Emäntälehti 4 / 1903
Karkeampia kankaita valmistavat emännät hampusta eli liinasta. Hampulla on miehen pituinen, suora varsi, karkeat, monisormiset lehdet ja pienet vihertävät kukat.
Tästäkin kasvista käytetään varren nilasoluja. Viljellessä ja korjatessa menetellään samoin kuin pellavankin, josta jo olemme kertoneet. Hampunkuidut ovat paljon pitempiä kuin pellavan. Niitä voi olla noin kahdenkin metrin pituisia. Hamppu on verrattoman kestävätä köysiksi ja nuoriksi.
Viljelemättömänä on hamppua tavattu Siperiassa ja Kaspian meren eteläpuolella olevissa maissa. Sieltä se epäilemättä on Eurooppaan tullut. Historiassa mainitaan sitä täällä tavatun noin 1500 vuotta ennen Kristusta. Ensimäisen kerran mainitsee sen historioitsija Herodotos. Hän kertoo, että tämä kasvi menestyy Etelä-Venäjällä. Pian se sieltä tuli Kreikkaankin. Roomalaiset kirjailijat puhuvat hampusta 100 v. e. Kr. Kiinalaisissakin teoksissa se mainitaan 500 v. e. Kr.
Vanhana aikana käytettiin hampputouvia laivojen varustuksissa eri maissa.
Keskiajalla viljeltiin hamppua Ruotsissa ja Norjassa hyvin vähän. Luultavaa on, että asianlaita Suomessa oli sama. Kalevalassa kuitenkin puhutaan jo hampusta. Siellä sanotaan:
Vaka vanha Väinämöinen
Tietäjä iänikuinen
Tuosta tuumille tulevi,
Ajeleikse arveloille
Nuotan liinasen kutoa
Satahisen saautella.
Jopa tuon sanoiksi virkki,
Itse lausui noin nimesi:
Onko liinan kylväjätä
Kylväjätä kyntäjätä j. n. e.
Monessa muussa kohden Kalevalassa on mainittu liinaa, joskus kuitenkin vaihdellen pellavan kanssa, kuten esim.
Siitä silloin taimi nousi,
Pensi pellava peritöin
Liina liitotoin yleni.
Hyvin hauskalla tavalla on Kalevalan 48:ssa runossa kerrottu liinan valmistuksesta.
Meidän maassamme ei liinan viljelys ole erittäin suuressa määrin levinnyt, vaikka Suomen talousseura on kaikella tavoin koettanut sitäkin, kuten pellavan viljelystä edistää. Kauas pohjoiseen asti on sitä kuitenkin saatu levitetyksi. Aina Sodankylässä asti on hampusta saatu kypsiä siemeniä. Yleisenä sääntöehdotuksena pidetään, että hamppua voidaan viljellä yhtä etäällä pohjoisessa kuin ruistakin. Pääasiallisesti viljellään hamppua Kuopion ja Mikkelin lääneissä sekä niiden jälkeen Viipurin ja Vaasan lääneissä. Maamme etelä- ja lounaisosassa viljellään hamppua tuiki vähän. Meidän maamme tarpeiksikaan ei hampun tuotanto riitä, vaan hamppua täytyy tuoda ulkomaalta. Esim. vuonna 1890 tuotiin ulkomaalta noin 300,000 kg. hamppua ja hampuntappuroita eli rohtimia maamme köysitehtaisiin.
Hamppua viljellään muutoin koko Euroopassa. Suurin on sen viljelys kuitenkin Keski- ja Etelä-Venäjällä, josta sitä paljo kuljetetaan muihin maihin.
Erilaisia kankaita kudotaan hampustakin. Vasta kudottuna ovat hamppukankaat jäykkiä ja karkeita, mutta kun ne vanhenevat, on niillä kaunis kiilto, ja taloudessa ne ovat suuresta arvosta. Onnellinen on se emäntä, jonka aitan orrella riippuu pitkä jono kiiltäviä liinalakanoita.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti