Mehiläinen 9, 1 / 1837
Rewontuli eli ruianpalo luullaan myös olewan liekkitulen laatua ja niin kyllä taitaa olla'ki. Rewontulet owat kotosia maan perä'äärissä, harwon eteläisimmillä mailla nähtäwiä. Eräs matkustaja, joka kauan kulkeissansa Wenäjän maan pohjasääriä, usein oli ruianpaloa likempätä tutkinut, lausuu siitä seuraawalla tawalla. ''Se lähtee, sanoo hän, erityisistä loistawista patsahista, jotka melkein yhtä haawaa nousewat sekä pohjasesta että luotehesta ja pian lewiäwät, kunne'ka peittäwät suuren osan taiwaasta walollansa. Werrattoman wikewästi leimahtelewat yhdestä kohti toiseen, wihdoin keskitaiwaalle saati yleten. Siinä yhdistywät tulikuohut ja walasewat koko taiwaan, jotta näyttää, kun olisi suuri summaton kiiltäwä, loistawa peite eteen lewitetty. Werrattoman kaunis on tämä näkö; kauniimpata tuskin woit ajatettavan, saati sanoilla mainita. Et kuitenkaan oudokselta taida ilman hämmästymättä tätä uutta ihanuutta silmäillä, sillä sitä seuraa wäkewä suhina, jyry ja tohina, jotta on, kun kuulisit yhä kerkiämiseen suuria rakettiloita taikka muita ruuti poltteita uudistellen sytyteltäqän ja ilmaan lennäteltäqän. Tämän ihmeellisen taiwaspalon perästä tulee tawallisesti pohjasemmissa maissa pouta ja tyyni sää; ken tiesi jos sentähden ei koko ruianpalo tulle ilmassa häälywistä höyryistä, jotka tällä tawalla menettäwät liekkeensä ja sitte alasputoawat."
Saksassa ja sitäi eteleläisemmissä maissa, esimerkiksi Italiassa, ruianpalo harwon nähdään, jos ei nouse kowin korkialle taiwaslaelle. Sentähden owatki muutamat luonnon
tutkiat kieltäneet sillä mitänä erityistä ääntä eli suhinaa seurassa olewan, joka kyllä täältä pohjasesta ei taida'kan sinne kuulua. Jopa oudommaksi katsotaan ruianpaloa Eteläsuomessaki, enkä muista sielläkän sen suhinaa ni konsa kuulleeni. Waan maamme pohjasissa äärissä on ruianpalo hywinki tawallinen näkö. Hywin se siellä myös walasee ja auttaa muuten pimeinä talwisina öinä näkemään. Etelästä maaperää kohti, maan keskustienuasta ja sen eteläpuolisesta wälitienuasta ylitultua, taasen tawataan sama palo taiwaalla, jota, jos tätä meillä näkywäistä ruianpaloa sopiwammalla nimellä sanoisimma pohjaspaloksi, sitä hywin woisi eteläpaloksi nimittää. Montaki arwelua on näiden taiwaspalojen syystä ja laadusta oppineitten keskellä ollut. Uskottawimmasti ne kuitenki alkunsa saawat lieke'ainesta, joka runsaammasti maan äärimmäisiin seutuhin keräytyki ja siellä harwon ukonilmatse purkautuu taikka muulla tawalla maan sisähän johdatetaan, liionki kehnoja johdattajia ollen jään ja lumen, joilla maa peräseuduillaan yhtäläiseen katetaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti