27.2.16

Värien sekoittamisesta.

Maalarilehti 6, 1927

Amerikkalaisten mielenkiintoinen ja tärkeä tutkielma kuinka väripönttöä oikealla tavalla on hämmennettävä - jota seikkaa maalarit eivät aina tarpeeksi ajattele. 

Pöntössä olevan värin sekoittaminen on jokaiselle maalarille enemmän tai vähemmän toisarvoinen seikka. Ainakaan ei useakaan, muutoin ehkä hyvinkin ammattiinsa valmistautunut maalari tietoisesti ole tullut järjestelmöineeksi seikkaa, millä tavoin värit on sekoitettava ja mitä vahinkoa on jos ne ovat aineeltaan epätasaiset. Arnerikkalainen värin valmistajäin liitto "American Paint and Varnish Manufacturers' Association", on seikasta tehnyt tutkimuksia jonka tulokset se on jättänyt maalarien järjestöille maalarien keskuudessa edelleen tunnetuksi tehtäväksi. Julkaisemme tässä tuon opastuksen sisällön. Ensiksi on huomautettava, että milloin väri ei ole tasaisesti sekoitettu, silloin ei myöskään värisively tule jokapaikasta yhtä paksua, josta taas johtuu, että maalipinta ei ole niin luja, kuin se samalla värimäärällä ja samalla vaivalla saattaisi olla. Toiseksi maalin värisävy ei tule yhtenäinen, sillä maalin eri väriaineista toiset ovat painavampia jatoiset kevyempiä ja jos väri ei ole tasaisesti sekoitettu ja jos se hetkeksi maalauksen aikana on jäänyt paikoilleen, on väriaineessa erivärisiä kerroksia. Väripöntössä siten saattaa olla pohjalla lyijyvalkoista ja pinnalla viheriäistä. Ihmekös sitten, jos maalarit niin usein kummeksuvat kuinka joku väri on tuoreen sivelynkin jälkeen niin vaikea "petrata". Mutta eihän se niin kovin suuri ihme todellisuudessa ole, kun maalipinta on ensin sivelty viheriällä jakorjaukseen on pöntön tähdeväristä kaivettu hiukan vihertävää lyijyvalkoista. Mutta se, mikä pysyy totena, on, että varsinkin nuorempia maalareita ja etenkin oppipoikia on mahdoton saada uskomaan, ettö väripönttöä on vähän hämmennettävä Maalarit, pohjaltaan hyvällä syyllä, ajattelevat pöntön sekoittelemisen vievän aikaa. Mutta vielä pahempaahan on, jos työ ei tule, ensiluokkaista. Ihanne tila olisi siis, jos värin perinpohjainen sekoittaminen kävisi nopeasti. Siihen on amerikkalaisten tutkimus tähtäytynytkin ja ovat he tulleet seuraaviin tuloksiin:

Ensinnäkin pienemmän väripöntön sekoittaminen.

Otaksumme että käsillämme on valmiiksi sekoitettu emaljiväri. Otamme toisen tyhjän ja hyvin puhdistetun pöntön. Katso kuvia. Täydestä pöntöstä kaadamme n. neljännen osan tähän. Kuva 1.


Sitten alamme sekoittaa täydempää pönttöä. Huomattakoon, ettei sekoitustikku saa olla rotanhännän muotoinen  puikko. Amerikkalaisten opastuksessa on kapein sekoitustikku 1&freac12; tuuman levyinen. Selväähän on, että leveä tikku peuhaa värin sekaisin nopeammin. Sillä irrotetaan pohjaan juuttunut väri irralleen. Kuva 1. Sitten aletaan väriä sekoittaa. Mutta tässä on huomattava värin sekoituksen eräs perusseikka: tikkua ei ole liikutettava vaakasuoraana pyörityksenä vaan olaalta ylöspäin, eli siis vinosuorina kehinä, kuten valkoinen, kuun sirpin muotoinen, kuvio kuvissa n:o 1 näyttää. Silloinhan väri pääsee liikkumaan alaalta ylös. Sekoitusliikettä ei tarvitse tehdä nopeaan. Sekoittamisen ohella aletaan toisesta pöntöstä kaataa ohutta päällysväriä pönttöön. Kuvio 4. Viimeiseksi lopuksi kaadetaan sekoitettu väri toiseen pönttöön, jolloin väri on tullut aivan tasaiseksi. Maalauksen ohella sekoittaissa on muistettava tuo ylös ja alas suuntautuva liikunto. Ja jos tikku vain on leveä, ei tarvitse muuta kuin pari liikautusta.


Tynnyrin tapaisen ison väripöntön sekoittamiseen opastaa toinen kuvasarjamme. Amerikkalaisten sekoituslapion tulee olla vallintaan 6 tuumaa leveän. Se pistetään pöntön laitaa myöten suoraan pohjaan. Sitten se laidan nojaan vipuamalla käännetään ylös Paksumpi pohjaväri nousee siten sen ylös. Tarpeeksi korkealla lapio käännetään syrjälleen jolloin sen päällä ollut paksumpi väriaines pääsee valloilleen. Kuvio 3. Lapio pistetään takaisin pohjaan, mutta toiselta kohtaa reunaa. Ja siten uudistamalla kohtaa josta sekoituslapio painetaan alas, käydään pöntön reuna ympäri. Siten pienemmällä melskaamisella ja muutamalla otteella väri on saatu tasaisemmin sekoitetuksi kuin umpiinahkaan peuhomalla.

E. E. 

Ei kommentteja :