Westring: Försök, at af de fleste Lafarter, (Lichenes) tilreda Färgstöfter, som sätta höga och vackra färgor på Ylle och Silke. VII

Kongl. Vetenskaps Academiens Nya Handlingar, För Månaderne Aprilis, Majus, Junius,
1801.
Tom. XXII.
Stockholm, Tryckte hos Johan Pehr Lindh, 1801.

s. 207-228

Försök, at af de fleste Lafarter, (Lichenes) tilreda Färgstöfter, som sätta höga och vackra färgor på Ylle och Silke.
Sjunde Afdelningen,
Öfver
Bägarelafvarne: Lich Scyphiseri.
Af J. P. Westring,
M. D. Kongl. Lif-Medicus.

Tämä jäkälien ryhmä on tuottanut kasvitieteilijöille eniten vaikeuksia; minkä vuoksi jotkut ovat pitäneet useimpia sen lajeja yhden lajin muunnoksina (variaatioina): tai sitten on menty toiseen äärimmäisyyteen ja tehty niistä useampia lajeja kuin niitä todella on. En halua tässä mainita tekijöiden nimiä enkä esittää heidän perustelujaan, jotta en veisi tilaa siltä, mikä suoremmin osoittaa niiden tuntemisen hyödyn. Omien kokeideni perusteella havaitsen, että tohtori Achariuksen jäkälöistä laatima luettelo perustuu niiden luonnollisiin ominaisuuksiin, samoin kuin niiden kasvutapaan, minkä vuoksi säilytän myös hänen niille antamansa nimet. Vaivalloisen työn ja ahkeruuden avulla olen onnistunut itse keräämään kaikki nämä lajit niin riittävässä määrin, että olen voinut tehdä niillä kyllin monia kokeita. Niiden tulokset osoittavat, että voimme saada suurta hyötyä myös näistä, jos niitä käytetään oikein. Vähäisellä vaivalla ne voidaan suuressa määrin helposti muuttaa värijauheeksi: ja tämä on todennäköisesti oikea tapa tehdä niistä käyttökelpoisia: kun sen jälkeen kullekin värijauheelle annetaan luettelo niistä väreistä, joita siitä saadaan erilaisten puretteiden ja lisäaineiden avulla. Muuten on turha odottaa, että värjääjät käyttäisivät näitä; sillä ensinnäkin niiden oppiminen tuntemaan ja erottamaan toisistaan on heille vaikeaa; toiseksi heille tulee myös hyvin vaivalloiseksi valmistaa niistä ensin värijauheita ja sitten valmistaa niistä erilaisia väriseoksia.Denna class af Lafarter har mäst brydt Botanisterne; hvarföre somlige ansedt dess fläste Species som förändringar (variationer) utaf en art (species): eller också gådt til andra ytterligheter, och gjorde däraf flere arter, än de som äro värkelige. Jag vill icke anföra Auctorernas namn, eller uptaga något af deras skäl härtil, för at icke borttaga rummet för det, som genare bevisar nyttan af deras kännedom. Efter mina försök, finner jag den förteckning, som Doct. Acharius gifvit på Lafvarne, vara grundad i deras natur, liksom den är det i deras sätt at växa, hvarföre jag ock bibehåller de namn, som han gifvit dem. Medelst besvärligt arbete och flit, har jag lyckats at sjelf samla alla desse arter, i så tilräckelig myckenhet, at jag därmed kunnat anställa tilräckeligt många försök. Utslagen däraf visa, at vi kunna draga stor vinst äfven af desse, om de begagnas rätt. Med litet besvär, kunna de i stort lätt förvandlas til färgstoft: och detta är troligen rätta sättet at göra den brukbara: då sedan för hvar färgstoft gifves förteckning på de färgor, som däraf erhållas, efter olika betningar och tilsatser. Förgäfves väntas eljest at Färgare skola begagna dessa; ty dels är det dem svårt, at lära känna och åtskilja dem; dels blir det ock mycket besvärligt för dem, at först därat bereda färgstofter, och sedan därefter tilblanda olika färgsatser.

Eräs harvinainen ilmiö punatorvijäkälän yhteydessä ansaitsee tulla mainituksi. Jos jäkälä kuivattuna ja jauhettuna sekoitetaan aivan pieneen määrään lipeäsuolaa ja sen päälle kaadetaan kylmää ja puhdasta juoksevaa vettä, saa vesi heti, yhden minuutin kuluessa, voimakkaan ja syvän violetin, varsin kauniin värin. On hämmästyttävää, kuinka niin voimakas väri voi syntyä niin nopeasti. Tämä punainen väri ei synny yksinomaan punaisista kyhmyistä, vaan sitä saadaan myös jäkälän koko aineksesta. Jäkälällä tehdyt kokeet ilman kaikkia punaisia kyhmyjä todistavat tämän. Tämän ominaisuuden perusteella tämä voidaan melko helposti erottaa kaikista muista lähisukuisista lajeista, kuten kantotorvijäkälästä, harmaatorvijäkälästä, koreatorvijäkälästä ja ruskotorvijäkälästä, jotka voidaan helposti sekoittaa tähän. Harjaantunut silmä erottaa ne kuitenkin varsin helposti toisistaan.Et sällsynt phenomena med L. Cocciferus förtjänar at anmärkas. Om Lafven torrkad och pulveriserad, blandas med helt litet lutsalt, och därpå hålles kallt och rent strömvatten, får vattnet strax inom en minut, en stark och hög violett, färg, ganska vacker. Det är undransvårdt, huru en så stark färg kan i sådan hast upkomma? Denna röda färg kommer icke ensamt ifrån de röda knölarne, utan fås äfven af Lafvens hela substance. Försök anstälde med Laf, utan alla röda knölar, vittna därom. Genom denna egenskap, skiljer sig denna ganska lätt ifrån alla andra närslägtade, såsom Digitatus, Deformis, Bellidiflorus och Pyxidatus, hvilka lätt kunna förblandas med denna. Et vandt öga åtskiljer dem dock ganska lätt.

Meillä kasvaa 19 tunnettua laji näitä jäkäliä; näistä 6 on kokeiltu, ja suurin osa niistä sisältää väriainetta. Loput 3 ovat harvinaisempia, eivätkä näytä sisältävän erityisen paljon väriainetta. Näiden joukossa on muutamia, joista näyttää olevan paljon hyötyä värjäyslaitoksissa ja joita voidaan myös kerätä huomattavia määriä. Kaikista punatorvijäkälä on ainoa, joka näyttää kiinnittyvän pellavaan ilman erityistä puretusta, ainoastaan miedossa lipeässä; tässä suhteessa se myös eroaa kaikista muista. On myös aihetta uskoa, että sitä voitaisiin käyttää kokenillin laimentamiseen, jotta tästä kalliista väriaineesta saataisiin riittoisampaa, minkä avulla se voisi myös paremmin ansaita nimensä "kokenillijäkälä". Jos ainoastaan punaiset kyhmyt, jotka sisältävät enemmän väriainetta, kerättäisiin tähän tarkoitukseen, päämäärä saavutettaisiin varmasti; sillä tämä kestää tinaliuoksen lisäyksen, jota tavallisesti käytetään kokenillivärjäykseen. Rajoitettu aikani ei ole sallinut minun tehdä tästä vielä erityisiä kokeita, sen jälkeen kun sain äskettäisistä kokeista tämän aiheen tutkia asiaa.Hos oss växa 19 kände arter (species) af denna Lafvarnes afdelning; desse äro 6 försökte, som til största delen äro färghaltige. De öfrige 3 äro sällsyntare, och tyckas ej eller innehålla särdeles färgämne. Ibland delta äro någre, som lofva mycken nytta i färgerierna, och som äfven kunna samlas til betydelig myckenhet. Utaf alla är L. Cocciferus den enda, som tyckes endast fästas på linne, utan synnerlig betning, endast i svag lut, hvarmed den ock skiljer sig ifrån alla andra. Anledning är också, at tro, at den skulle kunna gagnas at utspäda Coccionellen med, för at göra denna dyrbara färgvara mera dryg, hvarmed den äfven kunde göra sig mera förtjent til sit namn af Coccionelle-Laf. Om de röda knölarne, som innehålla mera färg, endast samlades därtil, vinnes säkert ändamålet; ty denna tål tilsats af Tenn-compositionen, som vanligen brukas til coccionellefärgen. Min inskränte tid har icke tillåtit mig, at anställa ännu några särskilte försök häröfver, sedan jag nyligen fick denna anledning af sednare försök.

On murheellista nähdä näiden, samoin kuin useiden muidenkin värijäkälien, jäävän laiminlyödyiksi ja huolimattomasti hoidetuiksi sekä mätänevän pois ilman hyötyä. Todennäköisesti tulee valoisampi tulevaisuus osoittamaan enemmän ahkeruutta ja halua käyttää hyväksi näitä luonnon tuotteita, jotka tietämättömyys nyt ainoastaan jättää hyödyntämättä. Kokeistani on nyt toimitettu Kuninkaalliselle Tiedeakatemialle 80 värinäytettä villalle ja 115 silkille, jotka voivat todistaa esitetyn asian totuuden. Nämä ovat kaikki varmoja, sillä useimmat on tehty useampaan kertaan, ja kaikki ovat helposti toistettavissa.Det är bedröfligt at se dessa liksom flere af färglafvarne försummade och värdslösade, multna bort utan nytta. Troligen skall en uplyftare framtid, visa mera flit och håg, at begagna dessa naturens alster, som okunnigheten nu endast försummar. Utaf mina försök upsändas nu til Kongl. Vetensk. Academien, 80 färgprof på ylle och 115 på silke, hvilka kunna bevisa sanningen af det som anfördt blifvit. Desse äro alle säkra, ty de flesta äro flere gånger omgjorde, och alla lätta at eftergjöra.

TorvijäkälätL. Scyphiferi: Bägar-Lafvar.

Cladonia coccifera, punatorvijäkälä, kochenillav1. L. Cocciferus. ACHARII Prodromus Lichenogr.

Punatorvijäkälää kasvaa runsaasti kallioilla ja myös maalla, kuivilla hiekkakankailla. Se antaa sekä silkille että villalle monia kauniita värejä, mutta sillä on se ominaisuus, ettei se kestä kovaa kuumuutta. Kylmässä liuoksessa siitä saadaan parhaat värit.Coccionelle-lafven växer til myckenhet på berg och äfven på marken, på torra sandbackar. Den gifver många sköna färgor både åt silke och ylle; men har den egenskapen, at icke tåla stark hetta. I kall uplösning vinnes däraf de bästa färgorna.

Villalle.
1. Pelkkä vesi, haaleassa liotuksessa, liuottaa sitä ja antaa kauniin vaalean keltaruskean värin.
2. Jos värjättävä aine puretetaan keittosuolassa ja salpietariliuoksessa, saa se pelkän veden avulla vaalean sitruunankeltaisen värin.
3. Lipeäsuolalla (Alk. veg. fix.), kymmentä graania yhtä kvintiiniä jauhettua jäkälää kohti, saa värjättävä aine vaalean lihanvärin tai vaaleamman violetin.
4. Jäkälää liotettiin 14 päivää kylmässä vedessä ja siihen lisättiin sitten lipeäsuolaa, jolloin väri muuttui heikommaksi.
5. Lipeäsuolalla kuumassa liotuksessa pidemmän ajan (kahdeksan päivää) värjättävä aine sai kauniin vaalean keltaruskean värin.
6. Jos värjättävä aine peitataan tinaliuoksessa ja pannaan sitten lipeäsuolaliuokseen, saadaan kaunis vaalea violetti väri.
7. Jos värjättävä aine peitataan ensin lipeäsuolassa, saa se tämän väriliemen kanssa paljon korkeamman ja voimakkaamman värin: Lie de vinaigre.
8. Haihtuvalla lipeäsuolalla ja mineraalilipeäsuolalla saadaan vaalea violetti.
9. Jos määrätyssä suhteessa valmistettuun jäkälän ja lipeäsuolan seokseen lisätään aivan vähän arseenia ja yhtä paljon korrodoitunutta valkoista elohopeaa (1 graani kumpaakin) ja sitä pidetään kuumassa liotuksessa, saa värjättävä aine siitä kauniin oliivinkeltaisen värin. Ks. Prangenin Farben-Lexicon, taulu 48, nro 83.
10. Lipeäsuolalla, väriomenoilla ja pienellä määrällä arseenia saadaan kaunis vaalean ruskehtava väri, tabac d'Espagne.
11. Voimakkaammassa kuumuudessa ja pidemmällä käsittelyajalla väri muuttuu vaaleammaksi.
12. Lipeäsuolalla ja puolella sen määrästä kuparisulfaattia (viisi graania yhtä kvintiiniä jäkälää kohti) saadaan kaunis vaalea harmaanvihreä väri. Prangenin Farben-Lexicon, taulu 7, nro 83.
13. Kun värjättävä aine puretetaan keittosuolassa ja salpietarissa, minkä jälkeen sitä liotetaan jäkälän kanssa, siihen lisätään lipeäsuolaa ja kuparisulfaattia, sadaan vaalea harmaanvihreä väri, écume de mer ("meren vaahto").
14. Pelkästään vedellä ja kuparisulfaatilla saadaan kaunis oliivinvihreä väri. Prangenin Farben-Lexicon, taulu 27, nro 40.
15. Pienellä määrällä kokenillia ja lipeäsuolalla saadaan vaalea lihanväri.
16. Kun värjättävä aine peitataan tinaliuoksessa, ja jäkälä käsitellään lipeäsuolalla sekä pienellä määrällä kokenillia, johon lisätään hieman tinaliuosta, saadaan puoliskarlatiininpunainen väri, Vinaigre. Tätä seosta voitaisiin kehittää vielä täydellisemmäksi.
17. Kun värjättävä aine puretetaan lyijysokerissa ja liuotetaan alkalilla: jäkälä käsitellään kalkilla, lyijysokerilla ja lipeäsuolalla, mutta tästä ei syntynyt väriä. Kun joukkoon lisätään vähän kokenillia ja tinaliuosta, syntyy kaunis punaruskea väri. Prangenin Farben-Lexicon, taulu 45, nro 5.
18. Jos tämä jäkälä käsitellään virtsassa yhdessä hankakarpeen ja kalkin kanssa, saa värjättävä aine kauniin oliivinkeltaisen värin.
19. Kalkilla ja salmiakilla saadaan tumma kellertävä.På Ylle.
1. Vatten ensamt i ljum tilmakning (maceration) uplöser den, och gifver en vacker Isabelle-färg.
2. Om godset betas i koksalt och saltbetter-uplösning, får godset en ljus citrongul färg, med vatten ensamt.
3. Med lutsalt (Alk. veg. fix.), 10 gran mot et qvintin Laf pulveriserad, får godset en blek köttfärg eller ljusare violette.
4. Lafven macererades 14 dagar i kallt vatten och sedan tilsattes lutsalt, då färgen blef svagare.
5. Med lutsalt i het tilmakning längre tid, (8 dagar) ärhöll godset en vacker Isabelle-färg.
6. Om godset betas i tenn - composition och sedan lägges i en sats med lutsalt, fås en vacker ljus violette färg.
7. Betas godset förut i lutsalt, får godset sedan i denna färgsoppa mycket högre och starkare färg: Lie de vinaigre.
8. Med flygtigt lutsalt och mineral-lutsalt, fås en blek violette.
9. Om uti en sats af gifven proportion med laf och lutsalt, tilblandas helt litet arsenic och lika mycket mercur. corr. alb. (et gran af hvardera) och hålles i het maceration, får godset däraf en vacker olivegul färg: Se Prangens Farben-Lexicon, Tab. 48, N:o 83.
10. Med lutsalt, galläple och litet arsenic, fås en vacker ljus brunagtig färg: tabac d'Espagne.
11. I starkare hetta och längre tid, blir den blekare.
12. Med lutsalt och hälften däremot af koppar-vitriol, (5 gr. mot et qvintin Laf) fås en vacker ljus grågrön färg; Prangens Farb. Lex. Tab. 27. N:o. 83.
13. Godset betadt i koksalt och saltbetter, sedan i maceration med laf, som sattes med lutsalt och koppar-vitriol: en ljus grågrön färg, écume de mer.
14. Med vatten och kopp. vitriol ensamt: en skön och vacker olivegrön färg. Prangens Farb. Lex. T. 27. N:o. 40.
15. Med litet coccionelle och lutsalt: en blek köttfärg.
16. Godset betadt i tenn-composition, och lafven satt med lutsalt, med litet coccionelle, hvaruti litet tenn-composition dröps: en half skarlakans färg, Vinaigre. Denna blandning skulle kunna drifvas til mera fullkomlighet.
17. Godset betades i blysocker och alk. vol. uplöste: Lafven sattes med kalk, blysåcker och lutsalt; hvaraf ingen färg upkom; men med tilsats af litet coccionelle och tenn-composition, upkom en vacker rödbrun färg. Prangens F. Lex. T. 45 — 5.
18. Om denna Laf sättes i urin med L. Furfuraceus och kalk, får godset en vacker olivegul färg.
19. Med kalk och salmiak: en mörk Nankins färg.

Silkille.
1. Pelkkä vesi: vaalea ventre de biche ("naarashirven vatsa"; vaalean kellanruskea).
2. Muutaman päivän kuluttua lämpimässä paikassa väri muuttui enemmän ruskeaan vivahtavaksi.
3. Lipeäsuolalla, muutaman tunnin kuluessa: kaunis tumma couleur de chair (sananmukaisesti "lihanvärinen", mutta tarkoittaa vaaleaa ihonväriä).
4. Samalla tavalla, pidemmässä kuumuudessa: punertava vaalea kellanruskea.
5. Kun jäkälää oli liotettu vedessä 14 päivää ja sitten käsitelty lipeäsuolalla: vaaleampi kellertävä väri.
6. Lipeäsuolalla, keittosuolalla ja salpietarilla, auringossa parin päivän kuluttua: tummempi couleur de chair.
7. Samalla tavalla pidemmän aikaa; väri häviää ja muuttuu vaaleaksi kellertävänruskeaksi.
8. Jos silkki peitataan tinaseoksessa ja jäkälä käsitellään lipeäsuolalla: kirkas ja kaunis couleur de chair.
9. Ammoniakilla (alk. vol. = alkali volative, eli "haihtuva alkali") ja mineraalialkalilla (tronasuolalla; natriumseskvikarbonaattia; ns. luonnollinen sooda): kaunis couleur de chair.
10. Suuremmassa kuumuudessa siitä ei tule kirkasta, vaan se muuttuu enemmän ruskeaan vivahtavaksi.
11. Kuparisulfaatilla vedessä: vaalea harmaanvihreä väri.
12. Lipeäsuola, arseeni ja korrodoitunut valkoinen elohopea: voimakas ja tumma ventre de vipère (”kyykäärmeen vatsa”).
13. Lipeäsuolalla ja kuparisulfaatilla: kaunis vaaleanharmaa väri.
14. Keittosuolalla ja kuparisulfaatilla auringossa: kaunis ja tumma hasselpähkinänruskea.
15. Lipeäsuolalla, arseenilla ja väriomenalla: tumma punertava ventre de biche.
16. Kun tämä vedellä käsitelty jäkälä sekoitetaan yhteen lipeäsuolan, kalkin ja salmiakin kanssa ja siihen lisätään arseenia ja väriomenaa, syntyy kaunis kahvinruskea väri.
17. Sama käsittely vähällä kokenillilla antoi huonomman värin: harmahtavan couleur de chair.
18. Kalkilla ja salmiakilla saadaan kaunis ja viehättävä, kirkkaamman kiiltoinen ventre de biche.
19. Suuremmassa kuumuudessa väri häviää ja muuttuu heikommaksi.
20. Silkki puretetaan lyijysokerilla ja tinaseoksella, ja jäkälä käsitellään kalkilla ja lyijysokerilla sekä pienellä määrällä kokenillia, minkä jälkeen lisättiin tinaseosta: couleur de chair.
21.Samoin villakankaalla. N:o 16: kaunis couleur de rose.
22. Hankakarpeen kanssa virtsassa ja kalkilla: oliivinkeltainen.På Silke.
1. Vatten ensamt: en ljus ventre de biche.
2. Efter några dagar, på varmt ställe, drog färgen mera i brunt.
3. Med lutsalt, inom några timmar: en vacker mörk couleur de chair.
4. På samma sätt, i längre värma: rödagtig Nankins-färg.
5. Sedan Lafven i 14 dagar blifvit macererad i vatten, och sedan sattes med lutsalt: blekare Nankins-färg.
6. Med lutsalt, koksalt och saltbetter, i solen efter et par dagar: mörkare couleur de chair.
7. På samma sätt längre tid förloras färgen och blir blek Nankins.
8. Om silket betas i tenn-composition och Lafven sättes med lutsalt; en klar och skön, couleur de chair.
9. Med alk. vol. och mineral alk. (Throna-salt) en vacker couleur de chair.
10. Med mera värme blir den icke klar; den drager då mera åt brunt.
11. Med koppar-vitriol i vatten: en ljus grågrön färg.
12. Med lutsalt, arsenic och merc. corr. a. en stark och mörk ventre de vipère.
13. Med lutsalt och koppar-vitriol: en vacker ljusgrå färg.
14. Med koksalt och koppar-vitriol i solen: en vacker och mörk noisette.
15. Med lutsalt, arsenic och galläple: en mörk rödagtig ventre de biche.
16. Då den Laf, som var satt med vatten, med lutsalt, och med kalk samt salmiac, blandades tilhopa, och därtil sattes arsenic och galläple, upkom en skön caffébrun färg.
17. De samma med litet coccionelle, gäfvo en sämre färg: en gråagtig couleur de chair.
18. Med kalk och salmiak erhölls en vacker och skön ventre de biche af högre glans.
19. Med mera värme förlorar den sig, och blir svagare.
20. Silket betadt i blysåcker och tenn-composition, och lafven satt med kalk och blysåcker och litet coccionelle, sedan tenn-composition: couleur de chair.
21. Lika med ylle-gods. N:o 16: en vacker couleur de rose.
22. Med L. Furfurac[c]eus i urin med kalk: olivegul.

Cladonia digitata, kantotorvijäkälä, fingerlav2. L. Digitatus, Achar. Prodr.

Sormijäkälä kasvaa enimmäkseen vanhoissa puissa ja puunkannoissa, samoin kallioilla, mutta ei niin runsaana kuin edellinen. Se on edellistä löyhempää, jauhoisempaa ja haaraisempaa. Se antaa useita kauniita värejä ja ansaitsee tulla kerätyksi; tämä kestää enemmän kuumuutta.Finger-Lafven växer mäst på gamla träd och trädstubbar: äfven på berg, dock icke til sådan myckenhet, som föregående. Den är mera lös, mjölig och grenig, än den förra. Den ger åtskilliga sköna färgor, och förtjenar at samlas; denna tål mera värma.

Villalle.
1. Pelkästään vedellä, ilman minkäänlaista puretusta, värjättävä aine saa haaleassa liotuksessa kauniin ja voimakkaan vahankeltaisen värin.
2. Pelkästään kuparisulfaatilla se antaa kauniin vaalean oliivinvihreän värin.
3. Pitkän kylmässä vedessä liottamisen jälkeen ja sitten lipeäsuolalla: (couleur de chair).
4. Jos värjättävä aine peitataan keittosuolassa ja salpietarissa, saa se jäkälästä pelkässä vedessä kauniin vaalean umbran eli tumman kellertävän rusehtavan värin.
5. Lipeäsuolalla, keittosuolalla ja kuparisulfaatilla: harmaanvihreä väri.
6. Kun joukkoon lisätään roomalaista alunaa ja samaa vitriolia, saa värjättävä aine oliivinkeltaisen värin.
7. Kalkilla ja salmiakilla: kaunis vaalea umbran väri.
8. Sama, kun siihen lisätään kuparisulfaatia: tummempi umbran väri.På Ylle.
1. Ensamt med vatten, utan all betning, får godset däraf i ljum maceration, en vacker och stark vaxgul färg.
2. Med koppar-vitriol ensamt, ger den en vacker ljus olivegrön färg.
3. Efter lång maceration i kallt vatten, och sedan med lutsalt: en ljus couleur de chair.
4. Om godset betas i koksalt och saltbetter, får det af lafven i vatten ensamt, en vacker ljus umbra, eller mörk nankins-färg.
5. Med lutsalt, koksalt och koppar-vitriol: en grågrön färg.
6. Om Romersk alun och samma vitriol tilsättes, får godset en olivegul färg.
7. Med kalk och salmiac: en vacker ljus umbra.
8. Den samma med tilsats af koppar-vitriol: en mörkare umbra.

Silkille.
1. Kylmässä vedessä tapahtuva liotus: kaunis kellertävän rusehtava.
2. Sama lämpimässä liotuksessa: kaunis keltainen väri.
3. Lipeäsuolalla ja lämpimässä liotuksessa yön yli: kaunis säämiskänvärinen (kellanruskea), jossa on paljon kiiltoa.
4. Kalkilla ja salmiakilla, yön yli kestäneen lämpimän liotuksen jälkeen: kaunis ruskea väri, jossa on paljon kiiltoa.
5. 14 päivän kylmän liotuksen jälkeen: kaunis tumma noisette.
6. Sama pidemmän ajan jälkeen: vaaleampi väri.
7. Vedellä ja kuparisulfaatilla: ei erityisen voimakasta väriä.
8. Sama kuumassa: kaunis feuille morte ("kuolleet lehdet"; harmaankeltaruskea).
9. 14 päivän kylmän liotuksen jälkeen ja sitten lipeäsuolalla: vaalea couleur de chair.
10. Lipeäsuolalla pidemmän ajan: kaunis tabac d'Espagne ("espanjalainen tupakka"; ruskea sävy).
11. Kuparisulfaatilla ja roomalaisella alumilla: kaunis hasselpähkinänruskea.
12. Kalkilla ja salmiakilla lyhyemmän ajan, kuten N:o 4: vaaleampi.
13. Sama keittosuolalla ja salpietarilla sekä kuparisulfaatilla: vaalea feuille morte.
14. Lipeäsuolalla, 8 päivän kuuman liotuksen jälkeen: tumma hasselpähkinänruskea.På Silke.
1. Kall maceration i vatten: en vacker nankins-färg.
2. Samma med varm maceration: en vacker gul färg.
3. Med lutsalt och varm maceration öfver en natt: vacker chamois, med mycken glants.
4. Kalk och salmiac, efter en natt i varm maceration: en skön brun färg med mycken glänts.
5. Efter 14 dagars kall maceration: en vacker mörk noisette.
6. Samma, längre tid: ljusare färg.
7. Med vatten och koppar-vitriol: ingen särdeles färg.
8. Den samma i värma: vacker feuille morte.
9. Efter 14 dagars kall maceration, och sedan med lutsalt: en blek couleur de chair.
10. Med lutsalt längre tid: en vacker tabac d'Espagne.
11. Med koppar-vitriol och Romersk alun: en vacker noisette.
12. Kalk och salmiac kortare tid, se N:o 4: ljusare.
13. Samma med koksalt och saltbeter samt koppar-vitriol: ljus feuille morte.
14. Med lutsalt, efter 8 dagars het maceration: en mörk noisette.

Cladonia deformis, harmaatorvijäkälä, bägarpöslav3. L. Deformis. Achar. Prodr.

Harmaatorvijäkälä kasvaa kallioilla ja toisinaan lehtisammalilla kankailla, eikä se ole harvinainen. Se on suurempi ja rehevämpi kuin muut, mutta siinä on vähiten väriainetta kaikista. Vaikka siinäkin tavataan punaisia kyhmyjä, se ei kuitenkaan anna mitään erityisen voimakasta väriä. Näin ollen näyttää, että sen voi helposti erottaa kahdesta edellisestä. Sitä on kokeiltu, kuten muitakin, monin tavoin; mutta koska väriä ei saada, olisi liian työlästä ja tarpeetonta luetella tapoja.Pös-Lafven växer på berg och ibland löfmossor på backar och är icke sällsynt. Den är större och frodigare än de andre; men håller minst färgämne af alla. Ehuru den också finnes hafva röda knölar, så ger den ändock icke någon särdeles färg. Den tyckes sålunda med skål kunna skiljas ifrån de tvänne föregående. Den är försökt, liksom de andra, på många sätt; men som ingen färg fås, blefve det för vidlöftigt och onödigt at upråkna dem.

Villalle.
1. 14 päivän vedessä liottamisen jälkeen ja sitten lipeäsuolalla: heikko couleur de chair.
2. Lipeäsuolalla voimakkaammassa kuumuudessa: vaalea umbra, eli vaaleanruskea sävy.
3. Kalkilla ja salmiakilla: hieman tummempi umbra eli ruskea sävy.På Ylle.
1. Efter 14 dagars maceration i vatten, och sedan med Lutsalt: en svag couleur de chair.
2. Med lutsalt i starkare värma: en ljus umbra.
3. Med kalk och salmiac: något mörkare umbra.

Silkille.
1. Vedessä yön yli: tumma hasselpähkinänruskea.
2. Lipeäsuolalla: vähän tai ei lainkaan väriä.
3. 14 päivän liotuksen jälkeen ja sitten lipeäsuolalla: vaalea kellertävän rusehtava.
4. Lipeäsuolalla kuumuudessa: vähän väriä.
5. Kalkilla ja salmiakilla: samea couleur de chair.
6. Sama pidemmän aikaa: hieman ruskehtava.
7. Sama keittosuolalla: tumma hasselpähkinänruskea.På Silke.
1. I vatten öfver en natt: en mörk noisette.
2. Med lutsalt föga eller ingen färg.
3. Efter 14 dagars maceration, och sedan med lutsalt: en blek nankins-färg.
4. Med lutsalt i värma, föga färg.
5. Med kalk och salmiac: en oren couleur de chair.
6. Den samma längre: något brunagtig.
7. Den samma med koksalt: mörk noisette.

Cladonia macilenta f./var. filiformis, tappitorvijäkälä, mager bägarlav, småbägarlav ?4. L. Filiformis. Achar. Prodr.

Jäkälä on melko harvinainen; se kasvaa lehtisammalten joukossa ja kallioilla. Sitä voidaan vaivoin kerätä muutamia luoteja; lisäksi se ei sisällä paljon väriainetta.Smal-Lafven är mera sällsynt, växande ibland löfmossor, och på berg. Det är med möda man kan samla några lod däraf: också innehåller den icke mycket färg.

Villalle.
1. Pelkästään vedellä: vaalea umbra, eli vaaleanruskea sävy.
2. Jos lisätään lipeäsuolaa, saadaan ventre de biche.
3. Kalkilla ja salmiakilla: vaalea hasselpähkinänruskea.På Ylle.
1. Med vatten ensamt: en ljus umbra.
2. Om lutsalt tilsättes, fås en ventre de Biche.
3. Med kalk och salmiac: en ljus noisette.

Silkille.
1. Pelkästään vedessä se antaa vaalean hasselpähkinänruskean.
2. Lipeäsuolalla: vaaleampi hasselpähkinänruskea.
3. Kalkilla ja salmiakilla: vaalea ventre de biche.På Silke.
1. I vatten ensamt ger den en ljus noisette.
2. Med lutsalt, en blekare noisette.
3. Med kalk och salmiac: en ljus ventre de biche.

Cladonia bellidiflora, koreatorvijäkälä, blombägarlav5. L. Bellidiflorus. Achar. Prodr.

Kukkahuippujäkälä on hyvin harvinainen. Löysin sen ensimmäisen kerran kasvamassa etelänrahkasammalten joukossa Rodmäsenillä, kuuden neljännespeninkulman päässä Norrköpingistä. Se muistuttaa kukkivaa kaunokaista (Bellis) ja on hyvin kaunis; mutta se ei anna erityisen kauniita värejä, lukuun ottamatta muutamia silkille saatavia värejä.Blomtopps-Lafven är mycket sällsynt. Jag fant den första gången växande ibland Sphagnum pal. på Rodmäsen, 6 fjerdingsväg ifrån Norrköping. Den liknar en blomstrande Bellis, och är mycket vacker; men gifver icke särdeles vackra färgor, utom några på silke.

Villalle.
1. Lipeäsuolalla se antaa jokseenkin kauniin umbranvärin.
2. Kalkilla ja salmiakilla: tumma lihanväri.
3. Sama pidemmän aikaa lämpimässä liotuksessa: tummempi lihanväri.På Ylle.
1. Med lutsalt ger den en någorlunda vacker umbra-färg.
2. Med kalk och salmiac: en mörk kött-färg.
3. Den samma efter längre maceration i värma: en mörkare köttfärg.

Silkille.
1. 14 päivän vedessä liottamisen jälkeen ja sitten virtsalla: kaunis kellertävän rusehtava.
2. Pelkästään vedellä silkki saa siitä kauniin ja kiiltävän punamullan värin.
3. Haihtuvalla lipeäsuolalla ja soodalla: kaunis hasselpähkinänruskea.
4. Lipeäsuolalla: kaunis vaalea kellertävän rusehtava.
5. Kalkilla ja salmiakilla: tumma lihanväri.På Silke.
1. Efter 14 dagars maceration i vatten, och sedan med urin: en skön Isabelle-färg.
2. Med vatten ensamt, får silke däraf en skön och gläntsande Bolus-färg.
3. Med flygtigt lutsalt och soda: en vacker noisette.
4. Med lutsalt: en vacker ljus Isabelle-färg.
5. Med kalk och salmiac: en mörk kött-färg.

Cladonia pyxidata, ruskotorvijäkälä, trattlav6. L Pyxidatus. Achar. Prodr.

Ruskotorvijäkälä on hyvin yleinen, ja sitä voidaan kerätä suuria määriä. Se ansaitsee myös erinomaisen sijan väriaineidemme joukossa.Tratt-Lafven är mycket allmän, och kan samlas til myckenhet. Den förtjänar ock et utmärkt rum ibland våra färgstofter.

Villalle.
1. Kalkilla ja salmiakilla saadaan voimakas vahankeltainen väri.
2. Jos joukkoon sekoitetaan kuparisulfaattia, keittosuolaa ja salpietaria, saadaan tuotteelle kaunis vihreä väri, joka on pysyvä.
3. Kalkilla, salmiakilla ja kuparisulfaatilla, kuuden päivän kuuman liotuksen jälkeen, saadaan erittäin kaunis mustanruskea väri, joka auringossa vivahtaa vaaleanruskeaan. Tämä väri on erittäin miellyttävä silmälle. Prangenin Farb. Lex. T. 36, N:o 1.
4. Lipeäsuola ja kuparisulfaatti antavat kauniin harmaanvihreän värin.
5. Kun lipeäsuolaa lisätään enemmän, väristä tulee kellanvihreä.
6. Kun lisätään keittosuolaa ja salpietaria, väristä tulee voimakkaamman celadoninvihreä.På Ylle.
1. Med kalk och salmiac fås en stark vax-gul färg.
2. Om koppar-vitriol blandas til, med kok-salt och saltbetter, får godset en vacker grön färg, som är ägta.
3. Med kalk, salmiac och koppar-vitriol efter 6 dagars het maceration, fås en mycket vacker svartbrun färg, som skiftar åt ljusbrunt i solen. Denna färg är mycket behagelig för ögat. Prangens Farb. Lex. T. 36* N:o. 1.
4. Lutsalt och koppar-vitriol gifva en skön celadon grön färg.
5. Med mera lutsalt blir färgen gulgrön.
6. Tilsättes koksalt och saltbetter, blir den starkare celadon grön.

Silkille.
1. Pelkällä vedellä: oljenkeltainen.
2. Pitempään ja lämmössä liotettuna väri muuttuu voimakkaan punertavaruskeaksi.
3. Lipeäsuolalla saadaan kylmässä liotettuna kaunis oljenvärinen.
4. Lämpimässä liotuksessa lipeäsuolalla: voimakkaampi oljenvärinen.
5. Samalla tavalla, mutta pitemmän aikaa: vaalea punertavan ruskea.
6. Kun lisätään kuparisulfaattia: vaalean kellanvihreä väri.
7. Samalla tavalla, mutta suuremmassa lämmössä: vihertävämpi.
8. Kalkilla ja salmiakilla kylmässä liotuksessa: haalea oljenvärinen.
9. Samalla tavalla, mutta pitemmän aikaa: kaunis, kirkas ja vaalea sitruunankeltainen väri.
10. Pitemmässä lämmityksessä väri vetäytyy punertavanruskeaan.
11. Kun lisätään kuparisulfaattia: harmaanvihreä väri.
12. Pitemmän lämpimän maseroinnin jälkeen: enemmän ruskeaan vivahtava.På Silke.
1. Med vatten ensamt: paillegul.
2. Längre tid och i värme macererad, blir färgen hög carmelite.
3. Med lutsalt fås en vacker paille, i kall maceration.
4. I varm maceration med lutsalt: en starkare paille.
5. På samma satt längre tid: en ljus carmelite.
6. Med tilsats af koppar-vitriol: en ljus gulgrön färg.
7. På samma satt med mera värme: mera grönagtig.
8. Med kalk och salmiac i kall maceration: en blek paille.
9. På samma satt längre: en skön klar och ljus citron-gul färg.
10. I längre värme drages färgen åt carmelite.
11. Med tilsats af koppar-vitriol: en grå-grön färg.
12. Efter längre varm maceration: mera åt brunt.

Cladonia polydactyla, lännentorvijäkälä, grenbägarlav7. L. Ventricosus. Achar. Prodr.

Lännentorvijäkälä kasvaa runsaana metsissä, kallioilla lehtisammalten seassa, sekä myös kannoilla ja maassa. Se antaa useita voimakkaita ja kauniita värejä.Buklafven växer ömnigt i skogarne på berg ibland löfmossor, och äfven på stubbar och på marken. Den gifver åtskilliga starka och vackra färgor.

Villalle.
1. Pelkällä vedellä se antaa kauniin umbra-värin.
2. Lipeäsuola, keittosuola ja salpietari sekä kuparisulfaatti antavat kauniin oliivinvärin.
3. Pelkällä lipeäsuolalla ja kuparisulfaatilla väri muuttuu vielä kauniimmaksi oliivinvihreäksi.
4. Jäkälä pantiin lipeäsuolan, keittosuolan ja salpietarin sekä kuparisulfaatin ja roomalaisen alunan kanssa, jolloin aine sai kauniin tumman punertavanruskean värin.
5. Kalkilla ja salmiakilla kahdeksan päivän lämpimän liuottamisen jälkeen väriliemi muuttuu violetiksi, ja aine saa kauniin couleur de chair -värin.På Ylle.
1. Med vatten ensamt, gifver den en vacker umbra-färg.
2. Lutsalt, koksalt och saltbetter samt koppar-vitriol, gifva en vacker olive färg.
3. Med lutsalt och koppar-vitriol ensamt, blir färgen vackrare olive-grön.
4. Lafven sattes med lutsalt, koksalt och saltbetter samt koppar-vitriol och romersk alun, då godset fick en skön mörk carmelite.
5. Med kalk och salmiac efter 8 dagars varm maceration, blir färg-soppan violette, och godset får en vacker couleur de chair.

Silkille.
1. Vedellä: haalea oljenväri.
2. Kun on maseroitu 14 päivää vedessä ja sitten virtsassa: couleur de chair.
3. Pelkällä vedellä ja kuparisulfaatilla: vihreä.
4. Lipeäsuolalla ja kuparisulfaatilla: kaunis ja kirkas harmaanvihreä väri, jossa on paljon kiiltoa.
5. Lipeäsuola, keittosuola ja salpietari antavat aidon ja kirkkaan punertavanruskean värin.
6. Samalla tavalla saadaan kylmässä liotuksessa vaalea merde d'oye ("hanhenpaska", vihertävänruskea).
7. Samoin miedossa lämmössä: vaaleampi punertavanruskea.
8. Kalkilla ja salmiakilla: haalea oljenväri.
9. Samalla tavalla lämmössä: kaunis hasselpähkinänruskea.
10. Samalla tavalla kuparisulfaatilla: kaunis feuille morte ("kuolleet lehdet", harmaanruskeankeltainen).
11. Sama pitemmässä liotuksessa, voimakkaampi feuille morte.
12. Kun oli liotettu 14 päivää voimakkaasti kuumuudessa, liemi sai voimakkaan violetin värin ja silkki kauniin couleur de chair -värin.
13. Ensin lipeäsuolalla ja sitten kalkilla ja salmiakilla: tumma hasselpähkinänruskea.På Silke.
1. Med vatten: en blek paille.
2. Efter 14 dagars maceration i vatten och sedan i urin: couleur de chair.
3. I vatten ensamt med koppar-vitriol: grön.
4. Med lutsalt och koppar-vitriol: en vacker och klar grågrön färg, med mycken glans.
5. Lutsalt, koksalt och saltbetter, gifva en ägta och klar carmelite.
6. På samma sätt fås med kall maceration en ljus merde d'oye.
7. Likaledes i lindrig värme: en ljusare carmelite.
8. Med kalk och salmiak: en blek paille.
9. På samma satt i värme: en vacker noisette.
10. På samma sätt med koppar-vitriol: en vacker feuille-morte.
11. Den samma i längre maceration, starkare feuille-morte.
12. Efter 14 dagars stark maceration i hetta, fick spadet en stark violette färg, och silket en vacker couleur de chair.
13. Med lutsalt först, och sedan kalk och salmiac; en mörk noisette.

Cladonia cenotea, tuhkatorvijäkälä, puderlav8. L. Tubulatus.

Sub-cartilagineus, albus, bacillis tubulatis simplicibus, tuberculis fungosis brunneis.

Tuhkatorvijäkälää ei tohtori Acharius ole ottanut mukaan. Sitä kasvaa täällä varsin laajalti levinneenä, joskin niukasti lehtisammalten seassa. Se antaa monia kauniita värejä.Tub-Lafven har ej blifvit uptagen af Doct. Acharius. Den växer nog kringspridt här, fast sparsamt imellan löfmossor. Den gifver många vackra färgor.

Villalle.
1. Lipeäsuolalla: kaunis umbranruskea.
2. Pelkällä vedellä: kellertävä punertavan ruskea.
3. Kalkilla ja salmiakilla: vaalea couleur de chair.
4. Sama pitempään: tummempi.
5. Kahdentoista päivän kuuman liottamisen jälkeen: tumma lihanväri.
6. Kun lisätään kuparisulfaattia: kaunis harmaa väri.På Ylle.
1. Med lutsalt: en vacker umbra.
2. Med vatten ensamt: gulaktig carmelite.
3. Med kalk och salmiac: en ljus couleur de chair.
4. Den samma längre: mörkare.
5. Efter 12 dagars het maceration: mörk köttfärg.
6. Med tillsats af koppar-vitriol: en vacker grå färg.

Silkille.
1. Vedellä: kaunis oljenväri.
2. Sama, pitempään lämpimässä maseroinnissa: punertavanruskea.
3. Lipeäsuolalla: voimakkaampi oljenväri.
4. Suuremmassa lämmössä: vaaleampi oljenväri.
5. Sama kuparisulfaatilla: punertavanruskea.
6. Kalkilla ja salmiakilla: hasselpähkinänruskea.
7. Kun lisätään kuparisulfaattia: tumma couleur de chair.
8. Sama pitemmässä lämmössä: vaaleampi.På Silke.
1. Med vatten: vacker paille.
2. Samma, längre i varm maceration: carmelite.
3. Med lutsalt: högre paille.
4. I mera värme: ljusare paille.
5. Samma med koppar-vitriol: carmelite.
6. Med kalk och salmiac: noisette.
7. Med tilsats af koppar-vitriol: mörk couleur de chair.
8. Samma i längre värme: ljusare.

Cladonia fimbriata, pikkutorvijäkälä, naggbägarlav9. L. Fimbriatus. Achar. Prodr.

Pikkutorvijäkälä kasvaa siellä täällä lehtisammalten seassa. Se ei anna monia värejä.Nagglafven växer här och där ibland löfmossor. Gifver icke många färgor.

Villalle.
1. Vedellä: vahankeltainen.
2. Lipeäsuolalla: kellertävä punertavanruskea.
3. Kalkilla ja salmiakilla: tummempi kellertävä punertavanruskea.På Ylle.
1. Med vatten: vaxgul.
2. Med lutsalt: gulagtig carmelite.
3. Med kalk och salmiac: mörkare gulagtig carmelite.

Silkille.
1. Vedellä: kirkas, voimakas hasselpähkinänruskea.
2. Lipeäsuolalla: vaaleampi hasselpähkinänruskea.
3. Kalkilla ja salmiakilla: kaunis hasselpähkinänruskea.På Silke.
1. Med vatten: klar, hög noisette.
2. Med lutsalt: ljusare noisette.
3. Med kalk och salmiac: vacker noisette.

Cladonia gracilis subso. gracilis, silotorvijäkälä, smal stängellav10. L. Gracilis. Achar. Prod.

Silotorvijäkälä kasvaa runsaana metsissä, mutta siitä ei saada erityisen kaunista väriä.Stängel-Lafven växer ömnigt i skogarne, men gifver ej särdeles vacker färg.

Villalle.
1. Vedellä: oljenväri.
2. Lipeäsuolalla: hasselpähkinänruskea.
3. Kalkilla ja salmiakilla: vaalea punertavanruskea.På Ylle.
1. Med vatten: paille.
2. Med lutsalt: noisette.
3. Med kalk och salmiac: ljus carmelite.

Silkille.
1. Vedellä: haalea oljenväri.
2. Lipeäsuolalla: kaunis oljenväri.
3. Kalkilla ja salmiakilla: kaunis punertavanruskea.På Silke.
1. Med vatten: blek paille.
2. Med lutsalt: vacker paille.
3. Med kalk och salmiac: vacker carmelite.

Cladonia gracilis subsp. turbinata, metsätorvijäkälä, bägarstängellav11. L. Turbinatus. Achar. Prod.

Trumpettijäkälää ei tavata lainkaan tai se on harvinainen. Se kasvaa runsaana kallioilla ja paikoin lehtisammalten seassa.Trumpet-Lafven är ej eller sällsynt. Den växer ömnigt på berg och ibland löfmossor.

Se on läheistä sukua edelliselle, ja kokeitteni perusteella luulisin sen olevan vain suurempi lajimuunnos siitä.Den är nära slägt med den föregående, och efter mina försök, skulle jag tro den vara blott en större artförändring däraf.

Villalle.
1. Vedellä: kaunis oljenväri.
2. Lipeäsuolalla: hasselpähkinänruskea.
3. Kalkilla ja salmiakilla: vaalea punertavanruskea.På Ylle.
1. Med vatten: vacker paille.
2. Med lutsalt: noisette.
3. Med kalk och salmiac: ljus carmelite.

Silkille.
1. Vedellä: vaalea hasselpähkinänruskea.
2. Lipeäsuolalla: kaunis vaalea oljenkeltainen.
3. Kalkilla ja salmiakilla: vaalea punertavanruskea.På Silke.
1. Med vatten: ljus noisette.
2. Med lutsalt: vacker paille.
3. Med kalk och salmiac: ljus carmelite.

Cladonia cornuta, puikkotorvijäkälä, syllav12. L. Cornutus. Achar. Prodr.

Puikkotorvijäkälää kasvaa runsaasti lehtisammalen seassa sekä myös yksittäin kallioilla ja kannoilla. Se antaa villalle kauniita värejä, mutta ei juuri lainkaan silkille.Spits-Lafven finnes ömnigt växande bland löfmossor, och äfven ensam på berg och stubbar. Den gifver vackra färgor åt ylle; men inga, särdeles åt silke.

Villalle.
1. Vedellä: kaunis vaalea sitruunankeltainen väri.
2. Suuremmassa lämmössä: kaunis punertavan ruskea.
3. Lipeäsuolalla: haalea hasselpähkinänruskea.
4. Kalkilla ja salmiakilla: kaunis vaalea punertavan ruskea.
5. Samalla tavalla, kun lisätään kuparisulfaattia: erittäin kaunis ja pysyvä oliivinvihreä väri.
6. Samalla tavalla, mutta suuremmassa lämmössä: tummempi vahva oliivinvihreä väri.På Ylle.
1. Med vatten: en vacker ljus citrongul färg.
2. Med mera värme: en skön carmelite.
3. Med lutsalt: en blek noisette.
4. Med kalk och salmiac: vacker ljus carmelite.
5. Samma med tilsats af koppar-vitriol: en mycket vacker och ägta olivegrön färg.
6. På samma sätt med mera värme: en mörkare stark olivegrön färg.

Silkille.
1. Vedellä: hasselpähkinänruskea.
2. Lipeäsuolalla: vaalea oljenkeltainen.
3. Kalkilla ja salmiakilla: punertavan ruskea.På Silke.
1. Med vatten: noisette.
2. Med lutsalt: paille.
3. Med kalk och salmiac: carmelite.

Cladonia subulata, sormitorvijäkälä, hornbägarlav?
Stictis radiata?13. L. Radiatus. Achar. Prodr.

Jäkälä kasvaa suurissa määrin kallioillamme. Se antaa silkille useita kauniita värejä, mutta villalle vain vähän tai ei lainkaan.Tand-Lafven växer til myckenhet på våra berg. Den gifver åt silke flera färgor, som äro vackra; men föga eller inga åt ylle.

Villalle.
1. 14 päivän vedessä liottamisen jälkeen ja sitten kalkilla ja salmiakilla: haalea tai vaalea punertavan ruskea.
2. Samalla tavalla lipeäsuolalla: haalea oljenkeltainen.På Ylle.
1. Efter 14 dagars maceration i vatten, och sedan med kalk och salmiac: en blek eller ljus carmelite.
2. På lika sätt med lutsalt: en blek paille.

Silkille.
1. Vedellä: kaunis hasselpähkinänruskea.
2. 14 päivän maseroinnin jälkeen ja sitten kalkilla ja salmiakilla: kaunis punertavan ruskea.
3. Lipeäsuolalla: haalea oljenkeltainen.
4. 14 päivän liottamisen jälkeen lipeäsuolalla: kaunis oljenväri.
5. Kalkilla ja salmiakilla sekä kuparisulfaatilla: vaalea harmaanvihreä väri.
6. Pelkällä kalkilla ja salmiakilla: haalea oljenväri.
7. 14 päivän virtsaliotuksen jälkeen: tumma hasselpähkinänruskea.På Silke.
1. Med vatten: vacker noisette.
2. Efter 14 dagars maceration och sedan med kalk och salmiac: en vacker carmelite.
3. Med lutsalt: blek paille.
4. Efter 14 dagars maceration med lutsalt: vacker paille.
5. Med kalk och salmiac samt koppar-vitriol: en ljus grågrön färg.
6. Med kalk och salmiac ensamt: en blek paille.
7. Efter 14 dagars maceration med urin: en mörk noisette.

Cladonia foliacea, jalotorvijäkälä, älghornslav14. L. Alcicornis. Achar. Prodr.

Jalotorvijäkälä kasvaa runsaana maassa, paikoin lehtisammalten seassa. Se sisältää myös väriaineita.Elghorns-Lafven växer ömnigt på marken ibland löfmossor. Den är ock färghaltig.

Villalle.
1. 14 päivän kylmän vesiliottamisen jälkeen ja sitten lipeäsuolalla: haalea hasselpähkinänruskea.
2. Kalkilla ja salmiakilla: hasselpähkinänruskea.
3. Samalla tavalla pitempään: hieman tummempi.
4. 14 päivän kylmän liottamisen jälkeen, sitten kalkilla ja salmiakilla: vaalea punertavanruskea.
5. Kalkilla ja salmiakilla sekä kuparisulfaatilla: erittäin kaunis vihreä väri.
6. Samalla tavalla liottamalla pidemmin lämpimässä: tummempi vihreä väriPå Ylle.
1. Efter 14 dagars kall maceration i vatten, och sedan med lutsalt: en blek noisette.
2. Med kalk och salmiac: noisette.
3. På samma sätt längre: litet mörkare.
4. Efter 14 dagars kall maceration, sedan kalk och salmiac: ljus carmelite.
5. Med kalk och salmiac, samt koppar-vitriol: en mycket vacker grön färg.
6. På samma satt i längre varm maceration: mörkare grön färg.

Silkille.
1. 14 päivän kylmän vesiliottamisen jälkeen ja sitten lipeäsuolalla: haalea hasselpähkinänruskea.
2. Kalkilla ja salmiakilla: tummempi hasselpähkinänruskea.
3. 14 päivän kylmän liottamisen jälkeen ja sitten virtsassa: kaunis vaalea oljenkeltainen.
4. Lipeäsuolalla: oljenkeltainen.
5. 14 päivän kylmän vesiliottamisen jälkeen ja sitten kalkilla ja salmiakilla: vaalea punertavanruskea.
6. Kalkilla, salmiakilla ja kuparisulfaatilla: vaalea harmaanvihreä.
7. Samalla tavalla pitemmässä lämmössä: harmaanvihreä väri.På Silke.
1. Efter 14 dagars kall maceration i vatten, och sedan med lutsalt: blek noisette.
2. Med kalk och salmiac: mörkare noisette.
3. Efter 14 dagars kall maceration och sedan i urin: en vacker paille.
4. Med lutsalt: paille.
5. Efter 14 dagars kall maceration i vatten, och sedan med kalk och salmiac: ljus Carmelite.
6. Med kalk, salmiac och koppar-vitriol: en ljus celadon.
7. På samma sätt i längre värme; en grågrön färg.

Cladonia turgida, paksutorvijäkälä, sväll-lav15. L. Parechus. Achar. Prodr.

Paksutorvijäkälä ei myöskään ole harvinainen: se kasvaa paikoin lehtisammalten seassa. Se muistuttaa suuresti edellistä ja näyttää olevan pelkkä lajimuunnos siitä. Se antaa vain vähän väriä.Hornblads-Lafven är ock icke sällsynt: den växer ibland löfmossor. Har mycken likhet med föregående, och tyckes vara en blott art-förändring däraf. Ger föga färg.

Villalle.
1. Kalkilla ja salmiakilla: vahankeltainen väri.
2. Kun edellä mainittuun lisätään kuparisulfaattia: kaunis vihreä väri.På Ylle.
1. Med kalk och salmiac: vaxgul färg.
2. Med tilsats til de förre af koppar-vitriol: en vacker grön färg.

Silkille.
1. Vedellä: haalea oljenkeltainen.
2. Lipeäsuolalla: oljenkeltainen.På Silke.
1. Med vatten: blek paille.
2. Med lutsalt: paille.

Cladonia squamosa, suomutorvijäkälä, fnaslav16. L. Pleolepis. Achar. Prodr.

Suomutorvijäkälä on harvinaisempi. Se on läheistä sukua kahdelle edelliselle. Se antaa vain kauniin harmaanvihreän värin, jonka pitäisi kuitenkin tehdä tästä jäkälälajista arvokkaan.Fjäll-Lafven är mera sällsynt. Den kommer nära i slägtskap med de tvänne föregående. Den gifver endaft en vacker celadons färg, som dock bör sätta värde på denna lafart.

Villalle.
1. Kalkilla ja salmiakilla: hasselpähkinänruskea.
2. Lipeäsuolalla ja kuparisulfaatilla: kaunis ja kirkas harmaanvihreä väri.På Ylle.
1. Med kalk och salmiac: noisette.
2. Med lutsalt och koppar-vi triol; en skön och klar celadons färg.

Silkille.
1. Lipeäsuolalla: oljenkeltainen.
2. Jos lipeäsuolaan lisätään kuparisulfaatilla: vaalea harmaanvihreä.
3. Kalkilla ja salmiakilla: hasselpähkinänruskea.På Silke.
1. Med lutsalt: paille.
2. Om koppar-vitriol tilsättes med lutsaltet; en ljus celadon.
3. Med kalk och salmiac: noisette.