Kutoma- ja paperiteollisuus 9, 1911
E. Kr.
5000. Taru kertoo että Foh-hi, Kiinan ensimäinen keisari, opetti kansalleen silkin viljelyksen.
3600. Villakankaiden kutomista alettiin harjoittaa taiteena Babyloniassa; Ishtarin komea reunustettu vaippa todistaa tämän todeksi.
2600. Ree-Ling-Chi, Kiinan keisarinna, keksi silkkikelan, jota niistä ajoista saakka on käytetty Kiinassa.
1800. Usertesen II hautakummulla on esitetty villan vanutuslaitetta.
613. Suora mekko, tunica, jonka alkuaan kutoi pystysuoralla kangastuolilla Tanaquil, Tarquinius Priscuksen puoliso. Varro väittää vielä vuonna 50 e. Kr. nähneensä Janusjumalan temppelissä Tanaquil'in kuontalon, jossa villaa vielä oli jälellä.
529. Kyrön haudalle levitettiin Babyloniassa valmistettu suuri purpuramatto.
419-348. Iphicrates, Athenalainen sotapäällikkö, käytti mattoja huoneensa lattiassa.
384-22. Aristoteles kertoo, että Platon tytär Pamphyle kutoi mattoja.
370 - 287. Teorphrastus, Aristoteleen oppilas, kertoo, että indialaiset viljelivät, kehräsivät ja kutoivat puuvillaa, josta he kutoivat sangen kestäviä ja verrattain huokeita kankaita.
309 - 247. Rhodesialainen Callixenus kertoo, että Ptolemaius II:sen toimeenpanemassa juhlassa oli seuraavat lattiakoristeet: Kahdensadan kullatun leposohvan alle oli levitetty sangen hienot käännettävät purpuramatot; keskilattialle, jossa vieraat kävelivät, oli levitetty hienosta persialaisesta kankaasta tehtyjä koruompeluilla koristettuja mattoja, kuviot esittivät eläinmuotoja.
69. Pellavakankaasta rakennettuja auringon suojakattoja kerrotaan ensikertaa käytetyn Rooman teatterissa niiden juhlien aikana, jotka Quintus Catulus pani toimeen Jupiterin temppelin vihkimisen johdosta.
63. Puuvillasia suojakattoja otettiin käytäntöön Apollinaristen leikkien aikana.
J. Kr.
23 -79 Suuressa historiassaan, Historia Naturalis, (Luonnon historia) jonka hän julkaisi v. 77, antaa Plinius sangen mieltäkiinnittäviä tietoja puuvillan, pellavan, villan ja hampun viljelemisestä tai kasvattamisesta, kehräyksestä ja kutomisesta.
400. Kiinalainen silkin viljelys tuli tunnetuksi Indiassa.
420. Silkkikangasta alettiin kutoa Khotan kaupungissa.
530. Korinttilaisen silkinviljelyksen otti keisari Julianus suojeluksensa alle.
680. Boulognessa, Ranskassa, valmistettiin ensi kerran kreppiharsoa.
930. Abderrahman III toi silkki- ja puuvillateollisuuden harjoittajia Espaniaan.
1068. Seurasi Hollantilaisia kutojia William valloittajan mukana Englantiin.
1080. Perustettiin ensimäinen kutojain ammattikunta Englannissa.
1107. Flamilaisia kutojia asettui asumaan Norwich'iin Englannissa.
1147. Silkin kutominen pantiin alulle Palermossa kun Sisilian kuningas Rogar toi tarkoitusta varten tänne kreekkalaisia kutojia Korintosta.
1200. Venetsian silkkiteollisuus sai alkunsa.
1248. Lucca, Keski-Italian huomattavin kaupunki alkoi silkin viljelyksen ja teollisuuden.
1253. Englannin pellavateollisuuden pani alulle Henrik 111, joka tätä varten toi Flandriasta pellavankutojia maahan.
1327. Leveiden villakankaiden kutomisen suuremmassa mitassa alkoi englantilainen Jack Newberrylainen.
1339. Sama teollisuus alkoi Bristol'issa Englannissa.
1348. Kampalankateollisuuden, josta tänä vuonna ensikerran mainitaan, luullaan alkaneen Norwichissa.
1376. Villakangasteollisuus pantu alulle Irlannissa.
(jatk.)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti