Samzelius, Abraham: Beskrifning på swenska färgegräsen, sammandragen 1763, 1765

Beskrifning på swenska färgegräsen,
huru de af allmogen och andra här i riket warda nyttjade til färgning, utur flere wittra mäns dagböcker och ingifne berättelser til Kgl. Wetensk. acad.
Sammandragen år 1763.
Örebro,
trykt hos Joh. Lindh. Kongl. priv. bok-tr.
År 1765
(Abraham Samzelius)

Kirjassa mainittuja muihin lähteisiin viittaavia lyhenteitä (perässä oleva numero viittaa joko teoksen sivunumeroon tai etenkin Linnén julkaisuissa kasvin numeroon):

• Arch. von Linnes Fl. Sv.; Herr Arch. von Linnes Fl. Sv.; von Linnes Fl. Sv. - Carl Linnaeus, Flora Svecica (1745; laajennettu painos 1755)
• Arch. von Linn. Gottl. Res.; Von Linnes Gotl. Res.; - Carl Linnaeus, Iter Gothlandicum, Gotlantia käsittelevä osa kirjasta Öländska och Gothländska Resa, förrättad År 1741 (1745)
• Arch. von Linnes Westgöth. Res. - Carl Linnaeus, Wästgötha Resa på Riksens Högloflige Ständers Befallning förrättad år 1746 (1747)
• Arch. von Linn. Öl. Res.; von Linnes Öl. Resan - Carl Linnaeus, Iter Oelandicum, Oolantia käsittelevä osa kirjasta Öländska och Gothländska Resa, förrättad År 1741 (1745)
• Bodings Disp. om Ångm. Hushål. - Jon Boding Danielsson, (Berch, A.), Ångermanna Hushållning, Nordan Skogen (1747)
• C. G. S. - ?
• Chydenii Disp. om Gl. Carleby 2. Del. - Jacob Chydenius, Om Gamla Carleby, 2. osa (1754)
• Cäsalp. - Cesalpino, De plantis (1583) ?
• F. B. - ?
• Fl. lapp. - Carl Linnaeus, Flora Lapponica (1737)
• Gads. Satag. - Pehr Gadd, Försök til en oeconomisk beskrifning öfwer Satacunda häraders norra del (1751)
• Hoff. Schvenk. - Caspar Hoffmannin teos, jossa viitataan Adam Christian Schwenckfeldiin, tai Hoffmannin Schwenckfeldiä koskeva lainaus. Schwenckfeld julkaisi vuonna 1600 teoksen Stirpium et Fossilium Silesiae Catalogus, joka oli laajalti käytetty Sleesian kasviluettelo. Hoffmann siteerasi Schwenckfeldin havaintoja omissa lääketieteellisissä ja kasvitieteellisissä kirjoituksissaan.
• Jörl.; Jörl. Dis.; Jörl. Disp.; Jörl. Disp. de plant. Tinct.; Jörl. Disp. Plant. Tinct.; Jörl. Disputat.; Jörlins Disp.; Jörlins Dipsp.; Jörlins Disputat. De Plant. tinct.;Jörlin p. - Engelbertus Jörlin (Carolo Linnæo): Plantæ tinctoriæ (1759, 1760)
• Kongl. Wet. Acad. Handl. 1741.: Prof. Kalms Amer. Res. Tom. 2 - Pehr Kalm, En resa til Norra America, osa II (1756)
• Kongl. Wet. Acad. Handl. 1745.; Wet. Ac. Handl. 1745 - Carl Linnaeus - Förtekning, Af de Färgegräs, som brukas på Gotland ock Oeland Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar 1745
• Lind. Fär.; Lind. Färg.; Lind. Färgek.; Linder; Linders F.; Linders Färgek. - Johan Linder (Lindestolpe), Swenska Färge-Konst (1720).
• Pr. Kalm. - ?
• Prof. Kalms. Bohusl. Resa. - Pehr Kalm, Wästgötha och bahusländska resa, förrättad år 1742. (1746)
• Raj. Hist.; Rajus - John Ray, Historia Plantarum (Osa I 1686; II 1688; III 1704) (Raj(us) = John Rayn nimen latinalaistettu muoto.)
• Roth. Hush. Magaz.; Rothofs Hush. Magaz. - B. F. Rothoff, Hushälls-Magazin (1762)
• Von Linn. Sk. Res.; Jämf. Herr Arch. von Linn. Sk. Res.; Arch. von Linnes Skån. Res. - Carl Linnaeus, Iter Scanicum, eller Skånska Resa (1751)
• Westbeck. Wet. Acad. Handl. 1754. - Sacharias Westbeck, Beskrifning på en Violett färg af Sten-måssa Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar 1754
• Wet. Ac. H. 1762. - Gadd, Pehr Adrian, Om Johannis-Örtens röda färg. Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar 1762
• Wet. Acad. Handl. 1742; Wetensk. Acad. Hand. 1742. - Carl Linnaeus - Förtekning, Af de Färgegräs, som brukas på Gotland ock Oeland Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar 1742
• Wet. Acad. Handl. 1753 - Harald Urlander, Rön – At färga Castor-Svart Kläde och andra Yllne varor, med Svenska ämnen. Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar 1753
• Wet. Akad. Handl. 1757 - Axel F. Cronstedt, Rön och försök om en blå färg utur Pukhvets-gräset eller Melampyro. Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar 1757

Färgegräsens Botaniska Indelning.

Twåmänningar.
1. LIGUSTRUM, liguster
2. LYCOPUS, Fuska.

Tremänningar.
3. AGROSTIS, Hwen.
4. BROMUS, Losta.
5. ARUNDO, Rör.

Fyrmänningen
6. SCABIOSA, Wädd.
7. ASPERULA, Madra.
8. GALIUM, Måra.
9. CUSCUTA, Binda.

Femmänningar.
10. ANCHUSA, Oxtunga.
11. LYSIMACHIA, Widegräs.
12. CAMPANULA, Klocka.
13. RHAMNUS, Brakwed.
14. SOLANUM, Qwäsing.
15. RIBES, Tistron.
16. CHÆROPHYLLUM, Hundloka.
17. SAMBUCUS, Fläder.

Sexmänningar.
18. BERBERIS, Surtörn.
19. RUMEX, Syra.

Åttamänningar.
20. POLYGONUM, Knägräs.
21. VACCINUM, Odon.
22. PARIS, Trulbär.

Tiemänningar.
23. ARBUTUS, Mjölon.

Tolfmänningar.
24. RESEDA, Wå.

Tjogmänningar.
25. PRUNUS, Plommon.
26. PYRUS, Päron.
27. TORMENTILLA, Blodrot.

Mångmänningar.
28. ACTÆA, Ikte.
29. CHELIDONIUM, Swalgräs.
30. DELPHINIUM, Riddersporre.
31. ANEMONE, Sippa.
32. THALICTRUM, Tripp.
33. CALTHA, Kalfleka.

Twåwäldige.
34. ORIGANUM, Dosta.
35. STACHYS, Stinckört.
36. MELAMPYRUM, Puthwete.

Fyrwäldige.
37. ISATIS, Weide.

Twåkulle
38. ANTHYLLIS, Örnblomster.
39. GENISTA, Ginst.
40. TRIFOLIUM, Wäpling.

Mångkulle
41. HYPERICUM, Johannisgräs.

Swågrur.
42. HIERACIUM, Hökegräs.
43. SERRATULA, Skädra.
44. BIDENS, Brunskär.
45. EUPATORIUM, Hampört.
46. TANACETUM, Renfana.
47. SENECIO, Stand.
48. ANTHEMIS, Leteblomster.
49. CENTAUREA, Klint.
50. VIOLA, Fiol.
51. IMPATIENS, Springkorn.

Twåtydige.
52. SATYRIUM, Brunkulla.

Sumbygge.
53. BETULA, Björk.
54. URTICA, Näsla.
55. XANTHIUM, Skräppa.
56. QUERCUS, Ek.
57. CARPINUS, Afwenbok.

Twåbygge.
58. SALIX, Hilster.
59. EMPETRUM, Kråkris.
60. MYRICA, Pors.

Månggifte.
61. FRAXINUS, Ask.

Löngifte.
62. LYCOPODIUM, Jämna.
63. HYPNUM, Moss.
64. LICHEN, Laf.
65. BYSSUS, Doft.

Aitalikusteri.1. LIGUSTRUM vulgare. †
Liguster.

Esiintyy Etelä-Euroopassa ja Orustin saaressa Bohuslänin saaristossa.Fins i S. Europa och på Orost i Bohusländska skären.

Tämä antaaa purppuraan vivahtavan värin, jota kortintekijät käyttävät.Dess här gifwa en purpurlet färg, som brukas af kortmakare.
Herr Arch. von Linnes Fl. Sv. 5.
Raj. Hist. 1603.
Jörl. Disp. Plant. Tinct. 1759.

Rantayrtti.2. LYCOPUS Europæus. b.
Fuska, Strandklo.

Kasvaa kosteilla paikoilla; yleinen.Wäxer på fuktiga stälen; allmän.

Mehu antaa mustan värin, joka tarttuu niin lujasti, ettei sitä juuri millään tavoin saa pestyä pois; sillä värjätään pellava mustaksi. Romanit, jotka haluavat esiintyä egyptiläisinä, sivelevät kasvojaan tällä mehulla, jotta näyttäisivät mustilta.Saften gifwer en swart färg, som sitter så fast uti, at den nästan på intet sätt låter aftwätta sig, hwarmed Linne swärtas. Sigaler, som wilja passera för Egyptier bestruka sig i ansiktet med denne saft, at de måtte se swarta ut.
Hoff. Schvenk.
von Linnes Fl. Sv. 31.
Jörlins Disputat. De Plant. tinct. 1753.
Rothofs Hush. Magaz. 496.

Apera spica-venti, Peltoluoho, kösa3. AGROSTIS Spica venti å.
Åkerhwen.

Kasvaa ruispelloilla; yleinen.Wäxer i rågåkrar; allmän.

Sen ruskeilla röyhyillä ja kukinnoilla värjätään vihreää, samalla tavoin kuin (järviruokon?) röyhyillä.Medelst dess bruna wippor och blomster färgas grönt, på samma sätt som med rörwippor.
Linders Färgek.

Ruiskattara4. BROMUS secalinus å.
Råglosta, Swingel.

Kasvaa ruispelloilla; yleinen.Wäxer i rågåkrar; allmän.

Röyhy värjää vihreäksi; sitä käytetään paljon Ystadin seudulla.Wippan färgar grönt, brukas mycket omkring Ystad.
Von Linn. Sk. Res. p. 277. Fl. Sv. 2. 96.
Jörl. Disp. de plant. Tinct. p. 12.

Phragmites australis, Järviruoko, vass5. ARUNDO phragmites. b.
Strandrör, bladhwass.

Kasvaa järvenrannoilla; yleinen.Wäxer i sjöstrander; allmän.

Röyhyn avulla talonpoikaisnaiset värjäävät vihreäksi seuraavasti: ruskeat kukkaröyhyt otetaan ja hakataan pieniksi, minkä jälkeen niitä keitetään hyvin vedessä. Seokseen lisätään hieman alunaa, ja sitten villa- tai pellavakangas kastetaan siihen, jolloin siitä tulee vihreää.Med wippan färga wåra bondeqwinfolk grönt således: Man tager de bruna blomwippor och hackar dem små, sedan sjudas de wäl uti watten, man lägger litet alun til, doppar så det yllna eller lindna tyget uti, då det blir grönt.
Jämf. Herr Arch. von Linn. Sk. Res. 277.
Jörl. Disp. de Plant. Tinct.

Tai: Kangas puretetaan alunalla ja huuhdellaan. Sen jälkeen otetaan röyhyjä, keitetään niitä vedessä ja säilytetään vesi; röyhyt heitetään pois. Liuokseen lisätään espanjanvihreää ja kalan sappea. Sen jälkeen villa tai lanka pannaan liuokseen ja keitetään puolitoista tuntia. Sen annetaan sitten jäähtyä, minkä jälkeen lisätään hieman suolaa ja sekoitetaan hyvin. Kangas pannaan jälleen liuokseen ja jätetään siihen, kunnes se on jäähtynyt.Eller: Tyget betes med alun, och så sköljes, sedan tager man rörwippor, kokar dem i watten, förwarar wattnet, kastar bort wipporne, och lägger Spansk gröna och fiskgalle uti lagen. Derpå lägges ullen eller garnet uti, som kokas 1 och en half tima. Man låter det så kallna, och läger då litet salt uti och rör wäl om: tyget läggs åter uti och blir liggande tils det kallnat.

Tai: Pureta ensin lanka alunalla ja anna sen kuivua. Tee se sitten keltaiseksi koivunlehdillä ja pane se sen jälkeen heti kattilaan yhdessä värjättävän aineen kanssa. Keitä sitä niin kauan kuin tuoretta kalaa keitetään, ja anna langan olla väriliemessä, kunnes se jäähtyy.Eller: Beta först garnet med alun, och låt det torkas, gör det sedan gult med björkelöf, och lägg det så flowis i kittelen med det som färgas skal. Koka det så länge, som färsk fisk kokas, och låt garnet ligga uti färgen tils den blir kall.

Tai: Ensin lanka puretetaan alunalla ja kuivataan. Sen jälkeen se pannaan kattilaan, mutta ensin kerros röyhyjä, sitten lankaa vuorotellen, kunnes kattila tulee täyteen. Aivan viimeiseksi pannaan kerros röyhyjä myös langan sivuille. Sen päälle kaadetaan mietoa lipeää, tai lipeää ja vettä. Annetaan sen kiehua niin kauan kuin tuoretta kalaa keitetään. Langan annetaan olla siinä, kunnes väriliemi on kokonaan kylmä.Eller: Aldraförst betas garnen med alun och torkas, sedan läggas de i kittelen, men först en flo rörwippor, så garn ömsewis tils kittelen blir full, då aldrasist lägs en flo af rörwippor, äfwen och på siderna omkring garnet. Här på slås swag lut, eller lut och watten, låt det koka så länge, som man kokar, färsk fisk, garnet får ligga uti tils färgen blir aldeles kall.
Linders Färgek. p. 101

Succisa pratensis, Purtojuuri, ängsvädd6. SCABIOSA Succisa b.
Ängwädd, afbett.

Kasvaa kosteilla niityillä; yleinen.Wäxer på sidländta ängar; allmän.

Lehdet tulee poimia ennen kuin yrtti alkaa kasvattaa vartta; sitten ne leikataan pieniksi paloiksi melko suureksi kasaksi, sen mukaan kuin värjäykseen tarvitaan, ja ensin pannaan kattilan pohjalle kerros niitä, sen päälle lankaa, ja sitten vuorotellen, kunnes päälle tulee hyvin paksu kerros. Kattila pannaan illalla tulelle ja keitetään vedessä niin kauan kuin tuoretta kalaa keitettäisi. Kun tämä on tehty, otetaan kattila tulelta ja annetaan sen seistä yön yli. Aamulla otetaan muutamia kourallisia tuhkaa, sen mukaan kuin värjäykseen tarvitaan, ja heitetään sekaan sekä sekoitetaan hyvin. Kattila ripustetaan jälleen tulelle ja keitetään yhtä kauan kuin edellä. Sen jälkeen värjättävä nostetaan pois ja ripustetaan keppeihin kattilan yläpuolelle, jotta se saa valua. Kun se nostetaan pois, langassa ei näy mitään väriä. Kun se on valunut, sitä kastetaan uudelleen 20 tai 30 kertaa, niin kauan kuin se on lämmintä. Jos väri ehtii jäähtyä, se lämmitetään uudelleen; mitä vihreämmäksi lanka tulee.Bladen böra plockas, förr än örten gåt i stjelk, de skäras då sönder, til en tämmelig stor hop, efter som färgningen är til, och lägges först en flo deraf på kittelbotten, och garn derpå, och så hwarftals, ofwan på lägs en flo wäl tjock, och så sättes kittelen om afton på elden och kokas med watten, så länge som en färsk fisk, när nu det skedt tager man det af elden och låter det stå öfwer natten: om morgonen tages några göpnar aska, alt efter som färgningen är til, och kastas der uti, samt röres wäl omkring, och kittelen hänges på elden igen, at koka så länge som förut. Sedan tages det up hänges på käppar öfwer kittelen, at det må afrinna. När man tager det up, synes ingen färg på garnet: när det afrunnit doppas det åter igen 20 eller 30 gånger, så länge det är warmt; skille färgen swalna, wärmas den up igen, desto grönare blir garnet.
Linders Färgek. p. 98.

Tai: Lehdet käytetään tuoreina, ei kuivattuina, ja niitä keitetään vuorotellen langan kanssa niin kauan kuin kalaa keitetään. Sen jälkeen niiden annetaan seistä yön yli kattilassa. Väri lämmitetään uudelleen, ja lanka asetetaan kepeille kattilan yläpuolelle, ylösalaisin käännetyn vadin alle, jotta höyry ei niin helposti pääsisi haihtumaan, vaan joutuisi kulkemaan langan läpi; sillä höyry on se, joka värjää. Sen jälkeen lanka väännetään kuivemmaksi, lehdet poistetaan, keitteeseen pannaan hieman tuhkaa, ja lankaa kastetaan siinä niin usein, että se on hyvin värjäytynyt.Eller: Bladen nyttjas färska, ej torkade, och kokas hwarftals med garnet, så länge som en kokar fisk: lemnas sedan, at stå öfwer natten i grytan. Färgen wärmas up, garnet lägs på käppar öfwer grytan med et fat up ned wändt, at immen ej så lätt må förflyga utan twinga sig genom garnet; emedan immen är det som färgar. Sedan wrides garnet, bladen borttagas, litet aska lägs uti decoctet, och garnet doppas så ofta der uti tils det är wäl färgat.
von Linnes Fl. Sv. 119. Öl. Resan 97. 101. Skånsk. Res. 277.
Jörl. Disp. p. 12.

Värimaratti, färgmåra7. ASPERULA tinctoria b.
Färgmadra.

Esiintyy pohjoisessa Euroopassa, etenkin Öölannissa. Fins i N. Europa, mäst på Öland.

Juuret nostetaan ylös ennen kuin yrtti alkaa kasvattaa vartta; ne värjäävät punaiseksi kuten krappi. Niitä käytetään Itämeren saarilla, ja värjääjät ovat todenneet ne hyväksi. Juuret keitetään mahdollisimman happaman saatavilla olevan juoman kanssa; tämä tekee väristä voimakkaamman. Kun juuret ovat kiehuneet, kangas pannaan liemeen, kun liuos on vielä lämmintä. Heti kun kangas nostetaan pois väriliemestä, se huuhdellaan nopeasti lipeässä.Rötterna uptagna förr än örten går i stjälk, färga rödt såsom krapp, brukas på öarna i östersjön och är af Färgare approberat. Rötterna kokas med suraste dricka, som kan fås, hwilket gör färgen högre. När rötterna kokat, lägs tyget uti, medan lagen ännu warm. Så snart det uptages utur färgen, sköljes det hastigt i lut.
Von Linnes Fl. Sv. 122. Öl. Res. 115. Gotl. Res. 238.
Wetensk. Acad. Hand. 1742. p. 20.
Jörl. Disp. p. 12.

Ahomatara, vitmåra8. GALIUM boreale b.
Märe.

Kasvaa kuivapohjaisilla niityillä; yleinen.Wäxer på hårdwals ängar; allmän.

Suomessa juurilla värjätään punaista. Mutta koska ne ovat melko pieniä, niitä tarvitaan varsin suuri määrä, ennen kuin niitä on riittävästi värjäykseen.Med rötterna färgas Rödt i Finland. Men som de äro nog små, will en tämlig stor myckenhet til innan det förslår til färgning.

Sen juuret nostetaan joko keväällä tai syksyllä, puhdistetaan hyvin mullasta, kuivataan, survotaan ja jauhetaan käsimyllyllä jauhoksi, joka sekoitetaan jauhettuun mallakseen; tai maltaat voidaan jauhaa yhdessä juurten kanssa. Ellei maltaita ole, käytetään mietoa olutta, joka tekee saman. Sen jälkeen pannaan kerros lankaa, ripotellaan sen päälle mainittua jauhoa ja juuria niin, että kerros tulee tasaiseksi. Sitten pannaan kerros lankaa ja sen päälle jälleen mainittua jauhoa, ja näin jatketaan vuorotellen sen mukaan, kuinka paljon lankaa on. Tämä keitetään vedessä hyvän aikaa. Lanka nostetaan sitten pois, huuhdellaan vedessä ja kuivataan.Dess rötter uptagas antingen wår eller höst, göras wäl rena ifrån mull, torkas, stampas och malas sönder på en handqwarn til et mjöl, som blandas med malit malt, eller kan maltet maias tillika med rötterna. Har man ej malt tages swagdricka, som gör det samma: der på lägger man et hward med garn, strör så af nämde mjöl och rötter der öfwer, at det blir jämt: man lägger så et hwarf med garn, och der öfwer af besagde mjöl, hwar med man fortfar hwarftals, efter den myckenhet af garn man har. Detta kokas up med watten en god stund, garnet tages sedan up, sköljes i watten och torkas.

Värjättävän kankaan tai langan tulee olla villaa, sillä tämä väri ei tartu pellavaan. Kangas voi ennestään olla valkoinen tai keltainen. Tämä väri ei jää krapista jälkeen, eikä muutu helposti.Tyget eller garnet, som färgas bör wara ylle, ty linne biter ej denna färg på: tyget kan förut wara hwitt eller gult. Denna färg gifwer ej Krapp efter, ändras ej eller lätteligen.
Von Linn. Fl. Sv. 124.
Wet. Ac. Handl. 1745. p. 244.
Jörl. Disp. de Plant. Tinct. p.12.

Keltamatara, gulmåra9. GALIUM verum b.
Jungfru Marie sängbalm.

Kasvaa kuivapohjaisilla niityillä; yleinen.Wäxer på hårdwalls ängar; allmän.

Juuret värjäävät punaiseksi samalla tavalla kuin edellinen, ja väristä tulee kaunis; mutta juurten täytyy olla kuivia, jotta väri tarttuisi. Kukilla värjätään keltaiseksi seuraavasti: kukat leikataan pieniksi, pannaan kattilaan ja keitetään niin kauan, kunnes nähdään, että liemi muuttuu keltaiseksi. Silloin se otetaan tulelta, kangas huuhdellaan vedessä ja kuivataan.Med rötterne färgas Rödt på samma sätt, som med den föregående, färgen blir wacker; men rötterna måste wara torra om det skal bita på. Med blomstren färgas Gult, således: blomstren skäras sönder, läggas uti en gryta och kokas så länge tils man ser at det blir gult. Då tages det af elden, tyget sköljes i watten och torkas.
Wet. Ac. Handl. 1745. p. 244. 251.
Jörlins Disp. 1759. p. 12.

Euroopanvieras, humalanvieras, nässelsnärja10. CUSCUTA Europæa å.
Hummelbinda, skorf.

Kasvaa pellavalla ja humalalla; yleinen.Wäxer på Lin och Humle; allmän.

Yrtti antaa himmeän punaisen värin: lanka puretetaan ensin alunalla, minkä jälkeen kuivattua yrttiä keitetään voimakkaasti vedessä, ja sen jälkeen lanka pannaan siihen.Örten gifwer en matt Röd färg: garnet alunbetes först, sedan tages torkade örten, som starkt kokas i watten, hwarpå garnet ilägges.
Von Linnes Fl. Sv. 125.
Jörlins Disp. de Pl. Tinct. Hr
Linder.

Anchusa officinalis, Rohtorasti11. ANCHUSA officin. b.
Ortunga.

Kasvaa pelloilla ja talojen läheisyydessä; yleinen.Wäxer i åkrar och wid husen; allmän.

Kukkaterästä saadaan mehua, joka alunan kanssa keitettynä soveltuu vihreäksi maalausväriksi.Blomkronan gifwer en saft, som kokad med alun tjenar til Grön målning.
Jörl. Disp. p. 13.

Ranta-alpi, strandlysing12. LYSIMACHIA Vulgaris b.
Widegräs.

Kasvaa kosteilla niityillä ja purojen varsilla; yleinen.Wäxer på sidländta ängar; och wid bäckar; allmän.

Vedessä keitetyt kukat antavat keltaisen värin, kun alunapuretettu lanka pannaan siihen.Blommorna kokte i watten gifwa en Gul färg, när alunbett garn lägs der uti.
Linder 85.

Kissankello, liten blåklocka13. CAMPANULA rotuntifolia b.
Klocka.

Kasvaa niityillä; yleinen.Wäxer på ängar; allmän.

Kukat antavat sinistä väriainetta; mutta kun siihen lisätään alunaa, siitä tulee vihreää.Blommorna gifwa et Blått bleck; men lägger man alun til, blir det Grönt.
Jörl. Disp. p. 14.

Frangula alnus, Korpipaatsama14. RHAMNUS Frangula †.
Brakwed, Tröste.

Kasvaa kosteissa paikoissa lehdoissa; yleinen.Wäxer i lundar på fuktiga ställen; allm.

Kuori antaa oranssin värin; se kuivataan ja maseroidaan sitten miedossa lipeässä tai lipeällä sekoitetussa vedessä, minkä jälkeen se keitetään lipeässä, jolloin väristä tulee keltainen. Mutta jos tuore kuori keitetään veden, suolan ja lipeän kanssa, väristä tulee ruskea, ja kangas keitetään lopuksi itse kuoren kanssa väriliemessä.Barken gifwer en Brangul färg, han torkas då, och macereras i swag lut, eller lutblandad watten, kokas sedan i lut, då färgen blir gul. Men tages färska barken och kokas med watten uti salt och lut blir färgen brun, och tyget kokas til slut med sjelfwa barken i färgningen.
Wet. Acad. Handl. 1742.

Tai: Kuori otetaan keväällä, kun mahlan muodostuessa; tämä kuori säilytetään siihen asti, kun sitä tarvitaan. Kun halutaan värjätä, se murskataan pieneksi ja pannaan joko tuoreeseen mietoon olueeseen tai tuoreeseen juustoheraan likoamaan kolmeksi vuorokaudeksi. Sen jälkeen se keitetään samassa liuoksessa, jossa sitä liotettiin, ja annetaan sitten kiehua hetken. Väristä tulee varsin kaunis; mutta jos sitä käytetään auringossa, se tummuu.Eller: Man tager barken om wåren, då trädet safwar, denne bark förwaras tils man honom behöfwer. När man wil färga brytes han små och lägs anten i färskt swagdricka, eller i färsk ostwasle at blötas i tre dygn; derpå kokar man up honom i samma lag, som man blött honom uti, låter så koka en liten stund, färgen blir nog wacker; men går man i solen mörknar hon.
Arch. von Linn. Öl. Res. 58. Gottl. Res. 175. och 207.

Tai: Ota paatsaman kuorta, raaputa sen uloin kerros pois, keitä sisempää kuorta vedessä, jossa on hieman alunaa, ja kasta lanka siihen; siitä tulee oranssia.Eller: Tag brakwedsbark skrapa af det yttra, koka den inre i watten med litet alun, och doppa garnet der uti, så blir det Brangult.
Lind. Färg. p. 89.

Punaiseksi värjäämiseen käytetään kuorta seuraavalla tavalla: puusta irrotettu kuori heitetään jollekin katolle, jossa sen annetaan maata taivasalla koko vuoden. Sen jälkeen sitä keitetään vuorotellen värjättävän aineen kanssa, jonka tulee ensin olla käsitelty alunalla.Til Röd färg brukas barken på detta sättet afskalad af trädet kastas på något tak, at under bar himmel ligga hela året, då den först med godset, som förut skal wara alunbett, kokas hwarftals.
Prof. Kalms. Bohusl. Resa.

Kun lanka ensin värjätään koivunlehdillä vihreänkellertäväksi, se kuivataan sen jälkeen ja keitetään sitten paatsamanmarjojen kanssa, siitä tulee vihreää.När garnet först färgas gröngult med björklöf, torkas der efter, och kokas sedan med brakwedbär, så blir det Grönt.

Tai: Lehdet ja marjat otetaan, survotaan ne rikki kattilassa, ja kun ne ovat kiehuneet, pannaan villalanka niiden joukkoon ja annetaan kiehua. Jos halutaan tummanvihreää, lanka käsitellään sen jälkeen lipeällä; mutta jos halutaan vaaleanvihreää, sitä ei käsitellä lipeällä. Väristä tulee kaunis, mutta se ei pysy, jos sitä pidetään auringossa.Eller: Man tager löfwet med bären, stöter sönder dem i en gryta, när de upkokat lägger man ullgarnet der uti och låter så koka. Will man hafwa Mörkgrönt, så lutar man det sedan; men wil man hafwa ljusgrönt lutas det ej. Färgen blir wacker men sitter ej uti, om man går i solen.
Wet. Ac. Handl. 1742.

Rhamnus cathartica, Orapaatsama15. RHAMNUS catharticus †.
Getapel, Walbjörk.

Kasvaa niittymäillä; yleinen.Wäxer i ängsbackar; allmän.

Sen sisempi kuori antaa kauniin keltaisen värin, ja se valmistetaan samalla tavalla kuin korpipaatsaman kuori.Dess inre bark gifwer en wacker Gul färg och präpareras på samma sätt som gulbarken.
Arch. von Linnes Fl. Sv. 202. Öl. Res. 58. Gottl. Res. 175. 207.

Kuori kuivattuna, survottuna ja lipeässä keitettynä värjää punaiseksi ja punaruskeaksi. Kuorta keitetään silloin tunnin ajan miedossa lipeässä tai vedessä, johon on sekoitettu lipeää. Kun kuori on kiehunut niin kauan, se otetaan pois, ja kattilaan heitetään hieman rautavitrilliä, minkä jälkeen sarka tai pellava pannaan liemeen ja jätetään siihen yöksi. Seuraavana päivänä se otetaan pois ja ripustetaan kuivumaan auringonpaisteeseen, jolloin kankaan nurja puoli ripustetaan aurinkoa kohti. Jos jokin osa kankaasta ei ole tasaisesti värjäytynyt, se sivellään väriliemellä ja ripustetaan jälleen aurinkoa kohti. Uloin kuori täytyy kuoria pois.Barken torkad, stött och kokad i lut färgar Rödt och Rödbrunt. Barken kokas då i swag lut, eller lutblandat watten en timma, och då barken så länge kokat, tages han bort, och litet kopparrök kastas i kittelen då walmaret eller linne ilägges, som står öfwer natten: den andra dagen tages det up och hänges at torka i solskenet, då rätan af tyget hänges åt solen. Skulle någon del af tyget ej wara jämnfärgat, bestrykes det med färgelagen, och hänges åter mot solen. Den yttra barken måste afskalas.
Linders Färger. p. 73.

Nämä marjat, myöhään syksyllä poimittuina, antavat ruskean mehun. Marjoilla voidaan myös värjätä vihreäksi samalla tavoin kuin paatsamanmarjoilla.Desse bär aftagne sent på hösten gifwa en brun saft. Med bären kan ock färgas Grönt såsom med Brakwedsbär.
Arch. von Linnes Fl. Sv. 202

Tai: Ota kypsät marjat, survo ne etikassa, pane ne tulelle suureen astiaan ja anna niiden kiehahtaa hieman. Kaada ne pellavakankaan päälle, purista mehu läpi ja kaada etikkaa sen päälle, mitä jää jäljelle. Keitä se jälleen ja purista mehu ulos. Sen jälkeen lisätään survottua alunaa, jolloin väristä tulee vihreä. Jotkut ottavat marjat, kaatavat niiden päälle lipeää ja antavat niiden seistä niin kauan kuin katsovat tarpeelliseksi. (Kaikki, mitä tällä halutaan värjätä, täytyy ensin käsitellä alunalla.) Sen jälkeen marjat survotaan rikki, lipeä lämmitetään ja kangas pannaan siihen sekä sitä käännellään usein. Keittämisen tulee kestää puoli tuntia tai kauemmin.Eller: Tag mogna bären, stöt dem sönder i ättika, sätt dem på elden uti et stort käril, låt dem koka litet up, slå dem så på et linne kläde, tryck saften igenom, och slå ättika på det qwart är, koka up det igen, och prässa ut saften. Sedan lägs stött alun til blir färgen Grön. Andra taga bären slå lut på dem, och låtat stå så länge man tycker. (Hwad man härmed färga wil måste först alunbetas) sedan stötas bären sönder, luten wärmes, och tyget lägs uti samt wändes ofta. Kokningen bör ske en half tima eller mer.
Linders Färgek. p. 96.

Maalaajille tarkoitettua mehuvihreää saadaan seuraavasti: Otetaan nämä marjat kypsinä, puristetaan niistä mehu ja kaadetaan se rakkoon niin, ettei ilmaa pääse sisään. Rakko ripustetaan kellariin. Kun väriä käytetään, sitä hierretään etikan, alunan ja espanjanvihreän kanssa. Jos mustakoison marjoja hierretään liidun kanssa, saadaan myös eräänlaista mehuvihreää.Saftgrön för Målare fås således: Man tager desse bär mogna, prässer ut saften, slår uti en blåsa, at intet wäder kommer til: blåsan hänges i källaren. När det brukas rifwes det med ättika, alun och spansk gröna. Rifwer man nattskatebär med krita fås ock en sort Saftgrön.
Linder.

Tai: Ota marjat ennen kuin ne joutuvat pakkasen puremiksi ja vetisiksi, survo ne puuastiassa ja kaada ne kiviruukkuun. Ripottele niiden päälle ja alle alunaa ja anna niiden seistä lämpimässä vuorokauden ajan. Kaada sitten niiden päälle kirkasta lipeää ja pane tulelle kiehumaan hieman. Anna jäähtyä ja siivilöi kankaan läpi. Kaada suodatettu ohut neste häränrakkoon, ripusta se ja anna kuivua ilmassa.Eller: Tag bären förr än de bli frostbitne och blöta, stöt dem sönder i et träkärile och slå dem i en stenkruka, beströ dem med alun öfwer och under, låt dem så stå i wärman et dygn. Slå sedan derpå klar lut, sätt dem på elden at något koka, låt det kalna och silat genom en duk, det tunna som afsilat är slå i en orblåsa, at hänga och torka i wädret.
Rajus.

Tai: Survo marjat alunan kanssa, lisää niiden joukkoon hieman vettä ja anna kiehua, kunnes vesi muuttuu keltaiseksi. Survo sitten keltaisia liljankukkia, kaada hieman niiden mehua tämän päälle, siivilöi se hiussiivilän läpi ja kuivaa.Eller: Stöt bären med alun, blanda litet watten der under och låt det koka up tils watnet blir gult: stöt sedan gula lilje blomster, gjut något af den saften derpå, silat genom en härsikt och torkat.
Linders Färgek. p. 96.

Mustakoiso, nattskatta16. SOLANUM nigrum å.
Hanletsgräs, battskategräs.

Kasvaa muokatuilla paikoilla; yleinen.Wäxer på brukade ställen; allmän.

Lehdet otetaan, survotaan ja niistä puristetaan mehu. Siihen pannaan [epäselvä sana] sekä hieman alunaa, jolloin siitä tulee vihreää; mutta [värjättävän aineen] tulee sitä ennen olla valkaistu.Man tar bladen, stöter och prässar ut saften, der uti läggs det lindna med litet alun, så blir det Grönt; men bör förut wara blek.
Linders Färgek. p. 100.

Mustaherukka17. RIBES nigrum †.
Swarta winbär.

Kasvaa villinä Pohjanmaalla ja Västerbottenissa, muualla yleisenä puutarhoissa.Wäxa wilt i Öster och Wästerbotten, eliest i trägårdar allmänn.

Marjat poimitaan hyvin kypsinä, survotaan ja mehu puristetaan kankaan läpi; mutta värjättävän aineen täytyy sitä ennen olla alunalla käsitelty ja kuiva. Sen jälkeen se kastetaan väriliemeen, jolloin väristä tulee kirkkaanpunainen.Bären tagas wäl mogna, stötas och saften utprässas genom et kläde; men det som skal färgas måste förut wara alunbett och tort. Sedan doppas det i färgen, som då blir högröd.
Lind. Färgek. p. 101.

Anthriscus sylvestris, Koiranputki, hundkäx18. CHÆROPHYLLUM sylvestre f.
Hundloka, kaxe

Kasvaa talojen läheisyydessä; yleinen.Wäxer wid husen; allmän.

Kukat antavat keltaisen värin, joka on parempi kuin liuskaläätteen, mutta huonompi kuin väriresedan. Kasvin latvat otetaan heti, kun se on alkanut kukkia; sen jälkeen ne kuivataan ja säilytetään.Blommorna gifwa en Gul färg, som äfwergår änskäran, men är sämre än Wau. Topparna tagas af örten strax han begynt blomma, hwarpå de torkas och förwaras. Jörlins Dipsp. p. 14

Lanka puretetaan ensin alunalla ja keitetään sitten yhdessä koiranputken kanssa vedessä hyvän aikaa, minkä jälkeen se otetaan pois ja huuhdellaan*, ja mitä voimakkaampaa lipeä on, sitä voimakkaamman värin lanka saa. Lipeä vaihdetaan jokaisen huuhtelun yhteydessä.

* Korjaukset. Sivu 14, rivi 29. ”ja huuhdellaan”, lue: "ja huuhdellaan lipeässä"Garnet alunbetes först och kokas sedan tillika med hundlokan i watten en god stund, hwarpå det tages up och sköljes*, och ju starkare luten är, desto högre färg får garnet. Luten ömsas wid hwar skölgning.
Arch. von Linnes Fl. Sv. 257. Westgöth. Res. p. 3. Skån. Res. p. 267.

*Rättelser.
Pag. 14. lin 29. står: och sköljes, läs och sköljes i lut.

Sambucus nigra, Mustaselja19. SAMBUCUS niger †.
Fläder.

Kasvaa talojen lähistöllä, Gotlannissa yleinen.Wäxer wid husen, på Gottland allm.

Lanka puretetaan alunalla: ota sitten kypsiä seljanmarjoja, keitä niitä hyvän aikaa ja murskaa ne rikki kauhalla. Keitinliemi siivilöidään siemenistä erilleen, siihen pannaan hieman espanjanvihreää ja annetaan sen jälleen kiehua. Kattila nostetaan tulelta, lanka pannaan siihen ja jätetään siihen, kunnes se on jäähtynyt. Silloin lanka nostetaan pois ja kuivataan*.

*Korjaukset. Sivu 16, rivi 10. "ja kuivataan"; lue: "ja kuivataan, jolloin siitä tulee sininen."Garnet alunbetes: tag sedan mogne Fläderbär, koka dem en god stund, och kryst dem sönder med en slef. Spadet silas ifrån kärnarna, man lägger der uti litet Spansk gröna, och låter det koka igen. Kittelen lyftes af elden, garnet lägs uti, och blir der liggande tils det kalnat, då uptages det och torkas*.
Linders Färgek. p. 63.

* Rättelser. Pag. 16. lin 10. står: och torkas, läs och torkas, så är dett Blått.

Ruohoselja, sommarfläder 20. SAMBUCUS Ebulus b.
Lille fläder. Mannablod.

Kasvaa Kalmarin seudulla ja monin paikoin muuallakin, muualla puutarhoissa.Wäxer wid Calmar och flerestädes, eljest i Trägårdar.

Kahden markan painoista villalankaa varten ota 4 luotia alunaa, 1 kourallinen tuhkaa ja niin paljon vettä kuin tarvitaan. Keitä lanka siinä ja kaada sitten lipeäliuos pois. Ota pieni määrä seljanmarjoja tai myös mustikoita, survo ne etikassa ja keitä lankaa siinä hitaasti; näin väristä tulee sininen, erityisesti jos siihen lisätään kourallinen suolaa.Til 2 marker ullgarn tag 4 lod alun, 1 näfwe aska och watten så mycket som behöfs, koka garnet der uti, och slå sedan bort luten. Tag lille Fläderbär, eller och Blåbär, stöt dem sönder i ättika, och koka garnet der uti längsamt, så blir färgen blå, särdeles om der til lägs en näfwe salt.
Linders Färgek. p. 62.

Ruostehappomarja21. BERBERIS vulgaris †.
Berberis, Surtörn.

Kasvaa metsäisillä mäillä; hyvin yleinen.Wäxer i skogsbackar; mäst allmän.

Kuori otetaan juurista niiden ollessa vielä tuoreita ja maa-aines huuhdellaan hyvin pois. Kuori pannaan sitten murskaamattomana veteen kiehumaan; lopuksi pannaan villalanka joukkoon ja sen annetaan olla siinä jonkin aikaa.Man tager barken af rötterna, medan den är färsk och sköljer wäl jorden ifrån, han lägs sedan ostött i watten at koka, sist ilägges ullgarnet, som får stå en stund.
Arch. von Linn. Fl. Sv. 311.
Wett. Acad. Handl. 1745. p. 251.

Tällä keltaisella kuorella värjätään myös saffiaaneja keltaisiksi, mitä Puolassa paljon käytetään.Med denne gula bark färgas och Saffianer gula, whilket i Pålen mycket brukas.
Jörl. Disp. p. 15.

Kun vihreistä happomarjapensaan oksista otetaan sisempi keltainen kuori ja keitetään sitä alunan kanssa vedessä, saadaan keltainen väri, jolla voidaan värjätä kaikenlaista, myös luita, jos ne vain ensin liotetaan yön yli.Tager man af gröna Berberis qwistar den inra gula barken och kokar den med alum i watten, så har man en gul färg, hwar med kan färgas allehanda, jämwäl ben, om de allenast först öfwer natten läggas i blöt.
Lind. Färgek.

Niittysuolaheinä22. RUMEX Acetosa b.
Ängsyra.

Kasvaa niityillä; yleinen.Wäxer på ängar; allmän.

Juurella värjätään keitteet punaisiksi; muutoin sitä ei käytetä värjäykseen.Med roten färgas decocter röda, brukas eljest ej til färgning.
Arch. von. Linn. Fl. Sv. 318.
Jörl. Disp. p. 16.

Keltahierakka, strandskräppa23. RUMEX maritimus b.
Hafssyra.

Kasvaa saaristossa, ei niin yleinen. Wäxer i skärgården, är ej så allmän.
Arch. von Linnes Fl. Sw. 313.

On hyvä syy olettaa, että kasvi antaa keltaisen värin, ja sitä pitäisi siksi kokeilla.Man har stor anledning at tro, det örten gifwer en gul färg och bör derföre försökas.
Jörlins Disp. p. 16.

Persicaria maculosa, Hanhentatar, åkerpilört24. POLYGONUM Persicaria å.
Röknäfwa.

Kasvaa teiden varsilla; yleinen.Wäxer wid wägar; allmän.

Kasvi värjää alunapuretetun langan keltaiseksi.Örten färgar alunbetta garn Gula.
Wet. Ac. Hand. 1745. p. 251.
Jörl. Disp. p. 17.

Persicaria hydropiper, Katkeratatar, bitterpilört25. POLYGONUM Hydropiper å.
Jungfrutwäl.

Kasvaa talojen lähistöllä ja teiden varsilla; yleinen.Wäxer wid husen och wid wägar; allm.

Tällä värjätään vaaleankeltaiseksi seuraavasti: lanka puretetaan alunalla ja kuivataan. Kasvi silputaan pieneksi ja pannaan kerroksittain langan kanssa, joka sitten keitetään ja huuhdellaan vedessä.Med denna färgas Ljusgult sålunda: garnet alunbetes och torkas: örten hackas sönder och lägs hwarftals med garnet, som sedan kokas up och sköljes i watten.
Kongl. Wet. Acad. Handl. 1741. p. 25.
Jörl. Disp. 17.

Mustikka26. VACCINIUM Myrtillus †
Blåbär, swälon

Kasvaa metsissä; yleinen.Wäxer i skogar; allmän.

Käytä yhtä pottia* mustikkamehua varten yksi lasi etikkaa, 1 luoti alunaa ja puoli luotia kuparikuonaa. Anna seoksen hieman hautua, pane lanka siihen; ota se sitten pois ja anna kuivua ilmassa. Kun se pestään, siitä tulee sinistä. Jos halutaan sinisempi väri, lisätään väriomenaa; mutta jos halutaan vaaleampi, kuparikuona jätetään pois.

* Pott oli ruotsalainen tilavuusmitta, 1/3 kannua, eli 0,87 lTil en pott blåbärssaft tag et glas ättika, 1 lod alun och et halft lod kopparslagg, låt det litet sjuda, lägg garnet der uti; tag det up och låt det torka i luften, då det blir twättat, är det Blått. Wil man hafwa det blåare lägs ekäplen til; men wil man hafwat ljusare lemnas kopparslagget.
Lind. Färget. p. 62.
Med Odon skall kunna färgas på lika sätt.
Roth. Hush. Magaz. p. 147.

Tai: Kun nämä mustikat otetaan tuoreina, ne survotaan hyvin rikki, ja etukäteen alunapuretettu lanka pannaan marjojen joukkoon. Sen annetaan kiehua niin kauan, kunnes havaitaan sen olevan riittävän värjäytynyt. Sitten se kuivataan ja käsitellään lipeällä. Tämä väri näyttää violetilta, kiinnittyy hyvin ja sitä käytetään erityisesti sukkien värjäämiseen.Eller: Tager man desse Blåbär färska, stöter dem wäl sönder, och lägger det förut alunbetta garnet ibland bären, och låter det så länge koka tils man finner det är nog. Man torkar det då och drar det genom lut. Denne färg ser fiolett ut, sitter bra uti, och brukas i synnerhet, at färga strumpor med.
Kongl. Wet. Acad. Handl. 1745. p. 247.

Sudenmarja, ormbär27. PARIS quadrifolia b.
Trullbär.

Kasvaa niittylehdoissa; yleinen.Wäxer i ängslundar; allmän.

Ensin lanka puretetaan alunalla ja kuivataan. Sen jälkeen otetaan sudenmarjan kuivaa ruohoa (?), joka on kerätty ennen sen kukkimista. Se keitetään voimakkaasti vedessä, ja kun keite on jäähtynyt, lanka pannaan siihen. Liemi keitetään jälleen, minkä jälkeen sen annetaan seistä ja jäähtyä. Kun lanka on muuttunut vihreäksi, se otetaan pois ja kuivataan.Först alunbetes garnet och torkas, sedan tages Trullbärs gräs, som är tort, och blifwit uptagit förr än det blommat, kokas starkt i watten, då det swalnat ilägges garnet, som åter kokar up, hwar efter det står och swalnar, då det blit Grönt uptages och torkas.
Linders Färgek.

Arctostaphylos uva-ursi, Sianpuolukka28. ARBUTUS Uva ursi †
Mjölonris.

Kasvaa hiekkakankailla; yleinen.Wäxer på Moar; allmän.

Lehtiä käytetään harmaan värin valmistamiseen, kun ne keitetään alunan kanssa.Bladen brukas til Grå färg, då de kokas med alun.
Wet. Acad. Handl. 1742. p.28.
Jörl. Disp. p. 17.

Tai: Ota kuivattua ja pehmeäksi hakattua sianpuolukan vartta. Keitä sitä sitten jonkin aikaa vedessä, heitä lehdet pois ja säilytä liemi. Lisää siihen viilausjauhetta sekä kourallinen lepänkuorta ja tammenkuorta sekä pähkinänkuoria. Keitä kaikki yhdessä ja siivilöi. Kun tällä halutaan värjätä, pannaan villa ja pellava siihen ja annetaan kiehua puoli tuntia, minkä jälkeen sen annetaan jäähtyä. Jos väri ei yhdellä kerralla ole riittävän tumma, kangas pannaan liemeen useita kertoja, kunnes se on riittävän musta. Kun joukkoon kaadetaan kannu virtsaa, väristä tulee kestävä.Eller: Tag mjölonris, torkat och klappat tils det blir mjukt. Koka det sedan en stund i watten, kasta bort bladen och behåll lagen, lägg filspän dertil, samt en hand full albark och Ekebark, samt nötskal, koka det tilsamman och silat. När man wil färga här med, lägs yllet och linnet der uti, och man låter det koka en half tima, sedan kalna. Är det ej nog med en gång, lägs tyget uti flere resor tils det blir swart nog. Slås en kanna urin til blir färgen beständig.
Linders Färgek. p. 71.

Pelkillä sianpuolukan varsilla voidaan värjätä hyvä kastormustaa ilman muiden aineiden lisäämistä mustan värin valmistukseen. 200 naulaa villatavaraa, joka on ensin tavalliseen tapaan värjätty siniseksi värjäysaltaassa, keitetään 2 tuntia 16 naulan vitriolin ja 8 naulan viinikiven kanssa. Se nostetaan tavalliseen tapaan pois ja huuhdellaan seuraavana päivänä. 150 naulaa kuivattuja ja hienoksi hakattuja sianpuolukan varsia keitetään 2 tuntia puhtaassa vedessä ja otetaan sitten pois. Sianpuolukan keittoliemeen pannaan siniseksi värjätty ja keitetty villatavara sekä yhtä paljon krappia kuin tavalliseen Castor-mustaan käytetään. Niitä keitetään puolitoista tai kaksi ja puoli tuntia, nostetaan pois, huuhdellaan ja jäähdytetään. Sianpuolukan varret kerätään syksyllä, kun ne ovat vielä vihreitä.Med mjölonris allena kan färgas god Castor swärta utan tilsats af andra ämnen til swart färg: 200 skålpund yllegods förut blåat på wanligt sätt i kyp, afkokas 2 timar med 16 skålpund vitriol och 8 skålpund whit winsten, som efter wanligheten uptages och sköljes andra dagen. 150 skålpund torkat och sönderhackad mjölonris kokas 2 timar i rent watten och sedan tages derifrån; uti mjölonris soppan lägges det blåade och afkokte yllegodset tillika med så mycket krapp, som wanlig Castor swärta, kokas i halfannan eller 2 och en half tima, uptages, sköljes och swalas. Mjölonriset hämtas om hösten medan det ännu är grönt.
Wet. Acad. Handl. 1753. p.123.

Värireseda, färgreseda.29. RESEDA Luteola å
Wau.

Kasvaa Skånessa Lundin ympäristössä ja useissa muissa paikoissa, mutta ei ole yleinen.Wäxer i Skåne omkring Lund och fl. st. men ej allmän.

Kasvi antaa kauneimman keltaisen värin (Chamois), joten sitä käytetään paljon ja sitä ostetaan ulkomailta suuria määriä, vaikka sitä voitaisiin meillä hyvin helposti viljellä.Örten gifwer den wackraste Gula färg (Chamois) är altså mycket i bruk, och köpes utifrån i stor quantitet, fast hon mycket lätt hos oss kunde cultiveras.
Wet. Acad. Handl. 1742. p. 25.
Jörl. Dis. 29.

Koko kasvi juurineen revitään maasta, kun se on kypsä, sidotaan pieniksi nipuiksi, jotka asetetaan pellolle tai seinää vasten kuivumaan. Sen jälkeen se säilytetään kuivassa huoneessa, kunnes sitä tarvitaan värjäykseen.Hela örten upryckes med rot när den blir mogen, bindes i små knippor, som ställas på åkern eller emot någon wägg at torkas, förwaras sedan i tort rum tils den behöfwes til färgning.

Sitruunankeltainen pellavalle, palttinalle ja puuvillalle. Yhtä naulaa värjättävää tavaraa varten: 16 luotia resedaa keitetään puolitoista tuntia kuudessa kannussa vettä, ja sen päälle pannaan harmaakivi, jotta se pitää väriruohon pohjassa. 12 luotia valkoista potaskaa sirotellaan ennen keittämistä ympäri astiaa väriruohon päälle. Astia nostetaan tulelta, kivi otetaan pois, väriruoho pannaan vadille ja päälle kaadetaan yksi stoppi vettä. Sen jälkeen ruohoa puristetaan, jotta se luovuttaa värinsä; kasvi otetaan pois, mutta liemi kaadetaan takaisin kattilaan. Neljännesluoti espanjanvihreää liotetaan puolessa kvarterissa vettä ja kaadetaan samaan keltaiseen väriliemeen. Kuiva pellavatavara ja märkä puuvillalanka tai -kangas pannaan samaan kattilaan, niitä käännellään neljännestunnin ajan lämpimässä vedessä, väännetään kuivaksi, jäähdytetään ja huuhdellaan.1) Citrongult på linne, lärft och bomull til ett skålpund gods: 16 lod Wå kokas 1 och en half tima i 6 kannor watten med en gråsten den på, at den må hålla färgegräset til botten. 12 Lod hwit pottaska strös för kokningen rundt omkring i kärilet ofwan på färgegräset. Kärilet lyktes af elden, stenen borttages, färgegräset lägs på et fat och et stop watten påslås, hwar efter gräset kramas, at det ger ifrån sig sin färg, då gräset borttagas, men spadet slås tilbaka i kittelen. Et fjerdedels lod Spansk gröna blötes uti et halft qwarter watten och slås uti samma gula färgespad, då tort linnegods och wätt bomulls garn eller tyg lägges i samma kittel, wändes en fjerdedels tima i warma watnet, utwrides, swalas och sköljes.

2) Sitruunankeltainen yhdelle naulalle silkkiä: silkkiä keitetään 2 tuntia 6 kannussa vettä, jossa on 16 luotia saippuaa. Se nostetaan pois, huuhdellaan ja taputellaan, jotta saippua saadaan hyvin pois. Silkkitavara keitetään jälleen tunnin ajan toisessa 6 kannun vesimäärässä ja 16 luodissa saippuaa; se nostetaan pois, huuhdellaan, taputellaan hyvin ja kuivataan. Sen jälkeen sitä puretetaan alunalla 12 tunnin ajan: 8 luotia roomalaista alunaa sulatettuna 3 kannuun vettä puhtaassa puuastiassa. Neljännes naulaa resedaa ja 8 luotia potaskaa keitetään kiven ollessa päällä tunnin ajan neljässä kannussa vettä. Värireseda puristetaan ja poistetaan. Väriliemi kaadetaan puuastiaan; alunapuretettu silkki pannaan siihen tunniksi värjäytymään, sitä sekoitetaan, nostetaan pois, huuhdellaan, väännetään kuivaksi ja kuivataan.2) Citrongult på et skålpund silkegods: Godset kokas 2 timmar i 6 kannor watten med 16 lod såpa, uptages sköljes och klappas at såpan kommer wäl ut. Silkesgodset kokas åter en timma i andra 6 kannor watten med 16 lod-såpa, uptages, sköljes, klappas wäl och torkas, betes der efter i 12 timar med 8 lod Romersk alun upsmält i 3 kannor watten uti rent träkäril. Et fjerdedels skålpund Wå och 8 lod potaska kokas med sten på 1 time i 4 kannor watten, gräset utkramas och borttages. Färgespadet släs i träkäril; det alunerade silkes godset lägges der uti 1 time at färgas, omröres, uptages, sköljes, wrides och torkas.

3) Kullankeltainen yhdelle naulalle valkoista silkkiä: Silkki keitetään samoin kuin sitruunankeltaisen värin yhteydessä on mainittu, kaksi tuntia 16 luodin saippuan kanssa 6 kannussa vettä. Se nostetaan pois, huuhdellaan ja taputellaan, jotta saippua saadaan hyvin pois. Sitä keitetään jälleen tunnin ajan 6 kannussa vettä ja 16 luodissa saippuaa, nostetaan pois, huuhdellaan, taputellaan ja kuivataan. Sitä puretetaan 24 tuntia 8 luodilla roomalaista alunaa, joka on sulatettu 3 kannuun vettä puhtaassa puuastiassa. Yksi ja puoli naulaa resedaa ja 6 luotia valkoista potaskaa keitetään tunnin ajan 5 kannussa vettä kiven ollessa painona päällä. Reseda poistetaan ja väriliemi kaadetaan puhtaaseen puuastiaan. Alunapuretettu silkki annaan siihen tunniksi värjäytymään, sitä sekoitetaan hyvin, nostetaan pois ja väännetään hyvin kuivaksi. Samaan väriliemeen lisätään puoli luotia orleanaa ja 2 luotia potaskaa, jotka on keitetty yhdessä yhdessä stopissa vettä. Silkkitavara pannaan siihen, sitä sekoitetaan ja käsitellään hyvin puolen tunnin ajan, nostetaan pois, huuhdellaan, väännetään kuivaksi ja kuivataan.3) Guldgult på 1 skålpund hwitt silkesgods: Godset kokas, som wid Citrongul färg på silke omnämt är, i 2 timar med 16 Lod såpa i 6 kannor watten, uptages, sköljes och klappas at såpan gör wäl der utur, kokas åter en tima i 6 kannor watten med 16 lod såpa, uptages, sköljes, klappas och torkas, betes i 24 timar med 8 lod Romersk alun, upsmält i 3 kannor watten uti et rent träkäril. Et och et halft skålpund Wå och 6 lod hwit påtaska kokas en tima i 5 kannor watten med sten på. Gräset borttages och färgspadet slås i rent träkäril. Det alunerade sidengodset lägges der i en tima at färgas, omröres wäl, uptages och wrides wäl ut. I samma färgespad slår man et halft lod oljana och 2 lod påtaska, kokte i et stop watten; silkes godset lägs deruti, röres och handteras wäl en half tima, uptages, sköljes, wrides och torkas.

Tällä värjätään vihreää monella eri tavalla, kuten:Här med färgas Grönt på åtskilligt sätt såsom:

4) Vaaleanvihreä yhdelle naulalle pellavaa ja puuvillaa: Puolta naulaa resedaa keitetään puolitoista tuntia 6 kannussa vettä. Sen päälle sirotellaan 12 luotia valkoista potaskaa. Reseda nostetaan pois ja pannaan vadille, jonka päälle kaadetaan puoli stoppia vettä. Ruoho puristetaan ja heitetään pois, mutta liemi kaadetaan takaisin keittoastiaan. Puoli luotia hienoksi jauhettua espanjanvihreää liotetaan yhdessä kvarterissa vettä ja kaadetaan samaan keltaiseen väriliemeen. Lisäksi siihen kaadetaan 1½ luotia sinipuuta, joka on keitetty neljännestunnin ajan yhdessä kvarterissa vettä. Väriliemi sekoitetaan ja pidetään lämpimänä. Kuiva pellava ja märkä puuvilla pannaan siihen puolentoista tunnin ajaksi, käännellään, väännetään kuivaksi, jäähdytetään ja huuhdellaan.4) Ljusgrönt på 1 skålp. linne och bomull: Et halft skålpund Wå kokas en och en half tima i 6 kannor watten der ofwan på strös 12 lod hwit potaska. Färgegräset uptages lägges på et fat, hwarpå slås et halft stop watten, gräset utkramas och bortkastas, men spadet slås tilbaka i kokkärilet. Et halft lod fin stött spansk gröna blötes i et qwarter watten och slås i samma gula färgespad; äfwen slås dit 1 och et halft lod brun bresilja kokad en fjerdedels tima i et qwarter watten. Färgespadet omröres och hålles warmt. Tort linne och wått bomullsgods lägs deruti en och en half time, wändes, upwrides, swalas och sköljes.

5. Keskivihreää yhdelle naulalle puuvilla- tai pellavatavaraa: Menettely on siinä sama kuin edellisessä, paitsi että puolen luodin sijasta käytetään yksi kokonainen luoti hienoksi jauhettua espanjanvihreää, joka liotetaan puolessa kvarterissa vettä ja kaadetaan väriliemeen. Lisäksi 1½ luodin sijasta käytetään 3 luotia sinipuuta, joka on keitetty yhdessä kvarterissa vettä.5. Mellangrönt på et skålpund bomulls eller linnegods: Handteringen derwid är lika med den förre, allenast man i stället för et halft tar 1 helt lod fin stött spansk gröna, som blötes i et halft qwarter watten och slås i färgen, samt at i stället för 1 och et halft tages 3 lod brun bresilja kokt i et qwarter watten.

6. Tummanvihreä yhdelle naulalle puuvillaa tai pellavaa: Menettely on myös sama kuin vaaleanvihreässä, paitsi että siihen tarvitaan 2 luotia hienoksi survottua espanjanvihreää, joka on liotettu yhdessä kvarterissa vettä, sekä 7 luotia sinipuuta, jota on keitetty neljännestunnin ajan puolessa stopissa vettä.6. Mörkgrönt på et skålpund bomull eller linne: Processen der wid är också lika med ljusgrönt, allenast at dertil fordras 2 lod fin stött samt uti 1 qwarter watten upblött spansk gröna, och 7 lod brun bresilja kokad en fjerdedels tima uti et halft stop watten.

Huomautus. Kun puuvillalankaa tai puuvillakangasta värjätään joko keltaiseksi tai vihreäksi edellä olevien ohjeiden mukaan, se keitetään sitä ennen neljännestunnin ajan puhtaassa vedessä. Vesi on kuitenkin keitettävä ensin kiehuvaksi ennen kuin tavara pannaan siihen.Anmärkn. När bomullsgarn eller bomullstyg färgas antingen Gult eller Grönt efter föregående beskrifningar, kokas det förut en fjerdedels tima i rent watten, whilket watten bör upkokas innan godset lägs uti.
Rothofs Hush. Magaz. p. 669.

Luumupuu.30. PRUNUS domestica. †.
Plommon.

Kasvaa talojen luona ja niityillä, alkaa tulla kotoperäiseksi.Wäxer wid husen och på ängar, börjar bli inhemsk.

Kuorella värjätään keltaiseksi näin: otetaan luumupuun sisäkuorta, pannaan se lämpimään veteen alunan kanssa yön yli, sitten pannaan villa tai pellava sekaan ja annetaan sen kiehua.Med barken färgas Gult således: man tager inra barken af plommonträd, lägger den i warmt watten med alun öfwer natten, sedan ilägges yllet eller linnet, och man låter det koka.
Linders Färgek. p. 82
Jörl. Disp. p. 19.

Malus, Omenapuu.31. PYRUS Malus †
Apel.

Kasvaa niityillä, enimmäkseen yleinen.Wäxer i ängar, merendels allmän.

Kuori antaa keltaisen värin, joka tulee kirkkaammaksi kuin liuskaläätteellä. Tähän otetaan hapanomenapuun sisäkuorta, se pannaan lipeään veden kanssa, keitetään hyvin ja lopuksi lisätään alunaa. Kangas kastetaan siihen monta kertaa ja kuivataan.Barken gifwer en Gul färg, som blir klarare än med Ängskädra. Man tager här til inre barken af surapel, han lägs i lut öfwer watten, kokas wäl och sist lägs alun til. Tyget idoppas många resor och torkas.
Linders Färgek. p. 83.
Jörl. Disp. p. 19.

Potentilla erecta, Rätvänä.32. TORMENTILLA erecta b.
Blodrot.

Kasvaa joutomailla; yleinen.Wäxer på utmarker; allmän.

Kun lanka on alunalla puretettu, otetaan rätvänän juuri, joka leikataan hyvin pieneksi ja jota keitetään vedessä, kunnes se antaa vahvan, tummanpunaisen värin. Lanka pannaan siihen, ja kun se on ollut siinä jonkin aikaa, se otetaan pois ja huuhdellaan.
Tällä juurella lappalaiset värjäävät nahat punaisiksi.Sidan man alunbetat garnet, så tages Tormentilla rot, som skäres wäl sönder och kokas i watten tils hon gifwer en stark färg, som är Mörkröd, garnet lägs deruti, och sedan det legat uti en stund, tages det up och sköljes.
Linder p. 43.
Jörlin p. 19.
Med denne rot färga Lapparne sina skinn röda. Fl. lapp. 213.

Kurjenjalka, kråkklöver33. COMARUM palustre b.
Kråkfot, Rödme.

Kasvaa soisilla niityillä; yleinen.Wäxer på kärrängar; allmän.

Juuri antaa himmeänpunaisen värin, ja sitä käytetään Suomessa.Roten gifwer en matt Röd färg, och brukas i Finland.
Jörl. Disp. p. 19.

Mustakonnanmarja, svart trolldruva34. ACTÆA spicata b.
Trullbär.

Kasvaa niittylehdoissa; yleinen.Wäxer i ängslunder; allmän.

Marjojen mehu alunan kanssa keitettynä antaa mustetta.Bärens saft kokad med alun gifwer et Swart bleck.

Keltamo, skelört35. CHELIDONIUM majus. b.
Swalgräs, gulört.

Kasvaa talojen läheisyydessä; yleinen.Wäxer wid husen; allmän.

Lanka puretetaan alunalla. Yhtä markkaa lankaa varten otetaan kaksi markkaa keltamon kukkia, joihin lisätään kourallinen tuhkaa, ja niitä keitetään neljännestunti. Lanka pannaan siihen, ja kun se on hyvin huuhdeltu, sitä työstetään hyvin, kunnes se on värjäytynyt keltaiseksi. Annetaan sen jäähtyä ja huuhdellaan uudelleen.Garnet alunbetes, til en mark garn tages a marker Swalegräs blommor, hwartil slås en näfwe aska och kokas en fjerdedels tima. Garnet lägs deruti, sedan det är wäl skölgt arbetas det wäl tils det är färgat Gult, låt det kalna och skölg det igen.
Linders Färgek. p. 85

Rikkakukonkannus36. DELPHINIUM Consolida. å
Riddersporre.

Kasvaa pelloilla; yleinen.Wäxer i åkrar; allmän.

Kukinnoista puristettu mehu antaa alunaan sekoitettuna sinistä mustetta.Saften af blomkronorna gifwer med alun et Blått bleck.
Jörl. Disp. p. 20.

Pulsatilla vulgaris, ketokylmänkukka37. ANEMONE Pulsatilla b.
Backsippa, ordron.

Kasvaa mäillä; yleinen.Wäxer på backar; allmän.

Kukintojen mehu antaa vihreää mustetta.Blomkronornas saft ger Grönt blek.
Jörl. Disp. p. 20.

Keltaängelmä, ängsruta38. THALICTRUM flavum b.
Tripp, ängruta.

Kasvaa kosteilla niityillä; yleinen.Wäxer på sidländta ängar; allmän.

Juuri on melko keltainen, ja se värjää villan keltaiseksi, samoin myös lehdet. Villalanka puretetaan ensin alunalla ja kuivataan. Sitten otetaan keltaängelmän tuoreita lehtiä, jotka keitetään yhdessä langan kanssa, jolloin se saa kauniin keltaisen värin.Roten är ganska gul, färgar ylle Gult, likaledes ock bladen. Ullgarnet betes först i alun och torkas, sedan tages färske blad af Trippen, som kokas tillika med garnet, då det får en wacker gul färg.
Wet. Acad. Handl. 1745. p. 250.
Jörlins p. 20.

Rentukka, kabbleka39. CALTHA palustris b.
Kalfleka.

Kasvaa soisilla niityillä; yleinen.Wäxer på kärrängar; allmän.

Kukkien mehu keitettynä alunan kanssa antaa keltaista mustetta.Saften af Kronbladen kokad med alun gifwer et gult bleck.
Jörlins. Disp. p. 20.

Mäkimeirami, kungsmynta40. ORIGANUM vulgare. b.
Dosta.

Kasvaa kivikoissa; ei niin yleinen.Wäxer på stengryt; ei så allmän.

Latvat antavat purppurahtavan värin.Topparne gifwa en Purppurlett färg.
Jörlins Disp. p. 20.

Yrtti kuivataan, hakataan pieneksi ja keitetään langan kanssa. Lanka nostetaan usein pois ja sitä taputellaan, jolloin se saa syvän ruskean värin.Örten torkas, hackas små och kokas med garnet, som ofta uptages och klappas, då det får en högbrun färg.
Arch. von Linnes Öl. Res. p. 58. 97. 101. Sk. Res. p. 277.

Lanka puretetaan alunalla ja kuivataan. Sitten otetaan omenapuun kuorta ja keitetään sitä varsin vahvasti. Keitinliemi siivilöidään ja säilytetään. Sen jälkeen otetaan mäkimeirami, hakataan se pieneksi ja pannaan liemeen, kun se on jäähtynyt. Sen annetaan seistä kaksi päivää, kuitenkin niin, ettei se pääse happanemaan. Lopuksi lisätään hyvää lipeää ja lanka pannaan siihen, jolloin se lämmitetään uudelleen. Viimeiseksi lanka huuhdellaan järvivedessä ja kuivataan.Garnet alunbetes och torkas, sedan tar man, apelbark och kokar den rätt stärkt, spadet frånsilas och förwaras, derpå tar man Dosta, hackar den små och lägger uti lagen, när han swalnat: man låter så stå i 2 dagar, dock at det ej får surna. Änteligen slås god lut til och garnet lägs uti, då det åter upwärmes. Sist sköljes garnet i sjöwatten och torkas.
Lind. Fär.

Tai: Keitetään vedestä ja ohranjauhoista ohut velli, sitten otetaan keltaliekoa, kuivataan se hyvin ja hakataan pieneksi. Sen jälkeen lanka pannaan saaviin ja keltaliekoa sirotellaan kerroksittain päälle. Tämän päälle kaadetaan lämmin, ohut velli niin, että se peittää langan. Näin sen annetaan olla 14 päivää, kunnes lanka muuttuu keltaiseksi. Silloin se otetaan pois, ravistellaan puhtaaksi ja kuivataan. Sen jälkeen keitetään raakaa omenapuun kuorta, joka on otettu mahlan aikaan, kunnes liemi muuttuu punaiseksi. Tämä liemi kaadetaan saaviin, ja kun se on jäähtynyt, siihen lisätään mäkimeirami, joka on ensin hyvin kuivattu ja pieneksi hakattu. Kun kaikki on hyvin sekoitettu, sen annetaan jälleen olla 14 päivää hyvin peitettynä. Sitten lisätään kylmää lipeää niin paljon kuin katsotaan tarpeelliseksi, ja sekoitetaan hyvin yhteen ahkerasti hämmentäen. Lopuksi väriliemi kaadetaan kattilaan, lanka pannaan siihen ja sen annetaan hieman kiehua. Mäkimeirami kerätään ennen kuin se kukkii.Eller: Man kokar en tun wälling af watten och kornmjöl, sedan tar man Jämna torkar den wäl och hackar den små. Der på lägs garnet i en balja och Jämnan strös hwarftals öfwer, här på slås den warma tunna wällingen, at det står öfwer garnet.Här med får det ligga 14 dagar tils garnet blir Gult, då det uptages, skakas af och torkas. Sedan kokar man rå Apelbark, som är tagen i safwen, tils lagen blir röd. Slå denna lag uti en balja, och när han swalnat ilägges Dostan, som förut är wäl torkad och sönderhackad, sedan det blifwit wäl omrört, slår det åter 14 dagar wäl öfwerhölgt. Då slås kall lut til, så mycket man tycker och arbetar den wäl tilsamman med slitigt öfande. Sist slås färgen i kittelen, garnet lägs der uti och man låter det litet koka. Dostan tages up innan hon blommat.
Linders Färgek.

Lehtopähkämö, stinksyska41. STACHYS sylvatica b.
Stinknäsla, Rusört.

Kasvaa mäkien ja pähkinäpensaiden läheisyydessä; yleinen.Wäxer wid berg och hasselbuskar; allm.

Kangas puretetaan ensin alunalla. Sitten tämä yrtti poimitaan ennen kuin se on puhjennut kukkaan, ja kuivattuna se keitetään voimakkaasti vedessä hyvän aikaa. Sitten kangas pannaan liemeen ja keitetään kerran, minkä jälkeen se otetaan tulelta ja kankaan annetaan olla väriliemessä, kunnes se on jäähtynyt. Siitä tulee keltainen.Tyget betes först i alun, sedan tages denna ört förr än hon gådt i blomma, och torkad kokas starkt i watten en god stund, då lägs godset uti och kokas up en gång, sedan tages det af elden och tyget ligger uti tils det swalnat. Blir Gult.
Linders F. p. 52.

Peltomaitikka, pukvete42. MELAMPYRUM arvense å.
Pukhwete.

Kasvaa pelloilla viljan seassa Gotlannissa, Öölannissa ja Skånessa.Wäxer på åkren i säden på Gottland, Öland och i Skåne.

Varjoon jääneiden ja hyvin kypsyneiden, kuihtuneiden kasvien varret antavat sinisen värin.Stänglarne på de förfallne plantor, som stått i skugge och blit wäl mogne gifwa Blå färg.
Wet. Akad. Handl. 1757. p. 206.

Värimorsinko, vejde43. ISATIS tinctoria t.
Wejde.

Kasvaa saaristossa; ei niin yleinen.Wäxer i skären; ej så allmän.

Yrtin varret antavat sinisen värin, jota indigon kanssa sekoitettuna kutsutaan sinikyypiksi.
Morsinkomylly, jolla yrtti murskataan, on kuvattu herra von Linnén teoksessa Wästgöta Resa, s. 128.
Mutta tämän värin valmistustavan Rajus(?; John Ray) on kuvannut historiassaan.Örtens skäfwor gifwa en Blå färg, hwilken upblandad med Indigo kallas Blå kypen. Jörl. 21.
Wejdeqwarnen hwar med örten krossas är beskrifwen af Herr Arch. von Linne i dess Wästg. Res. p. 128.
Men sättet at präparera denna färg har Rajen beskrifwit in sin historia 840. Jämför Linders färgek. p. 56.

Kun lehdet tulevat noin korttelin pituisiksi, ne leikataan veitsillä tai pienillä käsisirpeillä, murskataan pystyasennossa olevan ja ympäri kiertävän kiven alla ja puristetaan sitten yhteen palloiksi, jotka ovat hanhenmunan kokoisia, jolloin kaikki vihreä mehu puristuu ulos. Näitä morsikopalloja kuivataan ilmassa katon alla riu’uilla tai orsilla. Sen jälkeen ne pannaan kasaan, ja niiden päälle kaadetaan vettä, minkä jälkeen ne alkavat lämmetä eli, kuten sanotaan, maatuvat yhteen. Tällöin ne haisevat pahalta ja näyttävät melkein yhteenpalaneelta, mädäntyneeltä heinältä. Tämän käymisen aikana niitä heitellään ja käännellään, jotta ne maatuvat edelleen ja saavuttavat jonkinasteisen mätänemisen, kunnes ne ovat valmiita käytettäväksi väriaineena. Tämä havaitaan hajusta ja lämmöstä.Bladerne när de bli ungefär 1 qwarter länga afskäras med knifwar eller små handskäror, krossas under en på kant stående och kringgående sten och kramas sedan ihop til bållar, stora som gåsägg, då all gröna saften utprässas. Desse Wejdebållar torkas i luften under tak på spjälar eller läkter, läggas sedan i hög, då på dem slås watten, hwar efter de begynna taga hetta til sig, eller som det kallas brinna ihop, då de lukta illa och se ut nästan som rutit ihopbrändt hö. Under denne hopbränningen kastas och wändas de om, at widare brinna tilhopa och komma til någon wiss grad af förrutnelse, tils de bli färdigat kunna nyttjas til färg, hwilket märkes på lukten och wärman.

Tällainen morsinkoväri yhdessä indigon, krappin, potaskan, kalkin ja vehnäleseen kanssa muodostaa sen, mitä kutsutaan sinikyypiksi. Sillä värjätään paitsi siniseksi myös vihreäksi se, mikä on ennestään keltaiseksi värjätty; lisäksi kyyppi on perustana lähes kaikille värjäyksille. Myös se, mikä aiotaan värjätä mustaksi, on ensin värjättävä kyypissä siniseksi, jos sen päälle halutaan saada kestävä ja kaunis musta väri.Sådan Wejdefärg tillika med Indigo, krapp, potaska, kalk och hwetekli utgöra det, som kallas Blåkyp, hwar med ej allenast färgas blått, samt grönt på hwad som förut är gulfärgat; utan är ock kypen grunden til mäst alla färgningar; äfwen måste det som skal swärtas, förut färgas blått i kypen, om man der på wil hafwa en beständig och wacker swärta.

Sinikyyppi yhdelle leiviskälle pellava-, villa- tai silkkilankaa tai -kangasta: Puolitoista naulaa krappia, kaksi naulaa vehnälesettä ja yksi naula hienoksi jauhettua harmaata potaskaa keitetään puoli tuntia ämpärillisessä vettä. Keitos nostetaan tulelta, jotta paksu aines saa laskeutua, ja se hylätään, mutta kirkas liemi säilytetään ja kaadetaan jälleen kattilaan. Siihen lisätään neljä naulaa morsinkoa ja lusikallinen valkoista Gotlannin kalkkia, sekoitetaan hyvin, peitetään ja jätetään seisomaan kuudeksi tunniksi. Yksi naula indigoa jauhetaan astiassa veden kanssa, kuten värjääjillä on tapana, jotta se ei pölyäisi ja vahingoittaisi terveyttä. Se kaadetaan mainittuun morsinkoliemeen, sekoitetaan ja jätetään neljäksi tunniksi, kunnes tämä väri muuttuu kellanvihreäksi. Silloin siihen lisätään neljännesnaula hienoksi jauhettua potaskaa, joka sekoitetaan muiden väriaineiden kanssa, ja se jätetään peitettynä neljäksi tunniksi. Tätä sinikyyppiä sekoitetaan sitten, pannaan tulelle ja lämmitetään, mutta ei kuumemmaksi kuin että siinä juuri ja juuri voi pitää sormea; sen ei kuitenkaan saa antaa kiehua lainkaan.Blåkyp på linne, ylle och silke til et lisspund garn eller tyg: et och et halft skålpund Krapp, och 2 skålpund hwetkli och et skålpund stött grå potaska kokas en half tima uti et ämbar watten. Koket lyftes af elden at det tjocka må sjunka, som förkastas, men det klara spadet behålles och slås i kittelen igen, hwar til lägges 4 skålpund Weide och et skedblad whit Gotlands kalk, som omröres wäl, öfwertäckes och lemnas så at stå i 6 timar. Et skålpund Indigo stött i gryta med watten, som Färgare bruka, at den ej må damma och skada hälsan, slås uti omnämde Wejde-soppa, röres om och ställes i 4 timar tils denne färg blir gulgrön, då et fjerdedels skålpund sin stött potaska släs der uti, some med de öfrige färgeämnen omröres och ställes tiltäpt i 4 timar. Denne Blåkyp omröres sedan; sättes på elden och wärmes, dock ej hetare än at man som knappast kan hålla fingret der uti, men aldeles icke får den koka.

Kyyppi testataan ennen kuin sillä värjätään mitään. Otetaan hopealusikallinen värilientä ja kaadetaan sama liemi takaisin kattilaan. Jos silloin kattilaan muodostuu sinisiä helmiä ja ne erottuvat pinnalle, lisätään kypiin vielä neljännesnaula hienoksi jauhettua potaskaa. Se sekoitetaan ja jätetään neljäksi tunniksi rauhassa seisomaan.Kypen proberas innan man färgar något med honom, man tar en silfwersked full af färgespad och håller samma spad tilbaka i kittelen, om då blå pärlor sätta sig i kittelen och de skilja sig ofwan på lägger man ännu et fjerndels skålpund fin stött påtaska i Kypen, som omröres och lemnas at stå i 4 timar orörd.

Kyyppiä kokeillaan vielä villalangan päällä, joka ensin pannaan lämpimään veteen ja sitten laitetaan kyyppiin vajaaksi neljännestunniksi. Jos kastettu lanka muuttuu keskivihreäksi, kyyppi on sopiva. Mutta jos saman villalangan pää muuttuu vaaleanvihreäksi, lisätään potaskaa kuten edellä.Kypen proberas ännu med ullgarns ända, som förut lägges i warmt watten och sedan hänges i Kypen en knapp fjerdedels tima, blir samma ände medelgrön är Kypen lagom, men blir samma ullgarns ände ljusgrön tillägges mer potaska, såsom tilförene.

Lanka tai kangas, joka halutaan värjätä, kastetaan ensin lämpimään veteen, nostetaan heti pois, ripustetaan tai pannaan valumaan, ja pannaan sitten neljännestunniksi kyyppiin. Sitä sekoitetaan jatkuvasti, nostetaan pois, väännetään kuivaksi ja huuhdellaan lämpimässä vedessä, johon on lisätty hieman potaskaa. Sen jälkeen se huuhdellaan kylmässä vedessä, ripustetaan kuivumaan ja sitten, jos kyseessä on kangas tai verka, prässätään ja viimeistellään.Det garn eller tyg, som man wil färga, doppas förut i warmt watten, uptages strax der utur, uphänges eller lägges at afrinna, lägges en fjerdedels tima i kypen, omröres ständigt, uptages, utwrides, sköljes i warmt watten med litet ilagd potaska, sköljes sedan i kalt watten, uphänges at torkas och sedan, om det är tyg eller kläde, prässas och putsas.

Huomautukset: 1. Yhdellä kertaa ei mielellään voi värjätä enempää kuin 2 naulaa lankaa; parhaiten sitä käsitellään, jos se ripustetaan keppien varaan.Anmärkn: 1. Man kan ej gärna färga mer än 2 skålpund garn i sänder; som bäst handteras, om det hänges på käppar.

2. Joka kerta värjättäessä jotain kyyppi on sekoitettava hyvin, lämmitettävä haaleaksi ja sitten annettava seistä 2 tuntia peitettynä.2. Emellan hwar gång man färgar något, måste Kypen wäl omröras, wärmas ljum och sedan ställas tiltäpt i 2 timar.

3. Sinikyypillä voidaan värjätä myös lankaa violetiksi ja ruskehtavaksi.3. Med Blåkyp kan man ock färga Tråd fiolett och brunaktig.
Rothofs Hush. Magaz. p. 674.

(Euroopan)masmalo, getväppling44. ANTHYLLIS vulneraria b.
Räfklor, örnblomster.

Kasvaa kuivilla niityillä ja mäillä; yleinen.Wäxer på hårdwalsängar och backar; allmän.

Kun yrttiä haudutetaan vedessä alunan kanssa ja kangas keitetään siinä, siitä tulee keltainen.När örten sjudes i watten med alun, och tyget der uti kokas, blir det Gult.
Linders Färgek. p. 54.
Jörl. Disputat. p. 22.

Pensasväriherne, färgginst45. GENISTA tinctoria †
Ginst.

Kasvaa Hallandissa, mutta muualla Ruotsissa vieras.Wäxer i Halland, eljest i Swerige främmande.

Tämän kukat otetaan, keitetään vedessä, alunaa lisätään tai lanka puretetaan ensin alunalla ja kastetaan väriliemeen, jolloin siitä tulee keltainen.Man tager blommorna här af, kokar dem i watten, alun lägges til, eller alunbetes garnet förut och indoppas färgen, som blir Gul.
Lind. Färg. 55.
Jörlins Disp. p.22.

Schütt-keltainen valmistetaan tästä seuraavasti: Ota kukat, kaada niiden päälle kalkkivettä kattilassa ja anna hautua, kunnes se muuttuu keltaiseksi; anna sen sitten jäähtyä. Siivilöi liinavaatteen läpi astiaan. Ota sitten raastettua liitua, kaksi kertaa niin paljon alunaa, ja sekoita hyvin yhteen kepillä. Ota tulelta ja anna seistä, kunnes se on laskeutunut. Vesi kaadetaan pois, väri kuivataan ja sitä käytetään alunaveden kanssa.Schutgelb fås här af således: Tag blommorna, slå kalkwatten på dem i en kittel, låt det sjuda tils det blir Gult, sedan swalna. Silat uti et fat genom linne: tag sedan rifwen krita, 2 gånger så mycket alun, och rör det wäl tilsamman med en käpp. Taget af elden, får stå tils det satt sig, watnet afhållles, färgen torkas och brukas med alunwatten.
Lind. Färg. p. 82.

Puna-apila, rödklöver46. TRIFOLIUM pratense b.
Rödwäpling.

Kasvaa niityillä; yleinen.Wäxer på ängar; allmän.

Kukinnot värjäävät villan vihreäksi.Blomhufwuna färga ylle Grönt.
Arch. von Linnes. Skån. Res. p. 277.
Jörl. Disp. p. 24.

Valkoapila, vitklöver47. TRIFOLIUM repens b.
Hwit wäpling.

Kasvaa niityillä; yleinen.Wäxer på ängar; allmän.

Kerää valkoapilaa, keitä sitä vahvasti vedessä, lisää siihen alunaa ja kasta lanka siihen, niin siitä tulee keltainen.Tag hwit wäpling koka honom starkt i watten, lägg alun der til, doppa garnet uti, så blir det Gult.
Linders Färgek. p. 83.

Mäkikuisma, äkta johannesört48. HYPERICUM perforatum b.
Johannis ört.

Kasvaa niityillä; yleinen.Wäxer på ängar; allmän.

Kukkia käytetään keltaisen värin valmistamiseen seuraavasti: Kukkanuput varsineen otetaan ennen niiden puhkeamista ja kuivataan. Näin niitä voidaan säilyttää niin kauan kuin halutaan ja käyttää tarpeen mukaan. Villalanka puretetaan ensin alunalla, otetaan sitten pois ja kuivataan. Sen jälkeen se pannaan uudelleen yhdessä edellä mainittujen nuppujen kanssa samaan alunaveteen ja asetetaan tulelle kiehumaan, kunnes nähdään, että lanka on saanut kauniin keltaisen värin.Blommorna brukas til Gul färg sålunda: Blomknopparna med en del af stjelken tagas, förr än de slagit ut, och torkas, då de kunna besparas så länge man will, och brukas när som behöfs. Ullgarnet alunbetes först, tages sedan up och torkas, lägs å nyo tillika med föremände knoppar i samma alunwatten och sättes öfwer elden at kokas tils man ser at garnet bekommit en wacker Gul färg.
Wet. Acad. Handl. 1742.
Jörl. Disp. p. 23.

Huom.! On jo kauan tunnettu, että mäkikuisma värjää viinan punaiseksi, mutta sitä, mikä osa kasvista varsinaisesti sisältää väriaineen ja millaisia ominaisuuksia värillä on, ei ole selvitetty. Professori Gadd Turusta on kuitenkin sittemmin havainnut, etteivät yrtin lehdet, kukat eivätkä varret sellaisinaan anna punaista väriä, vaan että väri sisältyy pieniin, mehukkaisiin rakkuloihin, jotka sijaitsevat lehtien reunoilla ja varren pinnalla. Jos tällaiseen koteloon pistetään neulalla reikä, siitä valuu punaista nestettä. Jotkin Hypericum-lajit antavat vähemmän punaista väriä, toiset eivät lainkaan. Pelkkä vesi ei liuota tätä väriä, vaan väkiviina liuottaa ja uuttaa sen kaikkein parhaiten ja nopeimmin. Väriaine muistuttaa ominaisuuksiltaan lähinnä gummilakkaa. Sillä voidaan värjätä villaa, joka saa ruskehtavan oliivinvärin tai tiilenpunaisen värin sen mukaan, mitä muita aineksia väriliemessä on. Nämä värit kestävät kohtalaisesti aurinkoa eivätkä muutu etikasta, mutta menettävät paljon väristään lipeässä.Nota: At denne Johannis ört tingerar Bränwin rödt, har länge warit bekant; men hwilken del af wäxten som egenteligen innehåller färgeämnet, och hwad egenskaper färgen hafwer, är ej utredt. Men Profess. Gadd i Åbo har sedermera funnit, at hwarken örtens blad, blomma eller stjelk, i och för sig sjelfwe gifwa någon röd färg, utan at färgen innehålles i små saftfulla blåsor, som sitta i kanterna på bladen och uti ytan af stjelken. Om man med en nål sticker hål på en sådan hylsa, flyter der utur en röd wätska. Somlige species hyperici gifwa mindre, andre ingen röd färg. Watten allena solverar ej denne färg, utan Spiritus vini solverar och extraherar den aldrabäst och snarast. Färgen kommer til beskaffenhet närmast Gummi lacca. Man kan der med färga ylle, som får en brunaktig Olive färg eller röd Tegelfärg, alt som de öfrige ingredientierne uti färgesådet äro til. Desse Coleurer tola tämmeligen Solen, ändras ej af ättika; men förlora mycket i lut.
Wet. Ac. H. 1762.

Sarjakeltano, flockfibbla49. HIERACIUM umbellatum n.
Hökegräs.

Kasvaa niityillä; yleinen.Wäxer på ängar; allmän.

Kasvia ei ole tunnettu pitkään, mutta se antaa kauniin keltaisen värin.Örten har ej länge warit bekant, men gifwer en wacker Gul färg.
Arch. von Linnes Sk. Res. p. 342.
Jörl. Disp. p. 23.

Liuskalääte, ängsskära50. SERRATULA tinctoria å.
Ängskädra, skillingegräs.

Kasvaa niittylehdoissa; yleinen.Wäxer på ängslundar; allmän.

Liuskaläätettä tuotiin aikaisemmin ulkomailta, vaikka sitä on maassa riittävästi. Sitä ostetaan Öölannista 10 styyverillä leiviskältä. Se on yksi parhaista värjäyskasveista: sillä värjätään valkoinen keltaiseksi ja sininen vihreäksi.Skädran köptes tilförene utifrån, fast hon fins i landet uti tilräckelig myckenhet: Hon köpes på Öland för 10 st. Lisspundet, är en af de bästa färgeörter hwar med färgas Gult på hwitt, och Grönt på Blått.

Keltaista värjäystä varten yrtti tulee kerätä ennen kuin se kasvattaa varren, muutoin väristä tulee kellanvihreä.Til gul färgning bör örten uptagas förr än hon går i stjelk, eljest blir färgen gulgrön.
Arch. von Linn. Öl. Res. 4. Gottl. Res. 12. Westg. Res. 10. 64. Skån. Res. 201. 284.
Jörlins Disp. p. 23.

Värjättävä villalanka puretetaan ensin alunalla. Kuivattu yrtti hakataan pieneksi, keitetään kerroksittain, ja kun sitä on jonkin aikaa keitetty, lisätään lipeää ja keitetään vielä lisää.Ullgarnet, som skal färgas, betes först med alun, torkade örten hackas sönder, kokas hwarftals, och när det något kokat, slås lut til och kokas än mer.
Wet. Acad. Handl. 1742.

Tai: Ota yhtä markkaa villalankaa varten 4 kannua vettä, 6 luotia alunaa ja 2 markkaa vehnälesettä. Anna niiden kiehua 1 tunti, sitten ota lanka pois, purista kuivaksi ja huuhtele. Ota jälleen 4 kannua vettä ja 1 markka liuskaläätettä, 3 luotia valkoista potaskaa ja anna niiden kiehua puoli tuntia. Sen jälkeen ota keitos tulelta ja poista ruoho; pane lanka siihen, kunnes se muuttuu sitruunankeltaiseksi.Eller: Tag til 1 mark ullgarn 4 kannor watten, 6 lod alun, 2 marker hwetkli: man låter det koka 1 time, sedan tages garnet up, swalas och sköljes. Åter tager man 4 kannor watten och 1 mark Ängskäder, 3 lod hwit potaska och låter det koka en half time, sedan tages det af elden och gräset tages bort, garnet lägs uti tils det blir Citron gult.
C. G. S.

Tai: Pane jauhettua alunaa vesikattilaan, aseta se tulelle ja anna vain kiehahtaa. Pane sitten lanka siihen, ota kattila tulelta ja anna langan olla siinä, kunnes se on jäähtynyt. Silloin se otetaan pois ja kuivataan. Sen jälkeen valmistetaan kylmästä tehtyä lipeää, ja pohjalle pannaan ensin kerros kuivaa liuskaläätettä ja sen päälle lanka, ja näin vuorotellen. Keitä tätä niin kauan kuin kalaa keitetään, ota se sitten pois ja kuivaa.Eller: kasta stött alun i en wattukittel, sätt honom på elden, och låt allenast koka up, lägg så garnet der uti, tag kittelen af elden, och låt garnet ligga tils det swalnat, då det uptages och torkas. Der på haf tilreds kallgjord lut, och lägg på botten först en flod med torr Skädra och derpå garnet, och altså hwarftals koka detta så länge, som en fisk kokas, tag up det och torkat.
Linders Färgek. p. 86.

Tai: Ota 24 markkaa villalankaa ja 96 luotia alunaa. Jauha aluna hienoksi, anna sen sulaa veteen, kaada se sitten värjäyskattilaan, anna kiehahtaa ja kuori vaahto. Villalanka pannaan siihen ja keitetään 2 tuntia. Lanka otetaan pois ja kattilaan kaadetaan puhdasta vettä puretusta varten. Lisätään 14 markkaa liuskaläätettä ja pari kauhallista kalkkia; kalkin tulee kuitenkin olla pohjalla, minkä päälle lääte pannaan. Keitetään kovalla tulella 2 tuntia. Sen jälkeen lääte otetaan pois, lankaa sekoitetaan ja keitetään uudelleen, sitten se otetaan pois ja huuhdellaan.Eller: tag til 24 marker ullgarn, 96 lod alun, stöt alunet smått, låt det smälta i watten, slå det så i färgekittelen, låt det koka up och skummat. Ullgarnet lägs uti och kokas i 2 timar. Garnet tages up och friskt watten slås i kittelen til beten, 14 marker skädra lägs til, och et par slefwar kalk; dock at kalken kommer nederst til botten, hwarpå gräset lägs och kokas med stark eld i 2 timar. Sedan tages gräset bort, garnet röres om och kokas på nytt, tages så up och sköljes.
Linders Färgek. p. 87.

Silkkiä värjätään täten: Silkki puretetaan alunavedessä. Ota jokaista silkkinaulaa kohti yksi naula liuskaläätettä ja keitä yhdessä neljännestunnin ajan. Pane se sitten uudelleen kattilaan, jossa on puolet liuskaläätelientä ja puolet vettä sekoitettuna, ja anna sen jälleen kiehua neljännestunnin ajan. Ota silloin silkki pois ja pane se vahvempaan liuskalääteliemeen, kunnes se saa syvän keltaisen värin.Silke här med at färga: Silket betes i alunwatten: tag til hwart skålpund silke, 1 skålpund skädra, som kokas tilsamman en fjerdedels tima. Lägg det åter i en kittel med hälften skäderlag och watten blandat, och låt det å nyo koka en fjerdedels tima. Tag då up silket och lägg det i starkare skäderlag tils det får en hög Gul färg.
Linders Färgek. p. 87.

Pellavan värjäys: Ota 4 luotia alunaa yhtä markkaa lankaa kohti ja 2 kannua vettä. Aluna sulatetaan tulella, pellava pannaan siihen yöksi, otetaan sitten pois ja kuivataan. Samana aikana, kun pellavaa puretetaan alunalla, liotetaan 1 naula liuskaläätettä 3 kannussa vettä, johon on lisätty 3 luotia potaskaa. Kun se on ollut likoamassa 24 tuntia, sitä keitetään tunti ja työstetään hyvin käsin. Ota se pois, huuhtele ja kuivaa.Linne at färga: Tag 4 lod alun til 1 mark garn, och 2 kannor watten, alunet smältes öfwer elden, linnet lägs uti öfwer natten, tages så up och torkas. På samma tid som linnet alunbetes, blötes 1 skålpund skädra i 3 kannor watten med 3 lod potaska. Sedan det legat i blöt 24 timar, kokas den en time och arbetas wäl med händerna. Tag det up, sköljet och torkas.
Linders Färgek. p. 88.

Langan värjäys: Ota 8 osaa liuskaläätettä, 1 osa pensasväriherneen kukkaa ja 1 osa omenapuun kuorta, pane ne kattilaan ja kaada päälle lipeää. Keitä niitä yhdessä ja kasta lanka siihen muutamia kertoja peräkkäin.Tråd at färga: Tag 8 delar skädra, 1 del Ginstblomma, och 1 del Apelbark, slå uti en kittel och lut derpå, koka så tilsamman, och doppa tråden deruti några gångor efter hwar annan.
Linders Färgek.

>Tummarusokki.51. BIDENS tripartita å.
Brunskär.

Kasvaa kosteissa paikoissa; yleinen.Wäxer i sanka ställen; allmän.

Yrtti antaa keltaisen värin, joka ei näytä huonolta.Örten gifwer en Gul färg, som ej ser illa ut.

Villalanka pestään, kuivataan, puretetaan alunalla ja kuivataan uudelleen. Tuore ja vihreä tummarusokki hakataan pieneksi, pannaan kerroksittain puretetun langan kanssa ja keitetään 2 tuntia. Tänä aikana sitä sekoitetaan ja käännellään hyvin, jotta kaikki tulee tasaiseksi ja värjäytyy yhdenmukaisesti.Yllna garnet twättas, torkas, alunbetes och åter torkas. Brunskären färsk och grön sönderhackad lägs flotals med betade garnet och kokas i 2 timar, hwar under det wäl röres och wändes, at alt blir lika och jämnfärgar.
Arch. von Linnes Öl. Red. 58. 101. Skån. Res. 240. 277.
Jörl. Disp. p. 23.

Rantapunalatva, hampflockel52. EUPATORIUM cannabinum b.
Floks, hampört.

Kasvaa jokien ja järvenrantojen luona; ei niin yleinen.Wäxer wid åar och sjöstrander; ej så allmän.

Kasvi otetaan ennen kuin kukintaa ja kuivataan. Värjättävä tavara puretetaan alunalla, ja kun ruohoa on keitetty jonkin aikaa, tavara pannaan siihen ja keitetään kiehumaan. Sen jälkeen se otetaan pois ja huuhdellaan, jolloin tavara on keltaista.Graset tages förr än örten går i blomma och torkas. Godset alunbetes och sedan gräset kokat en stund lägges waran uti och kokas up, hwar efter den uptages och sköljes, då godset är Gult.
Linders Färgek. p. 89.

Pietaryrtti.53. TANACETUM vulgare b.
Renfana.

Kasvaa mäillä; erittäin yleinen.Wäxer på backar; mest allmän.

Lehdet poimitaan, ei varsia. Ne leikataan pieniksi tuoreina ja keitetään noin tunti kattilassa. Kun niitä on keitetty niin kauan, ne otetaan tulelta. Kun seos on jäähtynyt, siihen lisätään lipeää tai siihen heitetään tuhkaa, enemmän tai vähemmän. Sen jälkeen se lämmitetään, ja lanka kastetaan siihen useita kertoja, jolloin siitä tulee vihreää.
Linders Färgetk. p. 98.

Kun käytetään yhtä aikaa purtojuurta ja pietaryrttiä, tulee tummanvihreää, kun värjättävää tavaraa kastetaan siihen monta kertaa.Med Wädd och Renfana tilsamman blir det mörkgrönt, när godset ofta doppas der uti.
Linder.

Jacobaea vulgaris, Jaakonvillakko54. SENECIO Jacobæa b.
Stånds.

Kasvaa mäillä; erittäin yleinen.Wäxer på backar; mest allmän.

Koko yrtti antaa tummanvihreän värin, ja se tulee ottaa silloin juurineen, varsineen ja lehtineen ennen kukintaa. Sitä ei kuitenkaan saa kuivata, vaan se keitetään heti kankaan kanssa. Tämä väri ei kuitenkaan pysy, vaan haalistuu pois.Hela örten gifwer en Mörkgrön färg, och bör då tagas med rot, stjelk och blad förr än han blommat; men får ej torkas, utan kokas strax med tyget: dock står ej denne färgen fast, utan blekes ut.
Wer. Acad. Handl. 1745. p. 248.
Jörlins Disp. p. 23.

Cota tinctoria, Keltasauramo, färgkulla55. ANTHEMIS tinctoria b.
Leteblomster.

Kasvaa kovapohjaisilla niityillä; yleinen.Wäxer på hårdwalsängar; allmän.

Kukat antavat vaaleankeltaisen värin, ja niitä arvostetaan joskus suuresti kotimaisten väriruohojemme joukossa.Blommorna gifwa en Ljusgul färg, och är ibland wåra inhemska färgegräs mycket aktad.
Jörl.

Villalanka keitetään kattilassa alunavedessä, mutta ei liian vahvassa alunaliuoksessa. Sitten kuivattuja keltasauramon kukkia keitetään, ja alunalla puretettu lanka pannaan siihen.Ullgarnet kokas i en kittel med alunwatten, doch icke för alunstarkt. Sedan kokas torkade leteblomster, och alunbette garnet lägs der uti.
Arch. von Linnes Gottl. Res. p. 223.
Linders färg. p. 84.

Ahdekaunokki, rödklint56. CENTAUREA Jacea å.
Knappört, Solskädra.

Kasvaa kovapohjaisilla niityillä; yleinen.Wäxer på hårdwalsängar; allmän.

Yrtti värjää keltaiseksi samoin kuin liuskalääte, mutta se täytyy ottaa talteen ennen kukintaa.Örten färgar Gult äfwen som ängskädran, men måste uptagas förr än hon blommat.
Arch. v. Linnes Gotl. Res. 307. Wästg. Res. 24. Sk. Res. 284.
Jörlins Disp. p. 24.

Lanka puretetaan alunalla ja kuivataan sen jälkeen. Sitten otetaan tuoreita ahdekaunokin lehtiä, hakataan ne pieniksi ja pannaan ensin kerros kattilan pohjalle, sitten lanka, ja näin vuorotellen. Tämän päälle kaadetaan vedellä laimennettua lipeää niin, että se peittää kaiken hyvin. Kun se on alkanut kiehua, lanka otetaan siitä pois ja kuivataan.Garnet alunbetes, torkas der efter, sedan tager man färska Knappörtsblad, hackar dem sönder, och lägger först en flod på botten, sedan garnet och altså hwarftals, här på slås wattenblandad lut, at det står wäl öfwer, och då det fått sjuda up, tages garnet der utur och torkas.
Linders Färgek. p. 89.

Ruiskaunokki.57. CENTAUREA Cyanus å.
Blåklint.

Kasvaa pelloilla; yleinen.Wäxer i åkrar; allmän.

Kukista saa mehua, jota voi käyttää siniseen musteeseen.Blommorna gifwa en saft, som kan nyttjas til blått bleck.
Jörlins Disp. p. 24.

Tarhakehäkukka58. CALENDULA officinalis å.
Ringblomma.

Kasvaa talojen läheisyydessä, enimmäkseen yleinen.Wäxer wid husen, mest allmän.

Kukka antaa mehua, joka alunan kanssa keitettynä antaa keltaisen musteen. Kuivatuilla terälehdillä värjätään keltaiseksi, samoin kuin sahramilla.Blomman gifwer en saft, som kokad med alun gifwer et Gult bleck. Med torkade kronbladen färgas Gult, äfwen som med saffran.
Jörl. Disp. p. 24.

Tuoksuorvokki, luktviol59. VIOLA odorata b.
Äkta Fiol.

Kasvaa Skånessa, muualla ei yleinen.Wäxer i Skåne, eljest ej allmän.

Terälehdistä valmistetaan violetti orvokkisiirappi, jolla värjätään erilaisia lääkkeitä.Af kronbladen göres den fioletta Fiol Sirapen, hwarmed åtskilliga medicamenter tingeras.

Käytetään myös usein vesikokeissa havaitsemaan happoa ja emästä.Brukas också ofta wid wattenprofwer, at rödja acidum och alcali.
Jörl. Disp. p. 24.

Impatiens noli-tangere, Lehtopalsami60. IMPATIENS Noli tangere å.
Springkorn.

Kasvaa mäkien läheisyydessä; yleinen.Wäxer wid backar; allmän.

Kukat ja lehdet, käytettynä tavalliseen tapaan, värjäävät villaa keltaiseksi.Blommor och blad, brukte på wanligt sätt, färga ylle Gult.
Prof. Kalms Amer. Res. Tom. 2.

Gymnadenia nigra, Ruskokirkiruoho61. SATYRIUM nigrum b.
Brunkulla.

Kasvaa pienillä tuntureilla Norlannissa; muualla ei yleinen.Wäxer på små fiällar i Norrland; eljest ej allmän.

Kukilla saadaan violetti väri paloviinaan.Blommorna sätta en Fiolett färg på bränwin.
Jörl. Disp. p. 24.

Betula pubescens (var. pubescens), (Metsä)hieskoivu62. BETULA alba †
Björk.

Kasvaa metsissä ja maastossa; yleinen.Wäxer i skog och mark; allmän.

Lehdet antavat himmeän keltaisen värin, joka vivahtaa hieman vihreään. Lanka keitetään ensin alunalla ja sitten koivunlehdillä, mutta alunaa ei saa sekoittaa lehtien kanssa.Bladen gifwa en matt Gul färg, som stöter något på grönt. Garnet kokas först med alun och sedan med björkelöf, dock får ej alunet blandas med löfwet.
Wet. Acad. Handl. 1742.
Jörlins Disp. p. 21.

Tai: ota juuri puhjenneita koivunlehtiä, keitä niitä lipeässä, lisää siihen alunaa, niin saadaan kaunis keltainen väri. Samalla tavoin voidaan värjätä keltaiseksi omenapuun lehdillä.Eller: tag nyss utspruckna Björkelöf koka dem i lut, lägg alun deri uti, så blir det en skön Gul färg. På samma sätt kan man färga gult med Apellöf.
Linders Färgek. p. 80.

Tai: ota lehtiä juhannuksen aikaan ja kuivaa ne. Kun halutaan värjätä, puretetaan kangas ensin alunalla ja kuivataan, sitten se keitetään lehtien kanssa järvivedessä yhden tunnin ajan ja käännellään hyvin, ettei siitä tule laikukasta. Lopuksi huuhdellaan ja kuivataan.Eller: tag löf midsommarstiden, torka det. När man wil färga alunbetes tyget först och torkas, sedan kokas det med löfwet uti sjöwatten 1 tima och wändes wäl, at det ej blir fläckot. Sist sköljes och torkas.
Linders Färgek. p. 50.

Tai yhdessä purtojuuren kanssa: Hakkaa purtojuuri ja ripottele sitä yksi kerros padan pohjalle, sitten kerros toukokuussa poimittuja koivunlehtiä, sitten yksi kerros purtojuurta ja sen jälkeen lankaa, vuorotellen kerroksittain. Kaada päälle kylmää vettä ja anna sen kiehua hiljalleen, kunnes se värjää; ota se silloin tulelta ja pane kansi päälle sen jäähtyessä, mutta sekoita sitä välillä. Jos halutaan pomeranssinvärinen tai kirkkaankeltainen väri, lanka huuhdellaan lipeässä, muutoin vedessä.Eller med Ängwädd: Hacka wädden och strö den en flo på kittelbotten, så et hwarf Björkelöf tagit i Maji, så en flo Wädd och sedan garn, at hwarftals. Slå kalt watten der på och låt det tägeligen kokas, tils man ser at det färgar: tag det då af elden och lägg lock på medan det swalas; dock röres det om ibland. Wil man hafwa pomerans färg eller höggult, sköljes garnet i lut, eljest i watten.
Lind. F. p. 87.

Sutgrön*-väriä valmistetaan tällä tavoin: Ota juuri puhjenneita koivunlehtiä, keitä niitä vedessä yksi tunti tai kauemmin; lisää joukkoon hyvin hienoksi raastettua liitua ja alunaa, keitä uudelleen ja anna sen laskeutua. Se, mikä näin laskeutuu, on maalarien nimityksellä Schutgelb; mutta jos liitua ei lisätä, saadaan mehu, josta maalarit käyttävät nimeä Sutgrön.

* Schütgelb, schutgelb, schyttkelta on keltaisen metallikompleksipigmentin / substraattipigmentin nimitys; Schütgrün tämän pigmentin vihreä variaatio, ja sutgrön väännös tästä alunperin saksalaisesta nimestä.Sutgrön* präpareras således: Tag nyss utsprucket björkelöf, koka det i watten 1 tima eller längre: lägg der uti wäl rifwen krita och alun, koka det åter och låt det sätta sig. Det som således satt sig kallas af Målare Schutgelb; men lägs ej krita til, fås en saft, den Målare kalla Sutgrön.
Lind. Färgek. p. 87.

Huom.!: Koivun sisäkuori antaa pellavalle ja hampulle läpitunkevan punaisen värin. Keitettyyn kuoreen kastetaan se, mikä halutaan värjätä. Kun alunaa ei lisätä, väristä tulee punainen, mutta alunan kanssa keltainen.Nota: Inra barken på Björken gifwer en genomträngande Röd färg på lin och hampa. I kokade barken doppas det, som skal färgas: När alun ej tillägges blir färgen Röd; mend med alun Gul.
Chydenii Disp. om Gl. Carleby 2. Del. sid.42.

Vaivaiskoulu, dvärgbjörk63. BETULA nana †
Dwergbjörk, skärra.

Kasvaa soilla, mutta tuntureilla yleinen.Wäxer i myror, men i fjällen allmän.

Lehdet antavat kauniimman keltaisen värin kuin koivunlehdet; kangas puretetaan alunalla ja pannaan sitten väriliemeen.Bladen gifwa en wackare Gul färg än björkelöf; godset alunbetes och lägs sedan i färgelagen.
Gads. Satag. p. 57.
Jörl. Disp. p. 25.

Alnus incana (subsp. incana) (Etelän)harmaaleppä64. BETULA alnus †
Al.

Kasvaa kosteilla mailla ja soilla; yleinen.Wäxer på sidländ mark och i kärr; allm.

Kuori värjää ruskeaksi; mutta vitrioliin lisättynä se lisää mustuutta.Barken färgar Brunt; men lagd til vitriol öker swertan.
Jörl. Disp. p. 25.

Lepänkuori kuivataan, hienonnetaan ja keitetään niin kauan, kunnes liemi paksuuntuu. Sitten kangas pannaan siihen, jolloin se värjäytyy ruskeaksi. Jos pelätään, ettei väristä tule tarpeeksi tummaa, kangas kuivataan ja pannaan lipeään.Albarken torkas, stötes små och kokas så länge tils lagen blir tjock, sedan lägs tyget uti, som då färgas Brunt. Fruktar man, at färgen ej blir mörk nog; så torkar man tyget och lägger det i lut.
Wet. Acad. Handl. 1742.

Tai näin: Ota 3 markan painosta pellavalankaa varten mustan lepän kuorta noin sopivan panimokattilallisen verran (tämä kuori tulee ottaa ennen kuin se irtoaa puusta), kaada päälle juoksevaa vettä kattila täyteen ja keitä kokoon, kunnes lientä ei ole enempää kuin että lanka voidaan siinä kastella. Siivilöi kuori pois ja pane lanka lämpimään liemeen. Kun se on ollut siinä jonkin aikaa, ota se pois. Lisää sitten 2 kourallista vitriolia, jota sekoitetaan, kunnes se on sulanut. Pane lanka sen jälkeen uudelleen liemeen, kääntele hyvin ja anna sen olla, kunnes se on jäähtynyt. Hangataan(?) sitä tämän tästä, jotta väri tarttuisi siihen ja langasta tulisi aivan musta. Ota se sitten liemestä ja huuhtele vedessä; pane se heti kylmänä valmistettuun lipeään, jossa sitä hangataan hyvin, kunnes se muuttuu aivan ruskeaksi. Ei haittaa, vaikka se olisi lipeässä muutamia päiviä. Kun sitten halutaan pestä kangas, joka tästä kudotaan, kylmänä valmistetussa lipeässä, siitä tulee sitä kauniimpi, mitä kauemmin se on lipeässä.Eller således: Til 3 marker lingarn tag barken af swart Al, ongefär en lagom bryggkittel full, (denne bark bör tagas om wäxen innan han lossnar) der på slås rinnande watten kittelen full, som kokas ihop tils det ej blir mer spad, än at garnet kan blötas der uti, då barken frånsilas och garnet lägs i warma spadet, och när det legat uti en stund, tages det up. Sedan tillägges 2:ne näfwar vitriol, whilken omröres tils den blir smält, derpå lägs garnet åter uti, wändes wäl, och blir liggande tils det kalnat. Snuggas som oftast, at det blir inbitit af färgen och garnet helt swart. Tages så ur spadet och sköljes i watten: lägd der på strax i kallgjord lut, hwar uti det gnuggas wäl tils det blir helt brunt: skadar ej eller om det skulle ligga några dagar i luten. När man sedan wil twätta tyget, som här af wäfwes, uti kallgjord lut, så blir det dess längre ju wackare.

Tai pannaan ensin kylmänä valmistettuun lipeään, ja illalla lepänkuori pannaan likoamaan väkijuomaan. Seuraavana päivänä se pannaan tulelle kiehumaan. Kun se on kiehunut yhden tunnin, lisätään 2 kourallista sinipuuta. Annetaan sen jälleen kiehua jonkin aikaa, sitten kirkas liemi kaadetaan pois kuoresta ja sen sijaan lisätään vahvaa, kylmänä valmistettua lipeää, joka jälleen kiehautetaan hieman.Eller sättes först kallgjort lut, och om aftonen lägs albarken i blöt i swagdricka. Andra dagen sättes den på elden at koka: När det kokat 1 tima, lägs der til 2 näfwar brun Bresilja. Man låter det åter koka en stund, sedan hålles det klara ifrån barken, och slås i stället stark kallgjord lut, som åter kokas litet.

Kattila huuhdellaan, pannaan tulelle väriliemineen ja annetaan kiehua. Sitten siihen pannaan kangas, jota keitetään jonkin aikaa ja käännellään. Sen jälkeen se ripustetaan kuivumaan, jolloin sen annetaan ensin jäähtyä kattilassa. Seuraavana päivänä väri keitetään jälleen, ja kangas pannaan siihen. Jos se ei vieläkään ole tarpeeksi ruskea, otetaan hieman lipeään hienonnettua annattoa, minkä jälkeen kangas keitetään jälleen värin kanssa. Jäähtyneenä se huuhdellaan ja mankeloidaan puolikuivana. Valkaisematon palttina on tähän tarkoitukseen sopivinta.Man sköljer kittelen, sätter honom på elden med färg och låter honom koka up, der uti lägs då wäfwen, som kokas en stund och wändes. Hänges sedan up til torknings, då hon först sätt swalna i kittelen. Andra dagen kokas åter färgen up, wäfwen lägs uti: skulle han ändå ej wara Brun nog, tar man något i lut sönderkramad Oljana, hwarpå wäfwen med färgen åter kokas. Swalnad sköljes och manglas halftorr. Oblekt lärft är här til tjenligast.
F. B.

Tai: ota lepänkuorta ja hieman tammenkuorta, keitä niitä vahvassa lipeässä. Jos väristä tulee liian vaalea, lisätään hieman rautasulfaattia, kun värjättävä on ensin kastettu siihen kerran ja se on sopivasti lämmennyt.Eller: tag Albark och litet Ekebark, koka dem i stark lut. Skulle det bli alt för ljust, lägs litet kopparrök til, sedan walmaret blifwit idoppat en gång, och det blifwit lagom warmt.
Linders Färg. p. 73.

Mustaa väriä varten ota lepänkuorta, joka on ensin liotettu vedessä, pane siihen alunapuretettu lanka sekä vitriolia ja väriomenoita keitettäväksi yhdessä langan kanssa. Jäähtyneenä lanka otetaan ylös, pestään vedessä ja kuivataan.Til Swart färg tag Albark, som först blifwit upblött i watten, lägg der uti alunbett garn, samt vitriol och galläplen, at koka med garnet. Swalnat tages garnet up, twättas i watten och torkas.
Linder. 72.

Tai: keitä lepänkuorta ja sekoita liemeen hiomakiven kuonaa[?], joka keitetään jälleen. Pane lanka siihen ja anna sen seistä, kunnes huomataan, että se on tarpeeksi musta.Eller: koka Albark och upblanda lagen med slipstens går, som åter upkokas, lägg garnet deruti, och låt det bli stående tils man märker, at det är nog swart.
Wet. Acad. Handl. 1742. Här med färgas både ylle och linne.

Tai: ota lepänkuorta, pane se yön yli likoamaan kaivoveteen ja lisää siihen sinipuuta. Yhtä neljännestä kuorta varten otetaan 1 naula sinipuuta. Seuraavana päivänä värjäyskattila pannaan tulelle ja liotetun väriaineen annetaan kiehua 3 tuntia. Silloin siihen lisätään 3 tuoppia rautakuonaa ja annetaan sen jälleen kiehua 1 tunti. Liemi kaadetaan pois ja kattila puhdistetaan. Liemi kaadetaan takaisin kattilaan ja siihen lisätään 2 markkaa vitriolia. Kun se on kiehunut, lanka pannaan siihen, sen annetaan kiehua hyvän aikaa ja olla, kunnes se jäähtyy, minkä jälkeen se otetaan ylös ja kuivataan. Seuraavana päivänä lanka pannaan samaan väriliemeen, ja kun se on kiehunut jonkin aikaa, sen annetaan jäähtyä, sitten huuhdellaan ja kuivataan.Jos siitä ei tule tarpeeksi mustaa kahdella kerralla, se laitetaan liemeen kolmannen kerran.Eller: tag Albark lägg den i blöt öfwer natten i brunswatten, lägg dertil brun Bresilja. Til 1 fjerding bark tages 1 skålpund Bresilja. Andra dagen sätter man färgekittelen på elden och låter den inblötta färgen koka i 3 timar, då slår man 3 stop smedjeslagg der uti, och låter det åter koka 1 tima. Spadet släs af, kittelen göres ren. Spadet slås åter i kittelen, och der til lägs 2 marker vitriol, sedan det kokat up lägs garnet uti, som får koka en god stund, och ligga tils det blir swalt, då det uptages och torkas. Andra dagen lägs garnet i samma färg, och sedan det kokat något, ställes at swalna, sköljes så och torkas.
Blir det ej nog Swart med 2 gånger lägs det uti den 3:dje.
Linders Färgek.

Isonokkonen65. URTICA dioica b.
Brännäsla.

Kasvaa viljellyillä paikoilla; yleinen.Wäxer på brukade ställen; allmän.

Nokkosen juurilla talonpoikaisväki värjää pääsiäismunansa keltaisiksi.Med näslerötter färgar Bondefolket sina Påskägg gula.
Jörlins Disp. p. 25.

Man tager desse rötter kokar dem starkt i watten, och lägger alun der til, så kan ylle der med färgas Gult.
Lind. Färgek.

Vaaleasappiruoho, ljust gullfrö66. XANTHIUM strumarium å.
Skråppa.

Kasvaa Skånessa, siellä yleinen.Wäxer i Skåne, der allmän.

Koko kasvi hedelmineen keitettynä antaa upean keltaisen värin.Hela örten med sin frukt kokad, gifwer en präktig Gul färg.
Jörl. Disp. p. 25.

Metsätammi, skogsek67. QUERCUS Robur †.
Ek.

Kasvaa mäillä ja korkeilla paikoilla; yleinen.Wäxer på backar och högder; allmän.

Kuori ja tammenterhonkuoret yhdessä vitriolin kanssa lisäävät huomattavasti mustuutta.Barken och ällonskälarne lagde til vitriolen, öka ansenligen Swärtan.
Jörl. Disp. p. 25.

Tammenkuorella värjätään harmaaksi tai violetiksi, kun sitä keitetään alunan kanssa.Med Ekebark färgas Grått eller Fiolett, när den kokas med alun.
Linder.

Mustaa väriä varten ota ruskeaa tammenkuorta, leikkaa se palasiksi ja pane veteen. Anna pellavan liota siinä 24 tuntia; sen täytyy kuitenkin olla lämmintä. Anna sen sitten jäähtyä, heitä kuori pois ja lisää liemeen vitriolia ja tammenterhoja, niin siitä tulee valmis.Til swart färg tag brun Ekebark, skär honom sönder och lägg uti watten, låt linnet betas der uti 24 timar; dock måste det wara warmt. Låt det sedan kalna, kasta bort barken, och slå vitriol och Ekäplen til betan, så blir det bestält.
Linder.

Tai: ota 24 markkaa painava pellavakangas, yksi kannu tammenlastuja ja 5 kannua läpilaskettua lipeää. Tätä keitetään 2 tuntia. Sitten lastut otetaan pois ja kangas pannaan kiehumaan hyväksi tunniksi, minkä jälkeen se otetaan ylös ja kuivataan. Ota sitten 4 luotia vitriolia ja lisää se väriliemeen. Sen jälkeen kangas pannaan jälleen 2 tunniksi liemeen, kuivataan ja mankeloidaan puolikuivana.Eller: tag til et stycke linne om 24 marker, en kanna Ekspån och 5 kannor passerlut, detta kokas i 2:ne timar: sedan tagas spänorna up, och tyget lägs uti at koka en god tima, tages så up och torkas. Tag sedan 4 lod vitriol och slå til färgen, der efter lägs tyget åter uti 2:ne timar, torkas sedan och manglas halftort.
Linders Färgek. p. 71.

Läpilaskettu lipeä valmistetaan näin: Pane lepänkuorta tynnyriin ja viilausjätettä sen päälle, jälleen lepänkuorta ja viilanjätettä vuorotellen. Keitä vettä ja kaada se päälle, anna sen seistä peitettynä 8 päivää. Sen jälkeen lipeä valutetaan pois ja annetaan seistä 3 päivää. Sillä voidaan sitten värjätä kylmänä mitä tahansa halutaan mustaksi. Jos viilausjätettä ei ole, käytetään hiomakiven jätettä; mutta jos väriä halutaan parantaa, lisätään vitriolia ja tammenterhoja.Passerlut göres således: Lägg Albark uti en tunna och filspån der på, åter Albark och så filspån hwarftals, koka watten och slå der på, låt det stå täkt i 8 dagar. Sedan tappas luten af och låter den stå i 3 dagar, der med kan sedan färgas kalt hwad man wil hafwa Swart. Har man ej filspån, tages slipgår; men wil man förbättra färgen, tillägges vitriol och Ekäplen.

Carpibus betulus, Euroopanvalkopyökki, avenbok68. CARPINUS betalus †
Afwenbok.

Kasvaa Skånessa, siellä yleinen.Wäxer i Skåne, der allmän.

Kuorta käytetään keltaiseen väriin, erityisesti Skånessa; kuori kuivataan, hienonnetaan ja keitetään vedessä.Barken brukas til Gul färg, särdeles i Skåne, barken torkas, stötes och kokas med watten.
Jörl. Disp. p. 26.

(Viita)halava.69. SALIX pentandra †
Hilster, Jonster, Wekur.

Kasvaa kostealla maalla; yleinen.Wäxer i fuktig mark; allmän.

Kuivat lehdet antavat kauniin keltaisen värin.Bladen torra gifwa en wacker gul färg.
Arch. von Linnes Sk. Res. p. 293.
Jörl. Dis. 26.

Kuivattu, hienonnettu ja alunan kanssa keitetty sisäkuori antaa keltaisen värin, jota tynnyrintekijät ja korintekijät käyttävät.Inre barken torkad, stött och kokad med alun gifwer en Gul färg, som brukas af tunbindare och korgmakare.
Lind. Färg.

Punapaju, rödvide.70. SALIX purpurea †
Rö-Wiar eller Wide.

Kasvaa Skånessa; tuotu Saksasta myöhempinä aikoina.Wäxer i Skåne, i sednare tider ifrån Tyskland införd.

Antaa kauniin keltaisen värin.Gifwer en skön Gul färg.
Arch. von Linnes Skån. Res. 293. 252.
Jörl Disp. p. 26.

(Musta)variksenmarja, kråkbär.71. EMPETRUM nigrum †
Kråkris.

Kasvaa kankailla; yleinen.Wäxer på Moar; allmän.

Keitetyt kasvinosat yhdessä alunan kanssa antavat tummanruskean värin.Wäxen kokta med alun gifwa en Mörkbrun färg.
Jörl. Disp. p. 26.

Kangas puretaan alunalla, sitten variksenmarjoja keitetään vahvasti ja kangas pannaan keittoliemeen marjojen sekaan, kunnes se värjäytyy.Man alunbeter tyget, kokas sedan Kråkbären starkt, och lägger tyget uti tils det blir färgat.
Linders Färgek. p. 74.

(Saha)suomyrtti.72. MYRICA Gale †
Pors.

Kasvaa rämeillä ja soilla; yleinen.Wäxer på mossar och myror; allmän.

Kasvilla värjätään villaa keltaiseksi.Med örten färgas ylle Gult.
Arch. von Linn. Sk. Res. 293.
Jörlins Disp. p. 26.

(Lehto)saarni.73. FRAXINUS excelsior †
Ask.

Kasvaa niityillä; yleinen.Wäxer i ängar; allmän.

Saarnenkuori tekee vedestä sinistä. Ja siten voidaan värjätä siniseksi se, mikä on ennestään keltaista, näin: Keitetään ohranjauhoista vellimäinen seos ja pannaan siihen keltaliekoa niin paljon kuin katsotaan sopivaksi, ja kun se on kiehunut, pannaan lanka siihen ja annetaan sen seistä 14 päivää. Sitten otetaan saarnen sisäkuorta, keitetään sitä vahvasti vedessä ja annetaan sen seistä päivä tai kaksi, ennen kuin lanka pannaan siihen. Se keitetään jälleen, huuhdellaan ja kuivataan.Askebarck gör watten blått. Cäsalp. pl. 44. och altså kan man färga det blått, som förut är gult, således: Man kokar en wälling af kornmjöl och lägger Jämna deruti, så mycket man tycker, och när det kokat up, lägger man garnet der uti, och låter det stå 14 dagar. Sedan tar man inra barken af Ask, kokar den starkt i watten och låter den stå en dag eller 2, förr än garnet lägs uti: åter kokas det up, sköljes och torkas.
Lind. Färg. p. 63.
Järlins Disp. p. 27.

Diphasiastrum complanatum, Keltalieko, plattlummer74. LYCOPODIUM complanatum.
Jämna.

Kasvaa vanhoilla kaskimailla; yleinen.Wäxer på gamla swedjefall; allmän.

Keltalieko kerätään varhain keväällä, heti kun lumi on sulanut, kuivataan hyvin, ja kun sitä halutaan käyttää, se murennetaan käsien välissä ja pannaan langan kanssa kerroksittain kuparikattilaan. Sen annetaan olla siinä happanemassa muutamia päiviä, kunnes nähdään, että lanka on saanut värin ja on keltainen. Jos se halutaan panna tulelle hieman kiehumaan, siitä ei ole haittaa. Sitten se otetaan ylös, huuhdellaan ja kuivataan, jolloin saadaan kaunis ruskeankeltainen väri. Jotkut purettavat langan alunalla, toiset eivät.Jämnan tages fälst om wäxen, när snön nyss gådt af, torkas wäl, och då man wil bruka henne märas hon sönder millan händerna, och lägs med garnet hwarftals i en kopparkittel. Man låter det så ligga at syras i några dagar, tils man ser at garnet tagit färg, och är Gult. Wil man sättat på elden, at litet koka, skadar ej, sedan tages det up, sköljes och torkas, så har man en wacker Brangul färg. Somlige bruka alunbeta garnet, andre åter icke.
Wet. Acad. Handl. 1745.

Tai: ota kuivattua keltaliekoa, keitä sitä vahvasti vedessä, lisää alunaa ja sitten lanka siihen. Kun se on kiehunut, se on valmis.Eller: tag torkad Jämna, koka henne starkt i watten, lägg alun der til, och så garnet der uti, när det upkokat är det färdigt.
Lind. Färgek. p. 85.

Sciuro-hypnum populeum, Haapasuikerosammal, parkgräsmossa75. HYPNUM proliferum
Skogsmosse.

Kasvaa tiheissä metsissä; yleinen.Wäxer i tjocka skogar; allmän.

Tätä, kuten useita sen sukulaislajeja, käytetään villan keltaiseksi värjäämiseen: villakangas keitetään yhdessä alunan ja sammaleen (jäkälän) kanssa.Denne med flere dess slägtingar, brukas til Gul färg på ylle: man kokar ylle godset ihop med alun och mossan.
Jörl. Disp. p. 27.
Rothofs Hus. Magaz. p. 673.

Ochrolechia tartarea, Kalliokermajäkälä, örnlav76. LICHEN tartareus
Byttelet, Borås färg.

Kasvaa saaristokallioilla, siellä yleinen.Wäxer på klippor i skären, der allmän.

Valmistettuna antaa purppuranpunaisen värin, joka muistuttaa orseljia.Präparerad gifwer en Purpurröd färg, som liknar Oreseille.
Jörl. Disp. p. 27.

Tämä sammal [jäkälä] näyttää tarttuneelta jauholta. Se voidaan helpoimmin raaputtaa irti kallioista, kun on ensin hieman satanut. Sen jälkeen se pannaan veteen ja sekoitetaan hyvin, jotta siihen tarttunut pieni kivimurska ja muu epäpuhtaus vajoaisivat pohjaan ja huuhtoutuisivat pois. Sitten se otetaan ylös ja levitetään auringonpaisteeseen kalliolle tai muualle kuivumaan, ja kun se on kuivaa, se jauhetaan jauhoksi. Sen jälkeen se pannaan jälleen veteen ja sekoitetaan, jotta sammaleen sisällä oleva epäpuhtaus irtoaisi siitä, minkä jälkeen se kuivataan uudelleen. Sitten se pannaan virtsan kanssa ruukkuun ja annetaan seistä kokonainen kuukausi. Kun sitä nyt halutaan käyttää, otetaan lusikallinen tai enemmän sen mukaan, kuinka paljon värjättävää on, ja liotetaan sitä vedessä padassa. Sen annetaan hieman kiehua, minkä jälkeen lanka tai kangas, joka halutaan värjätä punaiseksi, pannaan siihen. Hetken kuluttua se otetaan ylös ja ripustetaan kuivumaan.Denne mosse ser ut som klibbat mjöl, kan beqwämligast skrapas lös af bergen när det litet rägnat förut, der på lägs han i watten och röres wäl om, at det små stengruset och annan orenlighet, som hänger wid honom, må falla ned til botten och sköljas ifrån honom. Der efter tages han up, lägs i solskenet på et berg, eller annorstädes at torkas, och då han är torr, males han sönder til et mjöl. Der på lägs han åter i watten och röres om, at den orenlighet, som sitter in uti mossen, må skiljas ifrån honom, då han sedan å nyo torkas. Här på lägger man honom i en kruka med urin, och låter honom stå en hel månad. När man nu wil bruka honom, tager man et skeblad eller mer, alt efter man har at färga, och länger det i watten uti en gryta, låter det litet koka, och der på lägs garnet eller tyget uti, som man wil färga Rödt, efter en liten stund tages det up, hänges ut at torkas.
Wet. Ac. Handl. 1745. p. 275.
Arch von Linnes Wästg. Res. p. 146.
Lind. F. p. 45.

Toiset tekevät näin: Sammal hangataan hyvin käsien välissä ja pestään sitten muutaman kerran puhtaassa vedessä. Kun vesi näyttää olevan aivan puhdasta, sammal on riittävästi pesty. Sammal väännetään kuivaksi joka kerta ja puristellaan käsillä, kun sitä pestään. Se, mikä vajoaa pohjaan, heitetään pois, mutta pinnalla kelluva säilytetään. Lopuksi se pestään virtsalla, puristetaan ja väännetään kuivaksi ja pannaan kaukaloon aurinkoon kuivumaan, kunnes virtsa on valunut pois. Sitten se pannaan saviruukkuun ja kastellaan hyvin virtsalla, kuitenkin niin, ettei virtsa yllä sen yläpuolelle. Ruukku asetetaan sopivan lämpimään huoneeseen, jossa sen annetaan olla 9 vuorokautta. Väriä sekoitetaan päivittäin tikulla, ja se on valmis, kun se värjää kynnet. Kun sitä halutaan käyttää, otetaan vettä kattilaan ja lisätään kourallinen tätä väriainetta. Kattila kiehautetaan, lanka kastetaan siihen ja ripustetaan sitten kuivumaan.Andra göra sålunda: Man gnuggar mossan wäl mellan händerne, och sedan twättas han några gånger i rent watten, och då watnet synes wara aldeles rent, är han nog twättad. Mossen wrides hwar gång och kramas med händerna, när han twättas, det som sjunker kastas bort; men det som flyter förwaras. Sist twättas han med urin, krystes wrides och lägs uti et trog at torkas i Solen, tils urin blir afrunnen. Sedan lägger man honom i en lerpotta, därwar honom wäl med urin, dock at det ej står öfwer honom, pottan säts uti lagom warmt rum, der han står i 9 dygn, då färgen dageligen omröres med en sticka, och är färdig då hon färgar naglarna. När man wil bruka henne, tar man watten i en kittel, och der til en näfwe af denna färg, kittelen kokar up, garnet doppas uti, och hänges sedan up at torka.
Lind. Färgek. p. 46.

Parmelia saxatilis, Kallioisokarve, färglav77. LICHEN saxatilis
Stenmosse.

Kasvaa kivillä; yleinen.Wäxer på stenar; allmän.

Käytetään yleisesti punaruskeaksi värjäämiseen.
Lanka pannaan tämän sammaleen [jäkälän] kanssa kerroksittain, keitetään vedessä ja hieman lipeässä, jotta väri tarttuisi siihen sitä paremmin; mutta lankaa ei pureteta alunalla.Brukas allmänt at färga rödbrunt med.
Jörl. Disp. p. 22.
Garnet lägs hwaftals med denne mosse, kokas med watten och litet lut, at färgen må sitta så mycket bättre uti; men garnet alunbetes icke.

Toiset taas keittävät sammalen vedessä ja siivilöivät liemen pois, jotta lanka ei värjäytyisi laikukkaaksi.Andre åter koka mossen med watten, och sila ifrån lagen, at ej garnet må bli fläckigt.

Toiset lisäävät hieman annattoa, jotta väristä tulisi sitä kirkkaampi.Andre lägga litet Orleana til, at färgen må bli så mycket högre.
Arch. von Linn. Öl. Res. 20. 1010. Wästg. Res. 209.

Tai: Ota tätä sammalta varten puolet siitä määrästä hienonnettua lepänkuorta. Kun väriä aletaan keittää, pannaan ensin hieman tätä seosta kattilan pohjalle, sitten kangasta ja taas väriainetta vuorotellen. Sitten kaadetaan vettä päälle ja keitetään noin 2 tuntia sen mukaan, miten väri haluaa tarttua kankaaseen. Kun se on jäähtynyt, kangas otetaan ylös, huuhdellaan ja kuivataan.
Tämä kivisammal on päältä valkoharmaa, mutta alta enimmäkseen musta, ja se irtoaa kivestä melkein itsestään, erityisesti sateisella säällä.Eller: Tag til denna mossa hälften så mycket sönderstött albark; och då färgen skal kokas lägs först nåhot på kittelbotten af denne lanning, der på tyget, och så färg ömsoms. Sedan slås watten härpå och kokas wid pass 2 timar, alt efter som färgen wil bita på tyget, och när der kalnat tages tyget up sköljes och torkas.
Bodings Disp. om Ängm. Hushål.
Jämför Linders Färgek. p. 47.
Denne stenmosse är hwitgrå ofwanpå; men under mäst swart, och sitter nästan lös på stenen, särdeles i regnwäder.

Cladonia digitata, Kantotorvijäkälä, fingerlav78. LICHEN digitatus. Fl. Sv. 1114.

Kasvaa kuivissa, karuissa metsissä.Wäxer i skarpa skogar.

Tällä sammalella [jäkälällä] värjätää punaista samalla tavoin kuin kallioisokarpeella ruskeaa.Med denne mosse färgas Rödt, på samma sätt som med Stenmosse brunt.
Pr. Kalm.

Vulpicida juniperinus, Katajanröyhelö, enlav79. LICHEN Juniperinus.
Enmosse.

Kasvaa katajapensailla; yleinen.Wäxer på Enbuskar; allmän.

Tällä värjätään keltaiseksi, kun sammal [jäkälä] keitetään vedessä, johon on lisätty alunaa, minkä jälkeen lanka kastetaan siihen.Här med färgas Gult, då mossen kokas i watten med ilagd alun, hwar efter garnet doppas uti.
Wet. Acad. Handl. 1742. p. 26.
Jörl. Disputat. p. 27.

Tai: Pureta ensin lanka alunalla, sitten pannaan pohjalle kerros sammalta [jäkälää] ja sen päälle lankaa vuorotellen. Alunavesi, jossa lanka on puretettu, kaadetaan päälle, tai muuta alunavettä, huolehtien siitä, että vesi peittää langan hyvin. Sitten sitä keitetään puoli tuntia; otetaan sitten ylös, huuhdellaan kylmänä valmistetussa lipeässä ja kuivataan. Toiset ottavat katajasammalta, liottavat sitä päivän tai kaksi ja keittävät järvivedessä, panevat kankaan siihen, kääntelevät usein ja ottavat sitten ylös, huuhtelevat vedessä ja kuivaavat.Eller: Alunbetes garnet först, sedan lägger man en flo mosse på botten, der på garn hwarftals. Alunwatnet, i hwilket garnet är bett, slås derpå, eller annat alunwatten, lagandes så at watnet står wäl öfwer garnet. Derpå kokas det en half time: tagen så up, sköljes i kallgjord lut och torkas. Andre taga Enemosse, blöta den en dag eller 2, och koka honom i sjöwatten, lägga tyget der uti; wändat ofta, och tagat så up och sköljat i watten samt torkat.
Linder.

Tai: Ota katajanjäkälää ja kuusen jäkälää niin paljon kuin mahdollista ja keitä niitä kattilassa tunti tai kauemmin. Kokeile väriä villalangan pätkällä: jos se on liian vaalea, lisää jäkälää; jos väri on sopiva, ota kattila tulelta ja anna värin jäähtyä. Purista jäkälästä neste pois ja siivilöi väri siivilän läpi. Pane sitten villalanka tähän väriliemeen, ja kun se on riittävästi värjäytynyt, ota se ylös. Sen jälkeen tehdään haaleasta vedestä saippualiuos, jossa lanka huuhdellaan, jolloin väristä tulee rikinkeltaista. Mutta jos lanka huuhdellaan lipeässä, väristä tulee tummempi.Eller: Tag enlaf och granlaf, det mästa man kan, koka den i en kittel 1 tima eller mer. Fresta färgen med en ullgarns ända: är den för ljus lägs mer laf til; är den lagom lyft kittelen af elden och låt färgen swalna. Krama up lafwen, och sila färgen genom et säll. Lägg sedan ullgarnet i denne färgelag, och när det är nog färgat, tages det up. Der efter göres såplöder af ljumt watten, hwaruti garnet sköljes, så blir färgen Swafwelgul. Men sköljer man garnet i lut, blir färgen mörkare.
Linder.

Xanthoria parietina, Haavankeltajäkälä, vägglav80. LICHEN parietinus.
Wäggmosse.

Kasvaa vanhoissa puutaloissa; yleinen.Wäxer på gamla trähus; allmän.

Tällä värjätään keltaista samalla tavoin kuin katajanröyhelöllä.Härmed färgas Gult på samma sätt som med Enmosse.
Jörl. Disp. p. 27.

Polycauliona candelaria, Seinäkeltajäkälä, ljuslav81. LICHEN Candelaris.
Ljusmosse.

Kasvaa vanhoilla seinillä; yleinen.Wäxer på gamla wäggar; allmän.

Tällä värjätään myös keltaista, samalla tavoin kuin edellisillä.Här med färgas också Gult, såsom med de föregående.
Jörl. Disp. p. 28.

Hypogymnia physodes, Sormipaisukarve, blåslav82. LICHEN physodes
Björkelaf.

Kasvaa koivuilla; yleinen.Wäxer på Björk; allmän.

Käytetään villan keltaiseksi värjäämiseen: Jäkälä pannaan veden kanssa kattilaan; se keitetään, minkä jälkeen kangas tai lanka, joka on ensin puretettu alunalla, pannaan samaan kattilaan ja keitetään jonkin aikaa. Jos sinne pannaan harmaata villalankaa, sen sanotaan muuttuvan vihreäksi.Brukas til Gul färg på ylle: Lafwen lägs med watten i en gryta; soma kokas, hwarefter tyget eller garnet, förut betat i alun, lägges i samma gryta och kokas en stund. Om man lägger grått ullgarn deruti, sägs at det blir grönt.
Wet. Acad. Handl. 1745. p. 251.
Rothofs Hush. Mag. p. 33.

Umbilicaria pustulata, Kuhmujäkälä, tuschlav83. LICHEN pustulatus
Tuschmosse

Kasvaa kalliopinnoilla; yleinen.Wäxer på berghällar; allmän.

Otetaan heti sateen jälkeen, koska se silloin irtoaa kivestä parhaiten, minkä jälkeen se kuivataan varsin hyvin puhtaaksi siihen tarttuneesta mullasta ja muusta sammaleesta. Sitten se pannaan astiaan ja huuhdellaan hyvin, minkä jälkeen vesi puristetaan siitä pois.Tages nyss efter det regnat, emedan han då bäst släpper stenen, hwar efter han torkas ganska wäl ren ifrån hord och annan mosse, som fäst sig wid honom: lägs så uti et fätt och sköljes wäl, och der efter kramas watnet ut.

Värjäys tällä sammaleella tehdään virtsan avulla samalla tavoin kuin kohdassa N:o 76. Väristä tulee kestävä punainen, ja se tarttuu hyvin.Färgningen med denne mosse sker medelst urin, på samma sät som N. 76. Färgen blir äkta Röd, och sitter wäl uti.
Westbeck. Wet. Acad. Handl. 1754. p. 69.

Letharia vulpina, Takkujäkälä, varglav84. LICHEN vulpinus
Takmosse.

Kasvaa vanhoilla katoilla.Wäxer på gamla tak.

Tämä sammal keitetään vedessä; jotkut lisäävät alunaa, toiset eivät. Kummallakin tavalla se antaa keltaisen värin, tosin alunan kanssa vaaleamman.Denne mosse kokas med watten, somlige lägga alun til, andre icke, på bägge sätten gifwer han en Gul färg, fast blekare med alun.
Wet. Acad. Handl. 1742. p. 25.

Trentepohlia jolithus85. BYSSUS Joolithus
Fiolmosse.

Kasvaa kivillä; yleinen.Wäxer på stenar; allmän.

Antaa tummankeltaisen värin, joka samalla tuoksuu hyvältä; mutta sitä ei käytetä kovin yleisesti, koska tämä tuoksu on niin hieno ja siksi sitä riittää vain vähän värjäykseen.Gifwer en Mörkgul färg, som tillika luktar wäl; men blir ej så allmänt brukad, emedan detta doft är så fint, och derföre litet förslår til färgning.
Jörl. Disp. p. 28.

Chrysothrix candelaris, Tammenrikkijäkälä, gulmjöl86. BYSSUS Candelaris
Wägglett.

Kasvaa vanhoilla seinillä; yleinen.Wäxer på gamla wäggar; allmän.

Raaputetaan pois keltaisen jauhon tai homeen tavoin, pannaan sidottuna pellavaliinaan ja keitetään vedessä, joka muuttuu siitä keltaiseksi, ja kaadetaan lämpimänä talin joukkoon, kun kynttilöitä valetaan, jolloin niistä tulee vahan keltaisia.Afskrapas likt et gult mjöl eller mögel, lägs inbunden i en linnen klut, och kokas i watten, som der af blir Gult, och slås warmt til talgen, då ljus stöpas, hwar af de bli gula som wax.
Arch. von Linnes Öl. Res. p. 30. Wästg. Res. p. 159.