3.5.14

Oratuomi (Prunus spinosa)

Kaswitarha 1, 1907

* Älköön sekoitettako erääseen toiseen saman suvun lajiin (Prunus insititia), jota myös sanotaan kriikunaksi.Useimmista meikäläisistä puista ja pensaista eroaa oratuomi lukuisten isompien ja pienempien okaittensa kautta. Nämä okaat ovat muuntuneita oksia, jotka vähitellen kaveten päättyvät pistävään kärkeen. Hedelmä, jota sanotaan paikotellen kriikunaksi* (= oramarja) on luumarja, jonka maku on hyvin kirpeä. Se on melkein pyöreä muodoltaan, pienen viinirypäleen kokoinen ja väriltään harmaansininen. Hedelmät kypsyvät myöhään syksyllä.

Oratuomi esiintyy suuressa osassa Europaa sekä Algeriassa ja Kaukasiassa, Ruotsissa se on miltei yleinen Skånesta Uplantiin saakka, esiintyypä vielä pohjoisemmassakin. Meillä tavataan sitä vain maamme lounaiskulmalla, sielläkin harvinaisena. Oratuomi viihtyy semmoisella laihalla ja viljelykseen kelpaamattomalla maalla, jossa harvat muut kasvit tulevat toimeen. Okaisten oksiensa vuoksi olisi se varsin sopiva pensasaidoiksi, elleivät sen juuret ja vesat leviäisi niin suuressa määrin, vahingoksi läheisyydessä olevalle viljelysmaalle, ja ellei se kasvaisi epätasaisesti. Pensaan puuaine on sekä sitkeätä että kovaa, väriltään keltaista. Se soveltuu pienempiin sorvarintöihin ja veistotuotteisiin, etenkin haravanpiiksi. Muutaman senttimetrin pituiset okaat kuoritaan ja käytetään makkaratikuiksi. Kun kuorta keitetään lipeässä, saadaan siitä punaista väriä villakangasta varten. Kuivat hedelmät antavat samoin punaista väriä. Kypsinä ovat ne kirpeän makuiset ja melkein kelpaamattomat syötäviksi, mutta halla parantaa niiden makua. Ennen aikaan käytettiin sekä lehtiä että hedelmiä taloudessa. Hallan puremat hedelmät hillottiin tai valmistettiin salaatiksi tai kuivattiin ne ruokiin käytettäviksi. Vielä valmistettiin marjoista etikkaa ja marjaviiniä. Kivet, survottuina ja puserrettuina, antoivat keltaista, hyvänmakuista öljyä. "Nuorista lehdistä kuumaan veteen pantuina ja kuivattuina, saadaan hyvää teetä", sanoo C. F. Hoffberg kirjassaan "Kasvikunnan tunteminen",  joka on painettu v. 1792. - Samoinkuin tuomi on tämäkin pensas aikoinaan ollut lääkekasvina arvossa pidetty. Sen juuria, kuorta, kukkia ja hedelmiä on käytetty, pääasiallisesti niiden kokoonvetävän ominaisuuden vuoksi.

Ei kommentteja :