisi eri wäriä päällekkäin. Arweltiin noiden puisien ja pronssisten kuwiolaattain ja rullain maksawan keskimäärin 100-208 markkaa kappale, joten se puoli on kaikkein kallentain tapettiteollisuudessa.
Tämän tehdasrakennuksen ulkopuolella on wielä pienempi öljykeittiö, jota ei kuitenkaan käyty katsomassa. Tehtaan koneistot käywät pystyssä olewan höyrykoneen woimalla. Tehdasrakennus on hyvin käytännöllisesti ja aistikkaasti rakennettu arkkitehti L. Pettersson'in piirustusten mukaan ja rautabetoniset wälikattorakenteet on suunnitellut insinööri Otto Weherstall (Helsingin aSfaltti- ja sementti yhtiö).
Isännistön puolesta tarjosi kauppias R. Winter käwihöille tehdasta katseltua kahwit, jonka jälkeen tähtien taiwasalle noustessa ajettiin takaisin kaupunkiin.
Epilän matkan jälkeen oli Tampereen teknillisellä seuralla kokouksensa jossa isännöitsijä Khürh esitti tapettiteollisuuden historiaa muualla ja meillä, tuoden esiin että meillä tapettiteollisuus jo alkaa olla ulkomaisen teollisuuden tasalla. Tampereen tapettitehtaan pyrkimyksenä on sitäpaitsi saada kotimaisilta taiteilijoilta omaperäisiä aiheita, waan lienewät tähänastiset yritykset tuloksia wailla. Sensijaan on osakeyhtiöllä jo toista wuotta etewä piirtäjä ja wärittäjä Saksasta ja on hänen työnsä jo saawuttanut suurta suosiota ostawassa yleisössä.
[---]
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti