9.2.17

Kysymyksiä ja vastauksia värjärin tietopiiristä. Elimelliset hapot.

Kutoma- ja paperiteollisuus 11, 1915

(Jatk. n:o 6-7).

Elimelliset hapot.

Kysymys. Nämä ovat nähtävästi elävästä luonnosta saatavia tuotteita, koska niillä on tällainen nimi?

Vastaus. Koko luomakunta on tavallaan elävä, sillä voima, elämän alkulähde vaikuttaa koko luomakuntaan. Kivetkin kemistin näkökannalta elävät. Oletteko nähneet kiteitä?

Kysymys. Olen. Mutta eivät ne mielestäni elä; mahdollisesti silloin kuin syntyvät?

Vastaus. Niiden kehittymistä voi varsin selvästi seurata. Kas tässä esim. alunakide. Miten säännölliset eivätkö sen kulmat ja pinnat ole. Elävä voima on ne luonut. Mutta tullakseni kysymykseenne) elimellisillä aineilla ymmärretään hiilen eri yhdistyksiä, joissa hiiliatoomi on keskittävänä alkuaineena. Niitä voisi selittävämmin kutsua hiiliyhdistyksiksi.

Kysymys. Nyt käsitän asian. Elimellisiä aineita on siis puu, paperi, rasva, petroleumi j. n. e.?

Vastaus. Aivan niin. Elimellisiä aineita löytyy lukematon joukko. Kasvi- ja eläinkunnassa tavataan niitä suuri joukko. Siitä niiden väärä nimi elimelliset aineet. Tällä erää rajotamme tarkastelumme sellaisiin, jotka kemialliselta luonteeltaan ovat happoja. Näistä on yksinkertaisin muuriaishappo.

Kysymys. Olisikohan tuolla aineella muurahaisten kanssa tekemistä, koska sille on annettu sellainen nimi?

Vastaus. Muurahaiset eristävät sitä ruumiistaan. Ne käyttävät sitä puolustamiseen. Muuriaishappo on kirpeä neste, joka kylmässä muuttuu kiinteäksi aineeksi.

Kysymys. Valmistetaanko sitä muurahaisista?

Vastaus. Entiseen aikaan tehtiin sitä niin, että muutettiin muurahaiskeon asukkaat kuumaan veteen. Raadot siivilöitiin pois ja veteen jäi muuriaishappo. Täten saatua muuriaishappoliuosta, joka tietenkin oli varsin laimeaa käytettiin kylpyihin. Sen jälkeen kuin teknika alkoi sitä tarvita keksittiin kemialliset menettelytavat, joiden avulla saadaan hyvinkin väkeviä liuoksia.

Kysymys. Nyt jo muistan asian. Eräässä värjäystehtaassa käytettiin samaista ainetta villavärien hauteeseen, kun villaa värjättiin n. s. peittaväreillä. Siihen tarkotukseen sitä kaiketi käytetään?

Vastaus. Tietonne on aivan oikeen. Selostan tämän asian tarkemmin kun ensin olen kertonut, miten nykyisin muuriaishappoa valmistetaan. Vanhempi menettelytapa perustuu siihen että oksalihappo kuumentaessa hajoaa hiilihapoksi ja muuriaishapoksi. Kun muuriaishappo on erittäin helposti hajautuva happo käytetään sitä valmistaessa glyseriniä apuna. Pienikin määrä glyseriniä suojelee tällöin muuriaishapon hajaantumasta ja oksalihapon ja glyseriinin seostakuumennettaessa tislautuu muuriaishappo nesteenä seoksesta.

Kysymys. Eikö tätä erittäin mukavaa menettelytapaa e nään käytetä?

Vastaus. Eipä juuri. Keksittiin toinen parempi. Häkäaine, joka kemiallisesti on CO, muuttuu erikoisissa olosuhteissa natronlipeään johdettuna muuriaishapon natriumisuoJaksi, josta rikkihapolla saadaan muuriaishappoa. Tällä tavoin sitä valmistetaan monessa maassa. Venäjälläkin on jo 3 tällaista tehdasta.

Kysymys. Mitä etua on muuriaishapon käyttämisestä värjätessä muiden happojen rinnalla.

Vastaus. Muuriaishappo on erittäin pelkistävä aine. Se muuttaa peitta-aineet täydellisemmin sellaiseen muotoon, että ne kiintyvät villaan. Sitä käytettäessä säästetään näinollen peitta-aineita, eritoten kalliita kromisuoloja. Kun villaa värjättäessä peittaväreillä tarvitaan 3% bikromatia, 2½% muita happoja, voidaan peittaaminen toimittaa 1½% bikromatia ja 1½% muuriaishappoa. Ikävä vaan, että meillä Suomeen ostettaessa muuriaishappoa tulee kalliiksi siinä löytyvän veden tähden, jota on kuljetettava mukana.

Kysymys. Etikkahappo lienee myöskin elimellinen happo?

Vastaus. Elimellisistä hapoista on muuriaishaposta seuraava etikkahappo. Sitä saadaan monella tavalla. Jos alkoholiliuosta käytetään syntyy etikkahappoa. Tätä lajia käytetään pääasiallisemmin ruokaetikkana. Teknillisesti käytettävä etikka saadaan tervanpoltossa. N. s. tervavesi sisältää etikkaa. Tästä valmistettuna esiintyy etikkahappoa 30-50%. Vedetön etikka "jäätyy" eli kiteytyy 14 — 17°C ja käy kaupassa jääetikan nimellä.

Kysymys. Olen jotenkin saanut tietää että n. s. lyijysokeri sisältää etikkaa.

Vastaus. Etikka tekee happona useita hyvästi kiteytyviä yhdistyksiä, joista lyijysokeri on sen lyijysuola. Siitä valmistetaan maaleja kuten kromikeltasta j. n. e. Myöskin ulkonaisena lääkkeenä on se saanut merkitystä. Kangaspainoissa käytetään paljon etikkahapppoista natriumia. Etikkahapon yleisin suola on etikkahappoinen kalkki, jota saadaan tervatehtaista kun n. s. tervaveteen pannaan kalkkia. Suola käy harmaan kalkin nimellä ja valmistetaan siitä rikkihapon avulla etikkaa. Etikkahapon suoloja kutsutaan tieteellisesti asetaateiksi.

Kysymys. Olen käyttänyt etikkaa emäksisten värien liuottamiseen; onko sillä muuta väriteknillistä merkitystä?

Vastaus. Kovaa vettä värjäyksiin käytettäessä on eduksi panna etikkaa joukkoon, koska värit tällöin liukenevat paremmin. Useita happamia värejä on parempi värjätä etikkahapolla happamiksi tehdyissä värihauteissa.

Kysymys. Onko muita väriteknillisesti tärkeitä elimellisiä happoja?

Vastaus. Harvemmin käytettyjä ovat oksalihappo, maitohappo, viinihappo ja sitronahappo. Oksalihappo on kauniin kiteistä ainetta. On myrkyllistä. Pelkistää värihauteessa helposti peitta-aineet. Erityisemmin ominaista on oksalihapolle poistaa rauta- eli ruostepilkkuja. Sitä käytetäänkin paljon tähän tarkoitukseen. Vielä edullisempi on tällöin käyttää oksalihapon hapanta kalisuolaa eli kaliumtetraoksalatia. Oksalihapon suoloja kutsutaan oksalateiksi.

Maitohappo esiintyy happamassa maidossa eli piimässä. Syntyy maitoon maitosokerin käymisestä, jolloin maito piimittyy. Sen suoloja kutsutaan laktateiksi. Sitronahappo esiintyy sitroneissa ja on kiteytyvää ainetta kuten viinihappokin. Tämän suoloilla on yleisempää väriteknillistä merkitystä. Tunnetuin näistä on hapon kalsiumtartraatti eli viinikivi. Se vaikuttaa värihauteessa samalla tavalla kuin rikkihappo tai tämän hapon natriumisuola, jota sen tähden kutsutaan viinikivipreparatiksi. Viinihapon monisuolaa kutsutaan oksennusviinikiveksi. Sen avulla sidotaan parkkiaineet kasvikuituihin. Puuvillaa emäksisillä väreillä värjätessä käytetään sitä yleiseen väriaineen ja peitän tanninin sitomiseen kuidulle.

Ei kommentteja :