14.2.26

Salenius, J. M.: Itä-Suomen kansan entisestä värjäystaidosta.

Suomen museo - Suomen muinaismuistoyhdistyksen kuukausilehti 21, 1914

Kun maalaisten talous Itä-Suomessa vielä oli vanhalla kannallaan, valmistettiin kotona suuri osa siitä, mita talossa tarvittiin. Tätä kotiteollisuutta harjoitettiin varsinkin syys- ja talvipuhteilla. Silloin miehet tekivät ajokaluja, astioita, työkapineita, kalanpyydyksiä y. m. Naiset kehräsivät ja kutoivat. Kotona myöskin painettiin eli värjättiin, jolloin värjäysaineina käytettiin kerätyitä kasviaineita. Joskus kuitenkin ostamalla hankittiin tarpeellisia raaka-aineita, mutta pukuihin käytettävät tehdastavarat eivät siihen aikaan paljon menneet kaupaksi maalla.

Vanhan Suomen eli Viipurin läänin entisestä kotiteollisuudesta ja myöskin kansanvärjäystaidosta saamme muutamia tietoja eräitten kruununvoutien sille järjestämiskomitealle antamista kertomuksista, joka istui Viipurissa vv. 1812—1813 ja oli lähettänyt heille tiedustelukaavoja täytettäväksi. Jääsken kihlakunnan kruununvouti ilmoitti yleisillä lauseilla, että talonpoikaisnaiset itse värjäsivät rihmoja sekä kankaita sinisiksi, keltaisiksi, punaisiksi, harmaiksi tahi sandelinvärisiksi käyttäen tähän tarkoitukseen heiniä, juuria, lehtiä, sinisiä ja keltaisia kukkia y. m. s. Toisinaan kuitenkin ostivat lisäksi "fernbock"ia, kallista ja kentiesi kiellettyä "indigoa" sekä "sandelia". Mutta Lappeen kihlakunnan kruununvouti kertoi paremmin yksityisyyksiä myöten. Lappeenrannan kaupungin lähellä pappilan maalla oli Ruotsista tullut värjäri Donett, jolla maaseurakunnan papit ja säätyläiset sekä kaupunkilaiset värjäyttivät kankaitaan. Mutta useammissa talonpoikien taloissa naiset itse vanhaan tapaan värjäsivät. Mustaksi värjättiin sianpuolukanvarsilla ja pajannoella, mutta myöskin lepän ja kuusenkuorilla, joihin oli lisätty alunaa; harmaaksi sianpuolukanvarsilla ja alunalla; punaiseksi "pajattimen" (paatsaman) kuorilla; keltaiseksi koivunlehdillä ja päivänkakkaroilla ynnä alunalla; ruskeaksi kivensammalilla ja mataranjuurilla; viheriäksi kanervilla ja harakanvarpailla; tummansiniseksi keltaheinillä, joihin sekoitettiin vähän "bresiljaa" ja alunaa.

J. M. S.

Ei kommentteja :